Heritabiliteetti on jännittävä konsepti. Sen erikoisimpia piirteitä on se, että vaikka se mittaa genetiikan osuutta jossain piirteessä, niin se mitataan aina nimenomaan jossain kontekstissa joka taas koostuu yleensä isosta joukosta ympäristöllisiä muuttujia.
Tämä näkyy hyvin vahvasti siinä, miten esimerkiksi sukupuolten ajattelueroja lähestytään. Tämä on niitä aiheita joihin kaikilla ikään kuin oletetaan olevan mielipide. Miesten ja naisten ajattelutavan eron tai samanlaisuuden olemassaolo on jotain joka toistuu erilaisissa uutisissa siksi että sitä pidetään ns. "tärkeänä mielipiteenä". Uutisissa kirjoitetaan esimerkiksi seuraavia tiedettä popularisoivia otsikoita kuin "Male and female brains still unequal, researchers find" ja alaotsikoita "A variation in the cognitive abilities of the two sexes may be more about social development than gender stereotypes".
Erikoista onkin se, että selvästi sukupuolieroja löytyy. Mutta ne käyttäytyvät joskus hyvin eriskummaisasti. Tuore tutkimus "The changing face of cognitive gender differences in Europe" mittasi sitä miten sukupuolten väliset erot ovat muuttuneet aikojen saatossa. Samoin eri kulttuurien välisiä eroja on kartotettu. Tämä on tarpeen sillä sukupuolten välisiä eroja kartottaessa on syytä katsoa sitä että (a) onko eroja (b) missä olosuhteissa ne muuttuvat ja (c) ovatko nämä erot pysyviä. Kielelliseen lahjakkuuteen liittyvä ero on kadonnut kokonaan. Matemaattisia kykyjä mitatessa erot ovat olemassa mutta pienentyneet. Ja muistin kohdalla sukupuolierot ovat olemassa mutta kääntyneet ympäri. Samoin on huomattu että jos yleinen vauraus paranee, älykkyysosamäärä nousee. Tämä koskee sekä miehiä että naisia.
Moni voisi päätellä tästä että tämä kumoaisi tyystin ajatuksen siitä että ominaisuudet todella olisivat perinnöllisiä. Se kuitenkin enemmänkin näyttää että ominaisuuksia voi haitata ympäristötekijöillä. Itse asiassa sen valossa on jopa hyvin luultavaa, että sukupuolierot ovat tilastollinen ilmiö jotka eivät katoa yhteiskunnasta vaikka parantaisimme kaikkien mahdollisuuksia. (Se voisi vaatia sitä että toista sukupuolta tarkoituksella jarrutetaan.)
Tämä ei sinänsä yllätä sillä jos mietitään mitä ympäristöolosuhteiden tasaaminen ja runsastaminen tekee, saattaa muistua mieleen että se mahdollistaa sen, että mahdollisimman moni saavuttaa sen potentiaalin mitä hänen perimänsä mahdollistaa.
* Näin esimerkiksi runsas ravinto tekee kaksi asiaa (a) lisää kaikkien keskimääräistä pituutta mutta toisaalta myös (b) vahvistaa hajontaa siten että osa jää lyhyiksi ja osa pitkiksi. Ja (c) Tämä pituusero ei ole jotain joka selittyy ympäristöstä vaan nimenomaan täysin perimästä. Sillä ympäristöstä tuleva variaatio ja häiriö minimoituu.
* Samoin Flynnin efekti kertoo että ympäristöllä on kiistatta tärkeä ja suuri osa siihen että voimme kasvaa älykkäiksi. Mutta tämä älykkyyden nousu ei tietysti tarkoita että älykkyydessä ei olisi geneettistä komponenttia tai että älykkyyseroja ei olisi muuta kuin sosiaalisista syistä.
Tämä on näitä asioita joita ei välttämättä huomaa jos katsoo pelkästään keskiarvoja. Usein hajonta on aivan yhtä tärkeä.
Tämän valossa itse näkisin sukupuolierot melko irrelevantiksi aiheeksi. Meidän tulisi enemmän keskittyä siihen että jokainen voisi saavuttaa sen oman potentiaalinsa. (Jos tässä on sukupuoliero, se ei toki johda siihen että kaikki yht'äkkiä olisivat miehiä tai naisia. Sillä jos kyseessä on jakauma, se kertoo yleensä tilastollisesti että miksi enemmistö on toista sukupuolta eikä toista. En siis näe tarvetta sen tyyliselle ajattelulle jossa armeijaan mennään vedoten miesten keskimääräiseen vahvemmuuteen sen sijaan että asia hoidettaisiin kuntotestillä. On turha sekoittaa sukupuolierojen olemassaoloa sukupuolikiintiöihin tai sukupuolinormatiivisuuteen tältä osin.) Loppu on sitten perimän antamaa "epäreilua etua" jonka korjaaminen vaatisi eugeniikkaa. Ja mielestäni tälle tielle ei vain pidä mennä, eikä edes miettiä mentäväksi, joten olisi syytä keskittyä vain sen reilun yhteiskunnan rakentamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti