ID on siitä hauska teoria että se ei ole keksinyt uusia tieteellisiä konsepteja sitten Dembskin "No Free Lunch" -teoksen. Sen näkyvyys on hyvin pientä. On tavallaan hauskaa seurata, miten kreationistit tuottavat yhteistyöprojekteina silloin tällöin kirjoja. Mutta ne ovat yhä populaarimpia, suuremmalla fonteilla kirjoitetumpia, ohuempia ja sisällöltään toisteisempia. ; Dembski ja Behe sentään kirjoittivat paksuja ja vaikeita teoksia joissa he hioivat klasissia kreationistiargumentteja niiden parhaimpaan mahdolliseen muotoon.
Tästä kenties vahvin esimerkki on Douglas Axen "Undeniable: How Biology Confirms Our Intuition That Life Is Designed". Teos on jotain joka selvästi alleviivatusti korostaa sitä että se on käytännössä täysin ja peittelemättä perinteinen kreationistiteos. Kirja ei ota kantaa maan ikään joten voidaan sanoa että se osuu johonkin joka voi olla joko YEC tai OEC -kreationismia. Mutta se on selvästi nimenomaan perinteistä kreationismia.
Douglas Axe ei teoksessaan itse asiassa tunnu edes yrittävän peitellä tätä. Kirjassa ei ole uusia argumentteja. Sen sijaan se on tyylillisesti ja filosofisesti paitsi yksinkertaisempi niin myös selvästi paluuta kohti perinteistä kreationistista kirjoittelua. Se on ohut kirja jossa on pilakuvia ja kevyttä tyyliä. Ja lisäksi teos on avoimesti kristusta evankelioiva. Axen teoksessa luoka on alleviivatusti ja eksplisiittisesti kristittyjen Jumala. Ei Behehenkistä saivartelua siitä että Jumala voisi olla avaruusolento. Tämä on kiinnostavaa koska ID -yhteisö on perinteisesti korostanut että ID ei ole uskontoa koska se ei ota kantaa Suunnittelijan persoonaan.
Toisaalta perinteistä kreationismia muistuttaa myös lähestymisessä käytetty tiedonfilosofia; ID saattoi joskus kevyesti sanoa että evoluutio on maailmankuva. Ja että kyseessä on maailmankuvien taistelu. ID:llä oli perinteisesti hyvin postmoderni ydin. Phillips Johnson käynnisti itse asiassa ID -liikkeen melkolailla sen ajatuksen perusteella että darwinismia dekonstruoitiin. Axe on sen sijaan perinteinen kreationisti. ; Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota, eli aivan kuten 1980 -luvun kreationistimateriaalissa.
Huomattavaa on myös se, että tieteenfilosofia on ehdollistunutta muutenkin hyvin kiinnostavalla tavalla. Axen teos on sarjakuvilla levitetyä asenteilua jota on totuttu tapaamaan evankeelisessa kreationistimateriaalissa. Toisaalta tässä on tuttua paluuta siihen että evoluutio on massiivinen salaliitto. (Eli aivan kuten esimerkiksi Kent Hovindilla.) Evoluutio ei siis ole vaan maailmankuva vaan ilmiselvästi väärässä oleva asia. Sellainen jonka väärässäolo on ilmiselvää kaikille joita ei ole täysin aivopesty.
Toisaalta jos Behe ja Dembski ja ID korostivat sitä että demarkaatio-ongelma on vaikea ja haastava ja tässä on erimielisyyttä, Axe pitää kysymystä helppona. Hänen ajatuksensa on se, että intuitio on tieteentekoa. Axen tiedonfilosofia on kuvattavissa lyhyellä suoralla lainauksella ; "We tend to overlook two key facts. One is that everyone validates their design intuition through firsthand experience. The other is that this experience is scientific in nature. It really is. Basic science is an integral part of how we live."
Intuitio on tietenkin päätynyt myös teoksen nimeen. Tämä tieteen määrittely on hyvin lähellä sitä mitä YEC -kreationisti Ken Ham on käyttänyt vuosia materiaalissaan. Axe sanookin suoraan että kreationismin suosio on todiste siitä että se on tieteellistä. "Because everyone practices common science, public reception of scientific claims is arguably the most significant form of peer review. For professional scientists to assume that public skepticism toward their ideas can only be caused by public ignorance is just plain arrogant." Itse olen toki huvittunut koska suurin osa tieteestä on hyvinkin epäintuitiivista. Ja lähes kaikkeen löytyy denialismia joka on suositumpaa kuin (ID)kreationismi nykymaailmassa...
Oikeastaan ainut asia jota Axen kirja todistaakin on se, että ID on nykyään yhä vahvemmin kahta asiaa (1) huonoa tiedettä kun kreationismin kansansuosio katoaa ja katoaa vähintään samaa tahtia kuin ID -kirjallisuuden aivojen rasittavuustasot (2) ID on nimenomaan vakaumuksellista kreationismia jota yritettiin myydä myydä jonain muuna strategisena vetona poliittisista syistä kun esimerkiksi haluttiin vaikuttaa evoluution ja luomisopin opettamiseen kouluissa.
Nämä asiat tosin tiesin jo ennen kirjan avaamista. Ja Axen oman kirjan logiikan mukaan tämä on vähintään ironista. Hän nimittäin korostaa että uskottavuusarviointi on ihmisillä niin verissä että evoluution voi tuomita ilman että osaa evoluutioteorian konsepteja tai osaa sen teorioita tai edes ymmärtää niitä matemaattisia sääntöjä joilla esimerkiksi populaatiogenetiikkaa mallinnetaan. Axen logiikalla tämä oli tietoa. Toki kun tuomitsen kirjan näin joku voisi tuomita tämän intuitioni asennevammaksi. Mutta tälle tielle ei kannata mennä. Koska sen kanssa Axen tämä teoskin edustaisi pelkkää asennevammaa evoluutioteoriaa kohtaan. Asennevammaa joka johtuu siitä että evoluutioteoria ei sovi yhteen sen kristillisen maailmankuvan kanssa jota uskomaan hänet on tietenkin aivopesty, koska muutenhan hän tietenkin ymmärtäisi että se on lähtökohtaisesti naurettava...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste OEC. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste OEC. Näytä kaikki tekstit
tiistai 29. marraskuuta 2016
maanantai 13. kesäkuuta 2016
Ennakoiva syntiyttäminen
William Dembski oli Intelligent Designin kantava voima. Hän oli liikkeen valovoimaisimpia, ellei peräti aivan valovoimaisin, stara. Ainoastaan Michael Behe kykeni kilpailemaan hänen kanssaan merkittävyydessä. Jopa ID -liikkeen perustaja Phillip Johnson jäi merkittävyydessä jälkeen. ID oli käytännössä pääasiassa Dembskin CSI -konsepti ja Behen IC -konseptien varassa. Ne olivat ideologian "raskasta tykistöä".
Kuitenkin kun Dembskin suosion romahdusta katsoo, on syytä huomata että liikkeen alkuvaiheessa oltiin kovin vihaisia siitä miten Dembskiä sorretaan. Se, että toiset tieteentekijät eivät halunneet keskustella CSI -asiasta tai olleet kiinnostuneita koko konseptista oli kauhistuttavaa. ID myikin itseään sananvapaudella.
Tässä suhteessa sananvapaus näyttää olevan sama kuin tarpeettoman monella maahanmuuttokriittisellä ; Pinnallisesti kannattavat kyllä sananvapautta. Mutta kuitenkin ei tarvitse kovin hirveästi raaputtaa kun löytyy ihmisiä jotka kannattavat sananvapautta mutta vihaavat suvakkeja niin että ratkaisuksi mielipide-eroon tulee (Itsekin pääsin toissa yönä seuraamaan keskustleua melko suuressa ja julkisessa foorumissa sitä miten jossa tosiaan komppaavat maahanmuuttokriitikot keskustelivat siitä tarvitaanko suvakkeja mihinkään ja mitä turhalikoille voidaan tehdä. Valitettavasti tämä ketju "katosi" moderoinnin myötä. Siitä olisi nimittäin varmasti saanut rikosnimikkeitä. Itse suosin evidenssin esillelaittoa ja jakamista vain ja ainoastaan kaikkialla. Nimet ja profiilikuvat ei-sensuroituina.)
ID -liikkeen kohdalla onkin seurannut se, että Dembski esitti kannanottoja Nooan arkista. Ja sen jälkeen on käynyt siitä erikoisesti, että häntä on haluttu kuulla aika vähän luennoimaan myöskään sananvapaudesta kiinnostuneiden kreationistien pariin. Jostain syystä tämä paariointi ei ollut sortamista, toisin kuin tiedemiesten kiinnostumattomuus. On hämmentävää miten Dembskin suosio romahti äärimmäisen vahvasti ja melko nopesti. Erityisen vaikeaa on ymmärtää miten sananvapautta ja akateemista vapautta niin kovasti puheissaan toitottaneet tahot tekevät tätä. Ja tekevät tätä niin suurissa määrin että yksi Nooalausunto muuttaa kaiken. ID oli kuitenkin aika laaja ilmiö.
Syynä on varmasti osaltaan se, että kyse on tavallaan moraalista eikä tieteestä. (Vaikka kreationistit eivät näitä kovin tiukasti toisistaan eriytä. Ja evoluutiota vastaankin soditaan hyvin ankarasti ad hominem -linjalla selittämällä että evoluution täytyy olla väärässä koska eugeniikka ja natsit nähdään sen hedelminä.) Dembski on valaissut tätä eroa tuoreessa haastattelussaan. Haastattelussa jonka pohja on kiinnostava. Dembski korostaa että kristittyjen tulisi voida keskustella asioista sisäisesti. Oikeaoppisuusvaateet johtavat siihen että kristityt toimivat huonosti. "There’s a mentality I see prevalent in conservative Christian circles that one can never be quite conservative enough. This got me thinking about fundamentalism and the bane it is. It’s one thing to hold views passionately. It’s another to hold one particular view so dogmatically that all others may not even be discussed, or their logical consequences considered. This worries me about the future of evangelicalism." Tämä on tietenkin helppoa nähdä hänen omien kokemustensa kautta. Itsestänikin tuntuu että kristityt aika harvoin kykenevät kesksuteluun. Oikeaoppisuutta vaaditaan aina vain enemmän. Ja kristinuskon ongelmien kritisointi on kiellettyä koska sen nähdään kohdistuvan koko kristinuskon essenssiä vastaan. Kristitty ei siis voi tätä edes tehdä muuttumatta paariaksi.
Onkin huvittavaa muistaa että ID -liikkeen sisällä tuotettiin, rummutettiin ja mainontakikkailtiin elokuva "Expelled: No Intelligence Allowed" jossa selitettiin miten ID -liikkeen hahmot eivät saaneet sanoa sanomisiaan yliopistoissa. Tätä kauhisteltiin ja pidettiin tieteellisen asenteen vastaisena. Dembski huomauttaa kuitenkin miten häneen kohdistettiin kritiikkiä. "Ken Ham went ballistic on it, going around the country denouncing me as a heretic, and encouraging people to write to my theological employers to see to it that I get fired for the views I take in it." Ken Ham on vielä suvaitsevaismainen kreationisti, koska hän on tiukkuudessaan sieltä löysemmästä ja liberaalimmasta päästä.
Toisaalta Dembski on tehnyt mitä ID -liike ei. Se kun ei kaivellut skismoja YEC ja OEC -kreationistien välille. Ei ollut väliä uskoiko tuhansien vuosien vai miljoonien vuosien ikäiseen maahan. "Suuri teltta" (Big Tent) oli tärkeämpi. Että saadaan yhteisvoimin riittävästi ihmisiä jotta darwinismi saadaan päihitettyä ja ajettua "Wedge" -dokumentin hengessä kulttuurista taiteita myöten. Dembskin mukaan YEC-OEC -skisman ydin on tavallaan pahan ongelmassa. (Nämä erot ovat varmasti joillekin ajatus siitä että ID ei ole kreationismia. Ero ei kuitenkaan ole kreationismin ja ei-kreationismin välillä vaan nuoren maan kreationismin ja vanhan maan kreationismin välillä.) Dembski esittää, että "The reason this divergence between young-earth and old-earth creationists is relevant to the problem of evil is that Christians have traditionally believed that both moral and natural evil are a consequence of the fall of humanity. But natural evil, such as animals killing and parasitizing each other, would predate the arrival of humans on the scene if the earth is old and animal life preceded them. So, how could their suffering be a consequence of human sin and the Fall? My solution is to argue that the Fall had retroactive effects in history (much as the salvation of Christ on the Cross acts not only forward in time to save people now, but also backward in time to save the Old Testament saints)." Eli nuoren maan kreationisteja huolettaa ennen kaikkea se, että maailmassa oleva kärsimys selitetään syntiinlankeemuksen kautta. Luonnossa on julmia tauteja, petoeläimiä, inhottavia parasiitteja ja vastaavia koska ihmiset ovat tehneet syntiä. Jos tätä menoa on ollut miljoonia vuosia ennen ihmisiä tämä koetaan uhaksi tälle selitykselle.
Karkeasti sanoen tästä on seurannut se, että erimielisyys koetaan synniksi jo ennakkoon eikä asiaan haluta tutustua. Koska syntiä pitää yrittää välttää. Näin OEC -asenne ja Nooan tulvan kritisoiminen syntiytetään ennakoivasti. Toisaalta Dembski tarjoaa ajatuksen siitä että Jumala ei ole ajallinen perinteiseen malliin. Ja siksi perisynti voi vaikuttaa ajassa taaksepäin aivan kuten Jumala voi pelastaa ihmisiä Taivaaseen vaikka nämä ovat kuolleet ennen kuin Jeesus on edes syntynyt, saati sovittanut heidän syntejään kuolemallaan.
Kuitenkin kun Dembskin suosion romahdusta katsoo, on syytä huomata että liikkeen alkuvaiheessa oltiin kovin vihaisia siitä miten Dembskiä sorretaan. Se, että toiset tieteentekijät eivät halunneet keskustella CSI -asiasta tai olleet kiinnostuneita koko konseptista oli kauhistuttavaa. ID myikin itseään sananvapaudella.
Tässä suhteessa sananvapaus näyttää olevan sama kuin tarpeettoman monella maahanmuuttokriittisellä ; Pinnallisesti kannattavat kyllä sananvapautta. Mutta kuitenkin ei tarvitse kovin hirveästi raaputtaa kun löytyy ihmisiä jotka kannattavat sananvapautta mutta vihaavat suvakkeja niin että ratkaisuksi mielipide-eroon tulee (Itsekin pääsin toissa yönä seuraamaan keskustleua melko suuressa ja julkisessa foorumissa sitä miten jossa tosiaan komppaavat maahanmuuttokriitikot keskustelivat siitä tarvitaanko suvakkeja mihinkään ja mitä turhalikoille voidaan tehdä. Valitettavasti tämä ketju "katosi" moderoinnin myötä. Siitä olisi nimittäin varmasti saanut rikosnimikkeitä. Itse suosin evidenssin esillelaittoa ja jakamista vain ja ainoastaan kaikkialla. Nimet ja profiilikuvat ei-sensuroituina.)
ID -liikkeen kohdalla onkin seurannut se, että Dembski esitti kannanottoja Nooan arkista. Ja sen jälkeen on käynyt siitä erikoisesti, että häntä on haluttu kuulla aika vähän luennoimaan myöskään sananvapaudesta kiinnostuneiden kreationistien pariin. Jostain syystä tämä paariointi ei ollut sortamista, toisin kuin tiedemiesten kiinnostumattomuus. On hämmentävää miten Dembskin suosio romahti äärimmäisen vahvasti ja melko nopesti. Erityisen vaikeaa on ymmärtää miten sananvapautta ja akateemista vapautta niin kovasti puheissaan toitottaneet tahot tekevät tätä. Ja tekevät tätä niin suurissa määrin että yksi Nooalausunto muuttaa kaiken. ID oli kuitenkin aika laaja ilmiö.
Syynä on varmasti osaltaan se, että kyse on tavallaan moraalista eikä tieteestä. (Vaikka kreationistit eivät näitä kovin tiukasti toisistaan eriytä. Ja evoluutiota vastaankin soditaan hyvin ankarasti ad hominem -linjalla selittämällä että evoluution täytyy olla väärässä koska eugeniikka ja natsit nähdään sen hedelminä.) Dembski on valaissut tätä eroa tuoreessa haastattelussaan. Haastattelussa jonka pohja on kiinnostava. Dembski korostaa että kristittyjen tulisi voida keskustella asioista sisäisesti. Oikeaoppisuusvaateet johtavat siihen että kristityt toimivat huonosti. "There’s a mentality I see prevalent in conservative Christian circles that one can never be quite conservative enough. This got me thinking about fundamentalism and the bane it is. It’s one thing to hold views passionately. It’s another to hold one particular view so dogmatically that all others may not even be discussed, or their logical consequences considered. This worries me about the future of evangelicalism." Tämä on tietenkin helppoa nähdä hänen omien kokemustensa kautta. Itsestänikin tuntuu että kristityt aika harvoin kykenevät kesksuteluun. Oikeaoppisuutta vaaditaan aina vain enemmän. Ja kristinuskon ongelmien kritisointi on kiellettyä koska sen nähdään kohdistuvan koko kristinuskon essenssiä vastaan. Kristitty ei siis voi tätä edes tehdä muuttumatta paariaksi.
Onkin huvittavaa muistaa että ID -liikkeen sisällä tuotettiin, rummutettiin ja mainontakikkailtiin elokuva "Expelled: No Intelligence Allowed" jossa selitettiin miten ID -liikkeen hahmot eivät saaneet sanoa sanomisiaan yliopistoissa. Tätä kauhisteltiin ja pidettiin tieteellisen asenteen vastaisena. Dembski huomauttaa kuitenkin miten häneen kohdistettiin kritiikkiä. "Ken Ham went ballistic on it, going around the country denouncing me as a heretic, and encouraging people to write to my theological employers to see to it that I get fired for the views I take in it." Ken Ham on vielä suvaitsevaismainen kreationisti, koska hän on tiukkuudessaan sieltä löysemmästä ja liberaalimmasta päästä.
Toisaalta Dembski on tehnyt mitä ID -liike ei. Se kun ei kaivellut skismoja YEC ja OEC -kreationistien välille. Ei ollut väliä uskoiko tuhansien vuosien vai miljoonien vuosien ikäiseen maahan. "Suuri teltta" (Big Tent) oli tärkeämpi. Että saadaan yhteisvoimin riittävästi ihmisiä jotta darwinismi saadaan päihitettyä ja ajettua "Wedge" -dokumentin hengessä kulttuurista taiteita myöten. Dembskin mukaan YEC-OEC -skisman ydin on tavallaan pahan ongelmassa. (Nämä erot ovat varmasti joillekin ajatus siitä että ID ei ole kreationismia. Ero ei kuitenkaan ole kreationismin ja ei-kreationismin välillä vaan nuoren maan kreationismin ja vanhan maan kreationismin välillä.) Dembski esittää, että "The reason this divergence between young-earth and old-earth creationists is relevant to the problem of evil is that Christians have traditionally believed that both moral and natural evil are a consequence of the fall of humanity. But natural evil, such as animals killing and parasitizing each other, would predate the arrival of humans on the scene if the earth is old and animal life preceded them. So, how could their suffering be a consequence of human sin and the Fall? My solution is to argue that the Fall had retroactive effects in history (much as the salvation of Christ on the Cross acts not only forward in time to save people now, but also backward in time to save the Old Testament saints)." Eli nuoren maan kreationisteja huolettaa ennen kaikkea se, että maailmassa oleva kärsimys selitetään syntiinlankeemuksen kautta. Luonnossa on julmia tauteja, petoeläimiä, inhottavia parasiitteja ja vastaavia koska ihmiset ovat tehneet syntiä. Jos tätä menoa on ollut miljoonia vuosia ennen ihmisiä tämä koetaan uhaksi tälle selitykselle.
Karkeasti sanoen tästä on seurannut se, että erimielisyys koetaan synniksi jo ennakkoon eikä asiaan haluta tutustua. Koska syntiä pitää yrittää välttää. Näin OEC -asenne ja Nooan tulvan kritisoiminen syntiytetään ennakoivasti. Toisaalta Dembski tarjoaa ajatuksen siitä että Jumala ei ole ajallinen perinteiseen malliin. Ja siksi perisynti voi vaikuttaa ajassa taaksepäin aivan kuten Jumala voi pelastaa ihmisiä Taivaaseen vaikka nämä ovat kuolleet ennen kuin Jeesus on edes syntynyt, saati sovittanut heidän syntejään kuolemallaan.
perjantai 21. elokuuta 2015
Kuinka joskus olisi parasta jättää argumentit sanomatta...
Lueskelin ohimennen Jehovan Todistajien "Elämä-Luomisen vai evoluution tulos" -teosta. Se ei ole kunnioitettu edes kreationistien parissa. Huomasin pikaselatessani sitä, että sillä on hyvin erikoinen suhde vähän kaikkeen. Päällimmäinen asia on se, että teos korostaa että se tulkitsee luomispäivät pitkiksi. Se ei siis ole nuoren maan kreationismia (YEC), vaan uskoo miljoonia vuosia jatkuneeseen elämänhistoriaan (OEC). Kuitenkin toisaalla teos kuluttaa melkoisen paljon aikaa siihen että se kritisoi ajoitusmenetelmiä ja pitää tätä tärkeänä osana evoluution epäilyttäväksi tekemistä. Mikä on melko käsittämätöntä, koska ajoitusmeneltelmät eivät ole ongelma jos pitää maata vanhana. Kokonaisuus vaikuttaisi järkevämmältä ilman tätä ajoitusmenetelmäkritiikin osuutta.
Tämä on hyvin omituista. Ja omintakeista.
Sillä jos katsotaan YEC -kreationismia, niin se on yleensä sentään "sisäisesti ehyt". Niiden ongelmat ovat enemmänkin seuraavantyylisiä;
1: Elämän synnyn kohdalla puhutaan Pasteurin kokeista relevantteina. Kuitenkin jos rottia syntyisi räteistä, niin sitten ne eivät olisi kehittyneet bakteereista evolutiivisesti. Pasteurin näkemys ei ole ristiriidassa tai tee YEC -näkemystä omituiseksi. Ainut omituisuus on siinä että asia joka olisi falsifiointikriteeri evoluutiolle nähdään ongelmana evoluutiolle.
2: Toisaalta he haluavat nähdä todisteita pikaevoluutiosta. He haluavat nähdä kuinka kissa muuttuu koiraksi laboratoriossa. Evoluution kannalta heidän kannattaisi kenties lukea sen tyylisiä ikivanhoja klassikoita kuin Richard Dawkinsin "Sokeaa kelloseppää", jossa korostetaan sitä että tuottaakseen hyvin hienostuneita lopputuloksia evoluutio joutuu pelaamaan pienillä muutoksilla. Jos suuret erot olisivat tavanomaisia, luonnonvalinta ei pystyisi kehittämään tarkkaa kuvaa. (Dawkins käyttää tässä ihan hyvää vertausta kuvan tarkentamisesta. Jos mikroskooppia tai kiikaria säätää vain suurin liikkein, kuvasta ei saada tarkkaa. Jotta kuvasta saataisiin joskus uskottavassa ajassa tarkka valikoimalla eikä vain sattumalla, on säätöä voitava tehdä hyvinkin pienesti.) Mutaatioiden on oltava riittävän pieniä.
Mutta OEC tuntuu olevan täynnä tätä.
Olen ihmetellyt miten monet vanhan maan kreationistit rakastavat samanlaisia solmuja kuin Jehovan Todistajien teos. Heitä pidetään ikään kuin "rationaalisimpina" kreationisteina. (Nuoren maan kreationistit taas usein ovat lähinnä sylkykuppeja. Minkä he toki ansaitsevat. Mutta minusta monesti vähemmän kuin vanhan maan kreationistit.) Vanhan maan kreationistit - kuten aika monet "en ota kantaa maan ikään" -tyyliset IDeistit - rakastavat virhekatastrofista puhumista. Eli he korostavat sitä että mutaatiotahti pakottaisi rappeutumaan.
On aivan ymmärrettävää jos nuoren maan kreationisti uskoo että mutaatiotahti ylittää sen mitä luonnonvalinta voi valikoida. Lajit kun ovat olleet olemassa vain lyhyen aikaa. Näin virhekatastrofi ei olisi johtanut sukupuuttoon. Vanhan maan kreationistikin toki vetoaa virhekatastrofiin mahdollisuutena siksi että jos evoluutiossa luonnonvalinta voi korkeintaan hidastaa rappeutumista, jolloin eliökunnan kompleksisuuden syy olisi jossain muualla kuin evoluutiossa. Mutta he olettavat että eliökunta olisi kestänyt miljoonia vuosia. Heillä ei ole selitystä miksi kaikki lajit eivät ole jo ehtineet rappeutua sukupuuttoon asti.
Voidaankin sanoa että jos uskoo että elämä on miljoonia vuosia vanha, on jo pakko ottaa kantaa asioihin hieman samaan tapaan kuin antrooppisen periaatteen siinä versiossa missä Kari Enqvist on sitä kuvannut "jotta maailmankaikkeuden ominaisuuksia voidaan havaita, niiden täytyy olla sellaisia, että havaitsijoiden olemassaolo on mahdollista." Jos miljoonien vuosien jälkeenkin olemme olemassa, voidaan suoraan tästä ajatella lähtökohdaksi se, että virhekatastrofiin ei ole ajauduttu. (Tässä versiossa antrooppinen periaate liitetään Hoylen tapaan jolla hän haki selitystä hiilen olemassaololle. Koska olemme olemassa, hiilen pitäisi syntyä jotain kautta. Joten mekanismi oli olemassa ja se vain piti löytää.)
Nuoren maan kreationistille tämä ei tietenkään ole ongelma. He kun olettavat että elämä on ollut hyvin lyhyen aikaa. Heille rappeutumismalli on luonteva mahdollisuus. OEC joka puhuu rappeutumisesta mutta sallii hyvin pitkäaikaisen elämän olemassaolon kohtaa aivan toisenlaisia ongelmia. Jos YEC on tämän hetken tieteellistä tietoa vastaan mutta sisäisesti koherentti, OEC on muutamassa asiassa vähemmän nykyaikaista tiedettä vastaan. Mutta tehdessään tämän kompromissin se muuttuu sisäisesti ristiriitaiseksi.
Tämä on hyvin omituista. Ja omintakeista.
Sillä jos katsotaan YEC -kreationismia, niin se on yleensä sentään "sisäisesti ehyt". Niiden ongelmat ovat enemmänkin seuraavantyylisiä;
1: Elämän synnyn kohdalla puhutaan Pasteurin kokeista relevantteina. Kuitenkin jos rottia syntyisi räteistä, niin sitten ne eivät olisi kehittyneet bakteereista evolutiivisesti. Pasteurin näkemys ei ole ristiriidassa tai tee YEC -näkemystä omituiseksi. Ainut omituisuus on siinä että asia joka olisi falsifiointikriteeri evoluutiolle nähdään ongelmana evoluutiolle.
2: Toisaalta he haluavat nähdä todisteita pikaevoluutiosta. He haluavat nähdä kuinka kissa muuttuu koiraksi laboratoriossa. Evoluution kannalta heidän kannattaisi kenties lukea sen tyylisiä ikivanhoja klassikoita kuin Richard Dawkinsin "Sokeaa kelloseppää", jossa korostetaan sitä että tuottaakseen hyvin hienostuneita lopputuloksia evoluutio joutuu pelaamaan pienillä muutoksilla. Jos suuret erot olisivat tavanomaisia, luonnonvalinta ei pystyisi kehittämään tarkkaa kuvaa. (Dawkins käyttää tässä ihan hyvää vertausta kuvan tarkentamisesta. Jos mikroskooppia tai kiikaria säätää vain suurin liikkein, kuvasta ei saada tarkkaa. Jotta kuvasta saataisiin joskus uskottavassa ajassa tarkka valikoimalla eikä vain sattumalla, on säätöä voitava tehdä hyvinkin pienesti.) Mutaatioiden on oltava riittävän pieniä.
Mutta OEC tuntuu olevan täynnä tätä.
Olen ihmetellyt miten monet vanhan maan kreationistit rakastavat samanlaisia solmuja kuin Jehovan Todistajien teos. Heitä pidetään ikään kuin "rationaalisimpina" kreationisteina. (Nuoren maan kreationistit taas usein ovat lähinnä sylkykuppeja. Minkä he toki ansaitsevat. Mutta minusta monesti vähemmän kuin vanhan maan kreationistit.) Vanhan maan kreationistit - kuten aika monet "en ota kantaa maan ikään" -tyyliset IDeistit - rakastavat virhekatastrofista puhumista. Eli he korostavat sitä että mutaatiotahti pakottaisi rappeutumaan.
On aivan ymmärrettävää jos nuoren maan kreationisti uskoo että mutaatiotahti ylittää sen mitä luonnonvalinta voi valikoida. Lajit kun ovat olleet olemassa vain lyhyen aikaa. Näin virhekatastrofi ei olisi johtanut sukupuuttoon. Vanhan maan kreationistikin toki vetoaa virhekatastrofiin mahdollisuutena siksi että jos evoluutiossa luonnonvalinta voi korkeintaan hidastaa rappeutumista, jolloin eliökunnan kompleksisuuden syy olisi jossain muualla kuin evoluutiossa. Mutta he olettavat että eliökunta olisi kestänyt miljoonia vuosia. Heillä ei ole selitystä miksi kaikki lajit eivät ole jo ehtineet rappeutua sukupuuttoon asti.
Voidaankin sanoa että jos uskoo että elämä on miljoonia vuosia vanha, on jo pakko ottaa kantaa asioihin hieman samaan tapaan kuin antrooppisen periaatteen siinä versiossa missä Kari Enqvist on sitä kuvannut "jotta maailmankaikkeuden ominaisuuksia voidaan havaita, niiden täytyy olla sellaisia, että havaitsijoiden olemassaolo on mahdollista." Jos miljoonien vuosien jälkeenkin olemme olemassa, voidaan suoraan tästä ajatella lähtökohdaksi se, että virhekatastrofiin ei ole ajauduttu. (Tässä versiossa antrooppinen periaate liitetään Hoylen tapaan jolla hän haki selitystä hiilen olemassaololle. Koska olemme olemassa, hiilen pitäisi syntyä jotain kautta. Joten mekanismi oli olemassa ja se vain piti löytää.)
Nuoren maan kreationistille tämä ei tietenkään ole ongelma. He kun olettavat että elämä on ollut hyvin lyhyen aikaa. Heille rappeutumismalli on luonteva mahdollisuus. OEC joka puhuu rappeutumisesta mutta sallii hyvin pitkäaikaisen elämän olemassaolon kohtaa aivan toisenlaisia ongelmia. Jos YEC on tämän hetken tieteellistä tietoa vastaan mutta sisäisesti koherentti, OEC on muutamassa asiassa vähemmän nykyaikaista tiedettä vastaan. Mutta tehdessään tämän kompromissin se muuttuu sisäisesti ristiriitaiseksi.
maanantai 24. helmikuuta 2014
kanooppi
Viikonloppuna meillä vieraili Jehovan Todistajia, sellainen vanha ihan kohtelias pariskunta. Ulkona oli sadetta, ja satuin olemaan lempeällä tuulella. En kertonut heille erikoisstatuksestani, siitä että Jehovan Todistajat eivät puhu allekirjoittaneelle "luopiokäsittelyn" vuoksi. Luonnollisesti he tietävät vain yhden tavan olla ihmisten kanssa, joten kuuntelin heidän puheitaan heidän uskostaan. Keskustelu oli melko vapaamuotoista, en "lukenut keskustelua paperista".
Tämä oli melko hauskaa. He kertoivat miten taivasoppiin ei oikeasti usko kukaan kristitty ja että tämä näkyy hautajaisissa. Että ihmiset itkevät. Jos heti henkiinnousu paratiisiin olisi totta, niin iloitsisivat. Että tässä on selvä kaksoisstandardi ja ristiriita. En malttanut olla sanomatta että kyllähän sitä voi surra ystävää joka ei edes kuole vaan muuttaa Lappiin. Tähän Jehovan Todistaja kertoi että kuolema on vähän eri asia, että Lapista pääsee sentään vierailemaan, kuolleista ei kukaan tule. Mielestäni tämä epäanalogia vahvensi argumenttiani, mutta JT -pariskunta nyökytteli siihen tahtiin että päättelin että heidän logiikassaan se että sanoo mitä tahansa erimielisyyttä on sama kuin vastaus. En hennonut moittia heitä kovin vahvasti.
Kohteliaisuuteni kuitenkin petti siinä vaiheessa kun perheen herra otti esille vesikehäteorian. Siis teorian jonka mukaan vedenpaisumus selittyy sillä, että ennen tulvaa oli erityinen vesikehä, joka peitti ilmakehän ylimmät kerrokset ja kuinka se satoi maahan vedenpaisumuksessa ja selitti sen mistä tulvaan tarvittava vesi tuli. ; Tämä on sinänsä mielenkiintoista koska vesikehäteoria on melko vahvasti sidoksissa nuoren maan kreationismiin (YEC). Jehovan Todistajat sen sijaan ovat klassisista klassisemman vanhan maan kreationismin kannattajia (OEC).
Tämä muistuttaa siitä että kreationismia voidaan katsoa kahdesta kulmasta ; Avomielisyys ja argumenttien laajuuden kannalta. Eräässä mielessä Intelligent Design on avomielisin ja YEC tiukkapipoisin. Voidaan ajatella että YEC olisi pieni fraktuuri "ID:n suurta telttaa" ("big tent"). Kuitenkin toisaalta voidaan nähdä että YEC esittää laajakirjoisimmin erilaisia argumentteja eri aiheista. Ja suopeammat kreationistit jättävät vain osan näistä pois. Näin esimerkiksi OEC -kreationismi on argumentatiivisesti nuoren maan kreationismia josta on jätetty osa maan ikää koskevista kysymyksistä pois. ID tiivistyy vain muutamaan perusargumenttiin joiden peruslogiikka on vahvsti sidoksissa jo YEC -kreationismissa esitettyihin argumentteihin.
Jehovan Todistajat korostavat että he eivät ole kreationismia - kuten ID:läisetkin tekevät - mutta heidän parissaan on aivan klassisia nuoren maan kreationistien argumentteja. YEC on argumentatiivisesti laajin kreationismin muoto. Muut käyttävät vain osia sen argumenttivarastosta ja kiistävät yhteytensä muihin. Ja kutsuvat tämän jälkeen itseään "ihan eri asiaksi". Ja ylipäätään mikäli heidän kirjallisuuteensa on uskominen, Jehovan Todistajat ovat niin YEC kuin OEC voi olla. Heillä on jopa yleensä pelkästään YEC:läisten kannattamaa ajoitusmenetelmien kritiikkiä "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos" -kirjassaan!
Käteni läimähti otsalle kuullessani vesikehästä . Se on ymmärrettävä refleksi. Sillä tämä on sitä kreationismia jonka olin jo olettanut täysin kadonneen. Esimerkiksi kreationismia vahvasti puolustava "Creation Ministeries" luettelee tämän ns. water canopy -teorian argumentiksi jota ei kannattaisi käyttää. "Canopy theory. This is not a direct teaching of Scripture, so there is no place for dogmatism. Also, no suitable model has been developed that holds sufficient water; but some creationists suggest a partial canopy may have been present." Teoriaa on aikanaan rakennettu "firmament" -sanan tulkinnan ympärille ja siitä on yritetty tätä kautta tehdä Raamatullinen. Mutta nykyään valtavirtakreationismissa tähän ei enää törmätä.
Itse asiassa argumentti on niin vanha ja unohtunut, että se on jonkinlainen jäänne jonka muistaminen vaatii erikoislaatuista kreationismiin tutustumista. Sitä ei edes oikein kritisoida skeptikoiden puolella. Pienen tiedustelun avulla sain tietää että vesikehäteoria on Jehovan Todistajien puolella melko yleinen. Se on joskus ns. kuulunut oppiin, sitä ei ole koskaan kumottu mutta sitä ei oikein enää opeteta. Virallisessa keskustelussa ja debatissa vesikehästä ei kuule. Se on enemmän asia jota kierrätetään JT:iden keskisessä keskustelussa. Ja se on jotain jota kohtaan ollaan enemmän kohteliaita kuin vakuuttuneita. Vesikehään uskovat JT:t kun ovat varsin iäkkäitä.
Vanhan polven kreationistit ovat oppineet Nooan tarinan. Ja tulvan on oltava todellinen. Pahimpia ongelmia ovat aina olleet konkreettiset kysymykset siitä mistä vesi tuli ja mihin se meni tulvien jälkeen. Vesikehäteoriaa tarvittiin epäilijöiden vaientamiseksi. Kun niin helppo kysymys kuin tulvaan tarvittavan veden alkuperä nousee esille, ei saa jäädä sormi suuhun koska muutoin joku voisi väittää että Genesiksen 7 luku jossa kerrotaan globaalista tulvasta joka ylitti korkeimmat vuoret olisi epäuskottava. Jehovan Todistajat eivät ole hyväksyneet ajatusta lokaaleista tulvista, kuten mustanmeren tulvasta muutama tuhat vuotta sitten, jota on epäilty tulvakertomuksen ytimeksi.
Vesikehässä on monia ongelmia.
Jo meillä vieraillut vanhempi herrasmies käytti pilviä analogiana. Onhan siellä ilmassa nykyäänkin vettä kerroksina ja tiiviisti. Tässä on tietysti monta ongelmaa. Tärkein niistä on tiedostaa se mitä tämä tekee näkyvyydelle. Vesikehäteorian suurin ongelma on valo. Jos vesi olisi sekoitteena ja höyrynä ei maan päälle pääsisi valoa. Olisi hyvin pimeää. Veden täytyisi olla yhtenäisenä massana ja kerroksena. (Toki vesi absorboi valoa muutoinkin uskomattomia määriä.) Ja tämänlaisen syntyminen vaatisi jotain hyvin ihmeellistä. Se rikkoisi termodynamiikan sääntöjä. Toki pilvet ovat tässä sinänsä hyvä esimerkki, että se muistuttaa siitä että maa on avoin järjestelmä jota termodynamiikan toinen pääsääntö ei koske. Taivaalla oleva vesi on termodynaamisesti samanlaatuinen asia kuin joki joka virtaisi ylöspäin. Mutta koska (a) aurinko säteilee ja (b) entropia on tilastollinen ilmiö käy niin että vaikka vesi kiehuu vasta 100 celsiusasteessa, niin sitä haihtuu jopa pakkaskelillä. Olisi kuitenkin hyvin vaikeaa selittää miten vesi pysyisi ilman päällä. Se on vastaavaa kuin saisi veden kellumaan rasvan päällä ; Vedellä ja rasvalla on tiheysero. Rasvaa täytyisi kylmentää tai vettä kuumentaa jotta erikoinen ja poikkeava kerrostuminen saataisiin aikaan. Ja jos vesikehä olisi ilman päällä, sen paine puristaisi ilmaa kasaan. Ja tätä veden painetta ei voi vähätellä. Syvänmeren sukelluksessa tapahtuu samanlaatuinen paineistuminen joka tapahtuisi jos vesikehä olisi kaasun päällä. Paine on lämpöä, ja tämä kuumentaisi kaasua jonka jälkeen sen pitäisi helpommin keikahtaa vesikehän yläpuolelle.
Jos otamme tässä lähtökohdaksi 1 Moos. 7:19 joka kertoo että Nooan tulva peitti korkeimmatkin vuoret, voimme arvioida että tulva olisi noin 9km korkuinen verrattuna nykyisen vedenpinnan tasoon. Ja tässä kohden riittää perusgeometria. Jos arvioimme ympyrän tilavuutta voimme ottaa maapallon tietoja avuksemme. Maan säde on 6 400 km. Tulvahuipun pitää olla tämä + 9km. Vaaditun veden määrä saadaan erotuksella jossa otetaan tämä 9 km korkeampi pallo ja vähennetään siitä se normaalimaapallo. Kun pallon tilavuuden kaava on:
V = (4* Pii * säde3) / 3
Saamme kevyesti laskettua että tulva vaatii 4.5 biljoonaa kuutiokilometriä vettä. Tämä määrä vettä on paljon. Jos haemme palloa jonka tilavuus olisi tulvan vaatima vesimäärä, vaadittaisiin pallon säteeksi noin 1000 kilometriä. Se olisi melko tarkkaan kuun kokoinen määrä pelkkää vettä. Tämä on merkittävä määrä. John Allen Paulos kertoi "Numerotaidottomuus" kirjassaan vesikehäteorian matemaattisista outouksista. Hän kuvasi että sademäärä vaatisi painetta joka upottaisi suuret lentotukialuksetkin. Tämä johtuu siitä että jos meillä on 40 päivää ja yötä sadetta, voimme ottaa keskiarvon siitä miten kovalla paineella veden pitäisi sataa. Kun meillä on annettu vesimäärä ja jaamme sen ajalle, ja muistamme että tämä paine jaetaan maan pinta-alalle joka lasketaan kaavalla:
A = 4 * Pii * säde2
Vettä tulisi yli 9 000 millimetriä sadetta tunnissa. Eli tunnin aikana taivaalta sataisi joka ikiselle maan pinnan kohdalle yli 9 metriä vettä. Sateisimmissa paikoissa maan pinnalla sataa vuoden aikana puolet yhden tunnin tulvan sateista. Tämänlaatuinen vedenpaine olisikin valtava.
Tulvaa koskevat ongelmat ovatkin syviä. Vesikehäteoria on niistä heikoin, koska selittäessään miten vesikehä olisi edes fysikaalisesti mahdollinen joudutaan ansaan jossa selittämättömäksi jää se miksi vesikehää ei nykyään enää muodostu. Kreationistien muut mallit eivät pidä sisällään tämänlaista ongelmaa. Esimerkiksi tulvaa on selitetty luovasti viittaamalla jääasteroidiin joka olisi tuonut veden. Ja että salamointi rikkoi vedyn ja hapen erikseen ja vety karkasi ulkoavaruuteen. Näin voidaan selittää mistä vesi tulee ja minne se meni jälkikäteen ilman että joudutaan selittämään miksi olosuhteet eivät toistu. Vesimeteoriitti on "one shot". Vesikehäteoria on surullista kuultavaa ihmisiltä jotka ensin selittävät termodynamiikasta ja siitä miten sitä ei voi ohittaa. Mutta jotka ovat sitten mielellään heiluttelemassa käsiä asiassa johon termodynamiikka sanoo varsin suorat sanat. Ja että nämä ongelmat ovat niin vahvoja ja ilmiselviä että jos vesikehä olisi mahdollinen, pitäisi selittää miksi se ei toteudu nykyään.
Toki valtaosalla tulvamalleista on ongelmana Paulosin mainitsema "paineongelma". Kun veden tulee tulla ylhäältä alas tietyssä ajassa, tästä seuraa samat vaikeudet. Se, mistä vesi tulee ja minne menee ovat itse asiassa pieniä osaongelmia. Suurimmat tiedevirheet tulevat sivutuotteena, asioissa joita ihmiset eivät mieti. Viat ovat fysiikkaa tunteville ilmiselvyyksiä, mutta arkijärjen kohdalla ne eivät vaikuta yhtä kovilta ongelmilta kuin se kysymys mistä vesi tulee ja minne se menee tulvan jälkeen.
Vesikehän on korvannut parempi (huono) malli.
Sen vuoksi nuoren maan kreationistit suosivat yleensä Walter Brownin hydroplate -teoriaa, joka on ollut kreationistien suosima ajatus vuodesta 1995 jolloin se esitettiin. Siinä ajatus on loogisempi. Vesi ei tule ylhäältä alas vaan alhaalta ylös. Näin paineongelma hellittää. Henkenä on se, että aikanaan maan kuori ei ollut irrallisina kelluvina laattoina, vaan yhtenä kokonaisena ja ehyenä kuorena. Tämän kuoren alla oli sitten vesi, syvyyksien vesi. Ja tulva johtui siitä että tämä vesi murtautui maan alta, purkautui mantereiden päälle. Tässä hyvänä puolena on se, että se selittää miksi Jumala lupasi että tulva ei toistu. (Mihin vesikehäteoria ei kykene.) Tämä malli ei ole sentään suoraan fysiikan vastainen ; Toki tässäkin mallissa on joitain hupsutuksia. Nämä tulevat esiin kun katsotaan millä ehdoin se on mahdollinen. Sillä tähänkin fysiikalla on jotain sanottavaa.
Hydroplate -teorian mukaan maan kuori kellui vesikerroksen päällä. Vesi oli kovassa paineessa koska vesi on tiivistä ja painavaa. Niinpä kuori ennemmin tai myöhemmin halkesi. Näin vesi tuli pinnalle. Ja paine purkautuu yleensä varsin voimakkaasti. Paine purskautti vettä korkealle ilmaan josta se gravitaation vetämänä satoi alas. Paine purkautui noin 40 päivää ja neljäkymmentä yötä. Ja tämän seurauksena maan kuorikin rutistui mutkalle ja rullalle (koska vettä ei enää ollut sen alla, se painui kasaan) ja vuoristot syntyivät. Vesi päätyi maan kuoreen syntyneisiin alangoille, kuoppiin ja syvänteisiin.
Jos otamme mallin ensimmäinen ja tärkein huomio on se, että kuoren täytyy olla vedenpitävä. Tämä tarkoittaa sitä että meteoriitit, maanjäristykset ja vastaavat eivät ole olleet vaivana ennen tulvaa. Maanjäristyksien kohdalla tilanne on mahdollinen siinä mielessä että maanjäristykset johtuvat laattatektoniikasta jota Brownin mallissa ei voi olla, kun ei ole mannerlaattojakaan.
Toisaalta kuoren täytyy myös kestää paine. Glenn Morton on arvioinut että jos vuoret koostuisivat kiviaineksesta, jolla on kiviaineksen tiheys, 4.1 kilometrin kuori tarvitaan jotta kuori ei murtuisi. Hän on huomioinut että jos olisi kilometrin korkuinen vuori, se taivuttaisi maan kuorta niin että syntyisi 830 metrin notkelma. Ja tämä todennäköisesti johtaisi kuoren välittömään halkeamiseen. Näin ollen on tietysti helppoa että tulva peittää korkeimmat vuoret, kun käytännössä maan kuoren pitää olla hyvin tasainen jotta vuorien ja mäkien vaikutus toisiinsa ei johtaisi kuoren murtumiseen. Tosin veden kohdalla turbulenssi tuottaisi ongelmia yhdistettynä sen tosiseikan kanssa, että pallomaiset kuoret kestävät kohtuu hyvin painetta ulkopuolelta sisälle, mutta että sisältä tunkeudutaan ulos paljon pienemmällä voimalla. (Siksi esimerkiksi linnut kuoriutuvat yllättävän hentoina, mutta muna suojaa ulkoisilta uhilta hyvin.) Näin ollen maan kuori olisi itse asiassa pitänyt pakosti rakentaa tukipylväsjärjestelmäksi jossa ytimeen vievät pilarit tukisivat kuorta niin että maan pyörimisliike ja veden kitka yhtenäistä kuorta vasten ei tuhoaisi maan kuorta.. Selvästi mahdollinen vaatii itsessään Jumalista ihmettä. Saman tien voisi selittää että Jumala vain loi vedet tyhjistä.
Tosin tässäkin ongelmassa tulvan vaatimat vedenpaineet tuottavat vaikeuksia. Sillä Brownin mallissa kovia vesisuikuja tarvitaan jotta tulvaan saadaan riittävästi vettä riittävän nopeasti. Mannerlaatat antavat tähän rajoitteita, sillä Brownin mallissa joka kohta ei vuoda, vaan vesi purkautuu raoista. Kun vesihöyry vie 814 kertaa enemmän tilaa kun se muuttuu vedestä kaasuksi. Kun vesi ylittää rajan jossa paine ei pakota sitä nesteeksi, se antaa valtavasti työntövoimaa koska tilavuus otetaan jostain. Vettä tarvitaan vetenä tietty määrä ja vesihöyry vetää hirvittäviä tilavuuksia. Maan pakonopeus on 11 kilometriä sekunnissa, eli tätä suuremmat nopeudet johtavat ulkoavaruuteen. Vesikehäteorian ongelmana on se, että veden painevaatimukset ylittävät tämän. Toisin sanoen jos maailma sattuisi olemaan juuri sopiva siihen että vesikehämaailma olisi syntynyt, purkaus olisi niin voimakas että vesi lentäisi ulkoavaruuteen, pakenisi maan vetovoimakentästä eikä koskaan sataisi maahan asti.
Loppuyhteenveto ; Käsi naamaan on perusteltu
On kuitenkin selvää että kaikkine omituisuuksineen maanalisen veden malli on ongelmistaan huolimatta parempi kuin vesikehämalli. Vesikehämalli olisi oikeastaan mitenkään mahdollinen vain jos olisi jonkinlainen Seppo Ilmarisen takoma kiinteä ja vedenpitävä taivaankansi jonka yllä olisi aikaisemmin ollut iso määrä vettä. Ja tämä kuori sitten olisi saanut reikiä ja näin vedet olisivat tunkeneet maahan valtavalla paineella ja tätä sitten käytettäisiin selittämään sitä että näin meillä on tähtitaivas.
Vesikehäteoria muistuttaa siitä miten paskalla on sävyjä. Vesikehäteoria onkin jäänyt eläkeläisjehovantodistajien ja Kent Hovindin kannattamaksi. Hän on muotoillut tästä jääkehämallin, jossa kohonnut ilmanpaine tuottaa lisäongelmia. Sillä hänen jäämallissaan vedenpaisumus, eli jääkuoren sulaminen, johtaa paineenmuutoksiin. Valtaviin painemuutoksiin. Vedenpaisumuksessa vesi ja hukkuminen olisivat pieniä ongelmia. Hovindin mallista väkisinkin seuraava paineen romahdus kun johtaisivat ongelmiin jotka sukeltajantaudissa ovat minimaalisissa mittakaavoissa esillä. On vaikeaa ymmärtää miksi eliöt arkissa eivät ole prosessin vuoksi räjähtäneet samalla tavalla kuin syvänmerenkalat jos ne nosteaan pikavauhtia meren pinnalle.
Ei siis ihme että vesikehämalli on liian hölmö kelvatakseen edes peruskreationisteille, jotka ovat tässä kohden yleensä kovin joustavia.
Kanooppi on käsitteenä hauska koska englannin kielen canopy viittaa monenlaisiin kupuihin ja kuoriin. Suomessa kanooppi viittaa kuitenkin erityisesti muinaisen egyptin muumioiden sisälmysten säilyttämiseen tarkoitettuihin astioihin. Vesikehä on samantapaista ikivanhaa muumiomateriaalia jonka olin luullut kuolleeksi. Taikausko on kuitenkin yllättävän sitkeää. Näkemyksiä ei hylätä vaan niiden kannattajat menevät hautaan ja vievät jopa muiden pseudotieteilijöiden silmissä vanhentuneet taikauskot hautaan.
Tämä oli melko hauskaa. He kertoivat miten taivasoppiin ei oikeasti usko kukaan kristitty ja että tämä näkyy hautajaisissa. Että ihmiset itkevät. Jos heti henkiinnousu paratiisiin olisi totta, niin iloitsisivat. Että tässä on selvä kaksoisstandardi ja ristiriita. En malttanut olla sanomatta että kyllähän sitä voi surra ystävää joka ei edes kuole vaan muuttaa Lappiin. Tähän Jehovan Todistaja kertoi että kuolema on vähän eri asia, että Lapista pääsee sentään vierailemaan, kuolleista ei kukaan tule. Mielestäni tämä epäanalogia vahvensi argumenttiani, mutta JT -pariskunta nyökytteli siihen tahtiin että päättelin että heidän logiikassaan se että sanoo mitä tahansa erimielisyyttä on sama kuin vastaus. En hennonut moittia heitä kovin vahvasti.
Kohteliaisuuteni kuitenkin petti siinä vaiheessa kun perheen herra otti esille vesikehäteorian. Siis teorian jonka mukaan vedenpaisumus selittyy sillä, että ennen tulvaa oli erityinen vesikehä, joka peitti ilmakehän ylimmät kerrokset ja kuinka se satoi maahan vedenpaisumuksessa ja selitti sen mistä tulvaan tarvittava vesi tuli. ; Tämä on sinänsä mielenkiintoista koska vesikehäteoria on melko vahvasti sidoksissa nuoren maan kreationismiin (YEC). Jehovan Todistajat sen sijaan ovat klassisista klassisemman vanhan maan kreationismin kannattajia (OEC).
Tämä muistuttaa siitä että kreationismia voidaan katsoa kahdesta kulmasta ; Avomielisyys ja argumenttien laajuuden kannalta. Eräässä mielessä Intelligent Design on avomielisin ja YEC tiukkapipoisin. Voidaan ajatella että YEC olisi pieni fraktuuri "ID:n suurta telttaa" ("big tent"). Kuitenkin toisaalta voidaan nähdä että YEC esittää laajakirjoisimmin erilaisia argumentteja eri aiheista. Ja suopeammat kreationistit jättävät vain osan näistä pois. Näin esimerkiksi OEC -kreationismi on argumentatiivisesti nuoren maan kreationismia josta on jätetty osa maan ikää koskevista kysymyksistä pois. ID tiivistyy vain muutamaan perusargumenttiin joiden peruslogiikka on vahvsti sidoksissa jo YEC -kreationismissa esitettyihin argumentteihin.
Jehovan Todistajat korostavat että he eivät ole kreationismia - kuten ID:läisetkin tekevät - mutta heidän parissaan on aivan klassisia nuoren maan kreationistien argumentteja. YEC on argumentatiivisesti laajin kreationismin muoto. Muut käyttävät vain osia sen argumenttivarastosta ja kiistävät yhteytensä muihin. Ja kutsuvat tämän jälkeen itseään "ihan eri asiaksi". Ja ylipäätään mikäli heidän kirjallisuuteensa on uskominen, Jehovan Todistajat ovat niin YEC kuin OEC voi olla. Heillä on jopa yleensä pelkästään YEC:läisten kannattamaa ajoitusmenetelmien kritiikkiä "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos" -kirjassaan!
Käteni läimähti otsalle kuullessani vesikehästä . Se on ymmärrettävä refleksi. Sillä tämä on sitä kreationismia jonka olin jo olettanut täysin kadonneen. Esimerkiksi kreationismia vahvasti puolustava "Creation Ministeries" luettelee tämän ns. water canopy -teorian argumentiksi jota ei kannattaisi käyttää. "Canopy theory. This is not a direct teaching of Scripture, so there is no place for dogmatism. Also, no suitable model has been developed that holds sufficient water; but some creationists suggest a partial canopy may have been present." Teoriaa on aikanaan rakennettu "firmament" -sanan tulkinnan ympärille ja siitä on yritetty tätä kautta tehdä Raamatullinen. Mutta nykyään valtavirtakreationismissa tähän ei enää törmätä.
Itse asiassa argumentti on niin vanha ja unohtunut, että se on jonkinlainen jäänne jonka muistaminen vaatii erikoislaatuista kreationismiin tutustumista. Sitä ei edes oikein kritisoida skeptikoiden puolella. Pienen tiedustelun avulla sain tietää että vesikehäteoria on Jehovan Todistajien puolella melko yleinen. Se on joskus ns. kuulunut oppiin, sitä ei ole koskaan kumottu mutta sitä ei oikein enää opeteta. Virallisessa keskustelussa ja debatissa vesikehästä ei kuule. Se on enemmän asia jota kierrätetään JT:iden keskisessä keskustelussa. Ja se on jotain jota kohtaan ollaan enemmän kohteliaita kuin vakuuttuneita. Vesikehään uskovat JT:t kun ovat varsin iäkkäitä.
Vanhan polven kreationistit ovat oppineet Nooan tarinan. Ja tulvan on oltava todellinen. Pahimpia ongelmia ovat aina olleet konkreettiset kysymykset siitä mistä vesi tuli ja mihin se meni tulvien jälkeen. Vesikehäteoriaa tarvittiin epäilijöiden vaientamiseksi. Kun niin helppo kysymys kuin tulvaan tarvittavan veden alkuperä nousee esille, ei saa jäädä sormi suuhun koska muutoin joku voisi väittää että Genesiksen 7 luku jossa kerrotaan globaalista tulvasta joka ylitti korkeimmat vuoret olisi epäuskottava. Jehovan Todistajat eivät ole hyväksyneet ajatusta lokaaleista tulvista, kuten mustanmeren tulvasta muutama tuhat vuotta sitten, jota on epäilty tulvakertomuksen ytimeksi.
Vesikehässä on monia ongelmia.
Jo meillä vieraillut vanhempi herrasmies käytti pilviä analogiana. Onhan siellä ilmassa nykyäänkin vettä kerroksina ja tiiviisti. Tässä on tietysti monta ongelmaa. Tärkein niistä on tiedostaa se mitä tämä tekee näkyvyydelle. Vesikehäteorian suurin ongelma on valo. Jos vesi olisi sekoitteena ja höyrynä ei maan päälle pääsisi valoa. Olisi hyvin pimeää. Veden täytyisi olla yhtenäisenä massana ja kerroksena. (Toki vesi absorboi valoa muutoinkin uskomattomia määriä.) Ja tämänlaisen syntyminen vaatisi jotain hyvin ihmeellistä. Se rikkoisi termodynamiikan sääntöjä. Toki pilvet ovat tässä sinänsä hyvä esimerkki, että se muistuttaa siitä että maa on avoin järjestelmä jota termodynamiikan toinen pääsääntö ei koske. Taivaalla oleva vesi on termodynaamisesti samanlaatuinen asia kuin joki joka virtaisi ylöspäin. Mutta koska (a) aurinko säteilee ja (b) entropia on tilastollinen ilmiö käy niin että vaikka vesi kiehuu vasta 100 celsiusasteessa, niin sitä haihtuu jopa pakkaskelillä. Olisi kuitenkin hyvin vaikeaa selittää miten vesi pysyisi ilman päällä. Se on vastaavaa kuin saisi veden kellumaan rasvan päällä ; Vedellä ja rasvalla on tiheysero. Rasvaa täytyisi kylmentää tai vettä kuumentaa jotta erikoinen ja poikkeava kerrostuminen saataisiin aikaan. Ja jos vesikehä olisi ilman päällä, sen paine puristaisi ilmaa kasaan. Ja tätä veden painetta ei voi vähätellä. Syvänmeren sukelluksessa tapahtuu samanlaatuinen paineistuminen joka tapahtuisi jos vesikehä olisi kaasun päällä. Paine on lämpöä, ja tämä kuumentaisi kaasua jonka jälkeen sen pitäisi helpommin keikahtaa vesikehän yläpuolelle.
Jos otamme tässä lähtökohdaksi 1 Moos. 7:19 joka kertoo että Nooan tulva peitti korkeimmatkin vuoret, voimme arvioida että tulva olisi noin 9km korkuinen verrattuna nykyisen vedenpinnan tasoon. Ja tässä kohden riittää perusgeometria. Jos arvioimme ympyrän tilavuutta voimme ottaa maapallon tietoja avuksemme. Maan säde on 6 400 km. Tulvahuipun pitää olla tämä + 9km. Vaaditun veden määrä saadaan erotuksella jossa otetaan tämä 9 km korkeampi pallo ja vähennetään siitä se normaalimaapallo. Kun pallon tilavuuden kaava on:
Saamme kevyesti laskettua että tulva vaatii 4.5 biljoonaa kuutiokilometriä vettä. Tämä määrä vettä on paljon. Jos haemme palloa jonka tilavuus olisi tulvan vaatima vesimäärä, vaadittaisiin pallon säteeksi noin 1000 kilometriä. Se olisi melko tarkkaan kuun kokoinen määrä pelkkää vettä. Tämä on merkittävä määrä. John Allen Paulos kertoi "Numerotaidottomuus" kirjassaan vesikehäteorian matemaattisista outouksista. Hän kuvasi että sademäärä vaatisi painetta joka upottaisi suuret lentotukialuksetkin. Tämä johtuu siitä että jos meillä on 40 päivää ja yötä sadetta, voimme ottaa keskiarvon siitä miten kovalla paineella veden pitäisi sataa. Kun meillä on annettu vesimäärä ja jaamme sen ajalle, ja muistamme että tämä paine jaetaan maan pinta-alalle joka lasketaan kaavalla:
Vettä tulisi yli 9 000 millimetriä sadetta tunnissa. Eli tunnin aikana taivaalta sataisi joka ikiselle maan pinnan kohdalle yli 9 metriä vettä. Sateisimmissa paikoissa maan pinnalla sataa vuoden aikana puolet yhden tunnin tulvan sateista. Tämänlaatuinen vedenpaine olisikin valtava.
Tulvaa koskevat ongelmat ovatkin syviä. Vesikehäteoria on niistä heikoin, koska selittäessään miten vesikehä olisi edes fysikaalisesti mahdollinen joudutaan ansaan jossa selittämättömäksi jää se miksi vesikehää ei nykyään enää muodostu. Kreationistien muut mallit eivät pidä sisällään tämänlaista ongelmaa. Esimerkiksi tulvaa on selitetty luovasti viittaamalla jääasteroidiin joka olisi tuonut veden. Ja että salamointi rikkoi vedyn ja hapen erikseen ja vety karkasi ulkoavaruuteen. Näin voidaan selittää mistä vesi tulee ja minne se meni jälkikäteen ilman että joudutaan selittämään miksi olosuhteet eivät toistu. Vesimeteoriitti on "one shot". Vesikehäteoria on surullista kuultavaa ihmisiltä jotka ensin selittävät termodynamiikasta ja siitä miten sitä ei voi ohittaa. Mutta jotka ovat sitten mielellään heiluttelemassa käsiä asiassa johon termodynamiikka sanoo varsin suorat sanat. Ja että nämä ongelmat ovat niin vahvoja ja ilmiselviä että jos vesikehä olisi mahdollinen, pitäisi selittää miksi se ei toteudu nykyään.
Toki valtaosalla tulvamalleista on ongelmana Paulosin mainitsema "paineongelma". Kun veden tulee tulla ylhäältä alas tietyssä ajassa, tästä seuraa samat vaikeudet. Se, mistä vesi tulee ja minne menee ovat itse asiassa pieniä osaongelmia. Suurimmat tiedevirheet tulevat sivutuotteena, asioissa joita ihmiset eivät mieti. Viat ovat fysiikkaa tunteville ilmiselvyyksiä, mutta arkijärjen kohdalla ne eivät vaikuta yhtä kovilta ongelmilta kuin se kysymys mistä vesi tulee ja minne se menee tulvan jälkeen.
Vesikehän on korvannut parempi (huono) malli.
Sen vuoksi nuoren maan kreationistit suosivat yleensä Walter Brownin hydroplate -teoriaa, joka on ollut kreationistien suosima ajatus vuodesta 1995 jolloin se esitettiin. Siinä ajatus on loogisempi. Vesi ei tule ylhäältä alas vaan alhaalta ylös. Näin paineongelma hellittää. Henkenä on se, että aikanaan maan kuori ei ollut irrallisina kelluvina laattoina, vaan yhtenä kokonaisena ja ehyenä kuorena. Tämän kuoren alla oli sitten vesi, syvyyksien vesi. Ja tulva johtui siitä että tämä vesi murtautui maan alta, purkautui mantereiden päälle. Tässä hyvänä puolena on se, että se selittää miksi Jumala lupasi että tulva ei toistu. (Mihin vesikehäteoria ei kykene.) Tämä malli ei ole sentään suoraan fysiikan vastainen ; Toki tässäkin mallissa on joitain hupsutuksia. Nämä tulevat esiin kun katsotaan millä ehdoin se on mahdollinen. Sillä tähänkin fysiikalla on jotain sanottavaa.
Hydroplate -teorian mukaan maan kuori kellui vesikerroksen päällä. Vesi oli kovassa paineessa koska vesi on tiivistä ja painavaa. Niinpä kuori ennemmin tai myöhemmin halkesi. Näin vesi tuli pinnalle. Ja paine purkautuu yleensä varsin voimakkaasti. Paine purskautti vettä korkealle ilmaan josta se gravitaation vetämänä satoi alas. Paine purkautui noin 40 päivää ja neljäkymmentä yötä. Ja tämän seurauksena maan kuorikin rutistui mutkalle ja rullalle (koska vettä ei enää ollut sen alla, se painui kasaan) ja vuoristot syntyivät. Vesi päätyi maan kuoreen syntyneisiin alangoille, kuoppiin ja syvänteisiin.
Jos otamme mallin ensimmäinen ja tärkein huomio on se, että kuoren täytyy olla vedenpitävä. Tämä tarkoittaa sitä että meteoriitit, maanjäristykset ja vastaavat eivät ole olleet vaivana ennen tulvaa. Maanjäristyksien kohdalla tilanne on mahdollinen siinä mielessä että maanjäristykset johtuvat laattatektoniikasta jota Brownin mallissa ei voi olla, kun ei ole mannerlaattojakaan.
Toisaalta kuoren täytyy myös kestää paine. Glenn Morton on arvioinut että jos vuoret koostuisivat kiviaineksesta, jolla on kiviaineksen tiheys, 4.1 kilometrin kuori tarvitaan jotta kuori ei murtuisi. Hän on huomioinut että jos olisi kilometrin korkuinen vuori, se taivuttaisi maan kuorta niin että syntyisi 830 metrin notkelma. Ja tämä todennäköisesti johtaisi kuoren välittömään halkeamiseen. Näin ollen on tietysti helppoa että tulva peittää korkeimmat vuoret, kun käytännössä maan kuoren pitää olla hyvin tasainen jotta vuorien ja mäkien vaikutus toisiinsa ei johtaisi kuoren murtumiseen. Tosin veden kohdalla turbulenssi tuottaisi ongelmia yhdistettynä sen tosiseikan kanssa, että pallomaiset kuoret kestävät kohtuu hyvin painetta ulkopuolelta sisälle, mutta että sisältä tunkeudutaan ulos paljon pienemmällä voimalla. (Siksi esimerkiksi linnut kuoriutuvat yllättävän hentoina, mutta muna suojaa ulkoisilta uhilta hyvin.) Näin ollen maan kuori olisi itse asiassa pitänyt pakosti rakentaa tukipylväsjärjestelmäksi jossa ytimeen vievät pilarit tukisivat kuorta niin että maan pyörimisliike ja veden kitka yhtenäistä kuorta vasten ei tuhoaisi maan kuorta.. Selvästi mahdollinen vaatii itsessään Jumalista ihmettä. Saman tien voisi selittää että Jumala vain loi vedet tyhjistä.
Tosin tässäkin ongelmassa tulvan vaatimat vedenpaineet tuottavat vaikeuksia. Sillä Brownin mallissa kovia vesisuikuja tarvitaan jotta tulvaan saadaan riittävästi vettä riittävän nopeasti. Mannerlaatat antavat tähän rajoitteita, sillä Brownin mallissa joka kohta ei vuoda, vaan vesi purkautuu raoista. Kun vesihöyry vie 814 kertaa enemmän tilaa kun se muuttuu vedestä kaasuksi. Kun vesi ylittää rajan jossa paine ei pakota sitä nesteeksi, se antaa valtavasti työntövoimaa koska tilavuus otetaan jostain. Vettä tarvitaan vetenä tietty määrä ja vesihöyry vetää hirvittäviä tilavuuksia. Maan pakonopeus on 11 kilometriä sekunnissa, eli tätä suuremmat nopeudet johtavat ulkoavaruuteen. Vesikehäteorian ongelmana on se, että veden painevaatimukset ylittävät tämän. Toisin sanoen jos maailma sattuisi olemaan juuri sopiva siihen että vesikehämaailma olisi syntynyt, purkaus olisi niin voimakas että vesi lentäisi ulkoavaruuteen, pakenisi maan vetovoimakentästä eikä koskaan sataisi maahan asti.
Loppuyhteenveto ; Käsi naamaan on perusteltu
On kuitenkin selvää että kaikkine omituisuuksineen maanalisen veden malli on ongelmistaan huolimatta parempi kuin vesikehämalli. Vesikehämalli olisi oikeastaan mitenkään mahdollinen vain jos olisi jonkinlainen Seppo Ilmarisen takoma kiinteä ja vedenpitävä taivaankansi jonka yllä olisi aikaisemmin ollut iso määrä vettä. Ja tämä kuori sitten olisi saanut reikiä ja näin vedet olisivat tunkeneet maahan valtavalla paineella ja tätä sitten käytettäisiin selittämään sitä että näin meillä on tähtitaivas.
Vesikehäteoria muistuttaa siitä miten paskalla on sävyjä. Vesikehäteoria onkin jäänyt eläkeläisjehovantodistajien ja Kent Hovindin kannattamaksi. Hän on muotoillut tästä jääkehämallin, jossa kohonnut ilmanpaine tuottaa lisäongelmia. Sillä hänen jäämallissaan vedenpaisumus, eli jääkuoren sulaminen, johtaa paineenmuutoksiin. Valtaviin painemuutoksiin. Vedenpaisumuksessa vesi ja hukkuminen olisivat pieniä ongelmia. Hovindin mallista väkisinkin seuraava paineen romahdus kun johtaisivat ongelmiin jotka sukeltajantaudissa ovat minimaalisissa mittakaavoissa esillä. On vaikeaa ymmärtää miksi eliöt arkissa eivät ole prosessin vuoksi räjähtäneet samalla tavalla kuin syvänmerenkalat jos ne nosteaan pikavauhtia meren pinnalle.
Ei siis ihme että vesikehämalli on liian hölmö kelvatakseen edes peruskreationisteille, jotka ovat tässä kohden yleensä kovin joustavia.
Kanooppi on käsitteenä hauska koska englannin kielen canopy viittaa monenlaisiin kupuihin ja kuoriin. Suomessa kanooppi viittaa kuitenkin erityisesti muinaisen egyptin muumioiden sisälmysten säilyttämiseen tarkoitettuihin astioihin. Vesikehä on samantapaista ikivanhaa muumiomateriaalia jonka olin luullut kuolleeksi. Taikausko on kuitenkin yllättävän sitkeää. Näkemyksiä ei hylätä vaan niiden kannattajat menevät hautaan ja vievät jopa muiden pseudotieteilijöiden silmissä vanhentuneet taikauskot hautaan.
perjantai 16. elokuuta 2013
Kreationismin historiaa ; Eli miten puheet Darwinin mullistavuudesta ovat suuresti liioiteltuja
Kun esimerkiksi mietitään, mikä ylipäätään teki sen mahdolliseksi että "Lajien Syntyä" ei ilmestymisvuonnaan 1859 torpattu suoralta kädeltä oli itse asiassa se, että tiedemaailma oli jo hyväksynyt kaksi tärkeää asiaa
1: Sen, että fossiilit ovat menneisyydessä kuolleita eläimiä. 1700 -luvulla kinasteltiin siitä että ovatko fossiilit Jumalan luomuksia. Esimerkiksi Beringer joutui aikanaan jopa erikoisen pilan kohteeksi. Hänestä fossiilit olivat ikään kuin Jumalan harrastamia taideteoksia. Ignatz Roderick ja Johann Georg von Eckhart vuolivat kivestä erilaisia fossiileita. Mukana oli esimerkiksi kuvia auringosta ja hepreankielistä kirjoitusta. He näkivät vaivaa ja Beringer ei uskonut että kukaan jaksaisi huijata mitään niin työlästä. Tämä oli aikanaan eräänlainen aikansa Sokal affair, tosin väärentäjät eivät saaneet kunniaa vaan karkotuksen.
2: Maan iästä toki keskusteltiin, mutta geologit olivat yleisesti sillä kannalla että vanha maa on vähintään vakavasti otettavissa oleva teoria. Ajatus oli kenties keskustelunalainen, mutta ei mitenkään erityisen provokatiivinen tai ihmeellinen. Ajatus vanhasta maasta oli yleistynyt koko ajan jo noin 50 vuotta ennen Darwinin kirjaa.
+: Nämä ovat tärkeitä kohtia, koska jos Darwin olisi ollut suoraan näitä vastaan, ei hänen ajatuksiaan oltaisi otettu kovin vakavasti. Se sotisi liikaa sen ajan tieteellisten näkemysten kanssa. Itse asiassa Darwin lainasi logiikkaa luonnonvalintansa ja kilpailun kohdalla sen ajan taloustieteestä, joten tämäkin ajatus oli varsin runsaasti ilmoilla. Moni toki korostaakin että Darwin oli aikansa hermoilla - osa syyttää häntä jopa luovuuden puutteesta ja plagioinnista. Heidän tulisi myös ymmärtää että tämä tarkoittaa käytännössä juuri sitä, että mistään megaparadigmanmuutoksesta ja ikonoklasmista ei voi olla kysymys!
Karkeasti sanoen on toki aina riskinä, että innovatiivisuutta ei nähdä koska perinteelle annetaan ylipaljon näkyvyyttä. Mutta samalla tieteen läpimurroista aivan selvästi yritetään tehdä parempia stooreja. Repivä tarina saadaan siitä että kyseessä olisi jokin totaalinen muutos, joka ravistelisi hyvinkin syvästi kaikkea. Evoluution kohdalla evoluution kannattajat haluavat tietysti korostaa mullistavuutta ja korostaa miten nerokas ja kaiken uudelleenasetteleva teoria se oli. Ja sen vastustajat taas haluavat osoittaa, että evoluutio oli jotain joka repii ja murskaa kristillisyyden ytimen. (Usein tässä on yhteiskunnallinen sävytys ; Ajatellaan että kristillinen yhteiskunta on myös tieteen ja pysyvyyden ja teknologian ja hyvinvoinnin lähde, joten evoluutio raastaa ja uhkaa koko yhteiskuntaa aivan läpitunkevasti. Siksi ei pidä hämmästyä "Wedge" -dokumentista joka tavoittelee ateismin ajamista tieteestä, kulttuurista aina taiteita myöten.)
 |
| Älkää sekoittako minua - tai "Darwinin Bulldogia"- koko totuudeksi! |
Itse asiassa kun katsotaan evoluution ja uskonnon suhdetta, on meillä tiedossa siihen liittynyttä keskustelua. Tiedemiehet jättivät ns. paperijälkeä, joten debatit ovat tallessa paremmassa turvassa kuin modernin ajan keskustelufoorumien lokit. Tiedetään, että osa kannatti Asa Grayn näkemystä, jossa evoluutio ei ole Jumalaa vastaan, eli evoluutio oli enemmänkin Jumalan toimintamekanismin kuvaus. Osa taas hyväksyi yhteisen kantamuodon ja hylkäsi luonnonvalinnan koska se edusti ikäviä arvoja. (Mikä voi olla yllättävää koska nykyään ihmiset tekevät asiat enemmän baraminologian tai perusryhmien tapaan jossa hyväksytään mikroevoluutio eli mutaatio ja luonnonvalinta, mutta kiistetään niiden toimintatehot eli makroevoluutio.) Ja pieni osa näki että evoluutio oli yhteensopiva vain ateismin kanssa. ; Sen ajan konservatiivisen linjan B.B. Warfield onkin erinomaisen kuvaava esimerkki tässä kohden. Hän nimittäin luotti ehdottomasti Raamatun kirjaimellisuuteen, mutta siitä huolimatta hän yhdisti evoluution yhtenä tapana jolla luomistyö voi ohjautua! Hänen vuonna 1915 kirjoittamansa kalvinistinen "Calvin's Doctrine of the Creation" puolustaa evoluutiota. Warfieldin mukaan Jumala toimi maailmassa ja sen ulkopuolella. Näin mekanismi ei tarkoita Jumalan puutetta, pikemminkin päinvastoin.
Toki evoluution ja ateismin suhteesta oli keskusteltu ja huolestuneita ääniä oli jonkin verran jo alusta lähtien, todellinen evoluutiovastaisuus nousi oikeastaan yhden miehen unennäön kautta. Siis vähän samaan tapaan kuin kotimaamme Jouko Piho on unineen saanut mainetta. Pihosta poiketen historiallinen unennäkijä sen sijaan sai myös merkittävästi seuraajia ja suosiota. ; Seitsemännen päivän adventistit seurasivat E. G. Whiteä. Hän esitti olevansa profeetta joka sai Jumalaisia näkyjä. Näyissä selitettiin esimerkiksi että Nooan tulva oli fossiilirekordin synnyttäjä. Fossiilit olivat siis kertarysäyksellä syntyneitä.
Laajemmin vasta vuosien 1910 ja 1915 välillä konservatiiviset kristityt koostivat kokoelman erilaisia uskonnollisia julkaisuja. Niitä kutsuttiin nimellä "The Fundamentals" . Fundamentalismi syntyi. Erikoista kyllä, aluksi fundamentalismi oli yleisesti ottaen nimenomaan vanhan maan kreationismia ; Nooan tulvaa ei viitattu selityksenä fossiiliaineistolle. Ja jopa evoluutiota dissannut William Jennings Bryan hyväksyi että maa oli vanha.
Itse asiassa Darwinkin tuntui olevan enemmän akateemisen maailman teoria kuin jokin josta kiersi juttuja tavallisten ihmisten kesken. Oikeastaan vasta vuonna 1959, kun "Lajien synnyn" 100vuotisjuhla sai näkyvyyttä, siitä tuli yleisesti tiedetympi. Lisäksi samaan aikaan valtio ryhtyi tukemaan sitä että evoluutiota opetettaisiin koulussa, joka tuotti aivan tavallisten ihmisten lasten oppikirjoihin evoluutiomateriaalia. Vasta tässä vaiheessa konservatiivikristityt yleisemmin näkivät evoluution jonain joka kaadetaan väkisin lasten kurkusta alas. Tälle syntyi vastarintaa. Ja niin syntyi tilaa John Whitcombin ja Henry Morrisin ilmestymiselle ; "The Genesis Flood" nosti Nooan tulvat nousivat pintaan. (Teema nousi esille siksi että he sattuivat olemaan adventisteja.) Heitä ryhdyttiin tukemaan ja pian Nuoren Maan Kreationismi syntyi. Siinä Nooan tulvat selittivät fossiilit ja tulvageologia yhdistettiin maan muotoihin ja johdettiin nuoreen maahan. Joka ei sopinut yhteen evoluution kanssa.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa että kreationismi on historialtaan liike jolla on konsistentti jatkumo, ja jolla on koko ajan ollut sidos kouluopetuksen hallintaan. Ja tältä osin sitä voidaan pitää juridisena fundamentalismina jolla jonkinlainen evoluutiodenialismi on nimenomaan kouluopetusta koskevia tavoitteita, jotka on oikeutettu hengellisin ja uskonnollisin sävytyksin. Käännytystyötä ja omien tukemista saarnoilla tehdään lakituvassa kadunvarren sijasta.
Oikeastaan vasta 1970 -luvulla tämä fundamentalistinen liikehdintä vakiintui ja kreationismi muuttui yleisesti tunnetuksi käsitteeksi. Vasta tässä vaiheessa vahvistui näkemys fundamentalismin ja nuoren maan välisestä yhteydestä. Samalla kulttuurisista syistä syntyi erilaisia ryhmittymiä joiden piirteitä lainattiin "henkilöstä teoriaan ja teoriasta henkilöön" ja jossa evoluutio oli mielikuvissa leimallisesti ateistinen. Itse asiassa voidaankin sanoa että Darwin ei mullistanut kristillistä maailmankuvaa ja rakentanut kuilua tieteen ja uskon välillä. Suuri osa skismoista ja kuilusta on itse asiassa rakennettu vasta kauan evoluutioteorian ilmestymisen jälkeen. Kreationistit ovat halunneet erkaannuttaa uskon evoluutiosta ja ovat kaivaneet kuilua leveämmäksi ja leveämmäksi. Omituisinta on, että moni evoluution kannattajakin näyttää uskovan tämän - vaikka juuri heidän pitäisi tietää että mihinkään mikä tulee kreationisteilta ei kannata luottaa!
maanantai 17. syyskuuta 2012
Taikauskoa ja teististä evoluutiota
John Pieret nosti esille kreationismin määritelmäkiistan joka on viime päivinä ollut hieman tavallista äänekkäämpää. Tarkalleen ottaen erimielisyyttä on ajanut Larry Moran jonka mukaan kaikki vakavana ja rationaalisena pitämä uskonto olisi kreationismia. Näin esimerkiksi Intelligent Design -kriitikkona esillenoussut Kenneth Miller olisi kreationisti ; Tai kuten Moran asian ilmaisee "a creationist of the Theistic Evolution flavor." Moranin kanssa ollaan tietysti hyvin erimielisiä. Pieret kuvastaa erimielisyystilannetta seuraavalla tavalla "Is Larry correct in claiming that "[t]he fight is between rationalism and superstition"? Well, that is the fight Larry wants to wage, which is his right. Others may think the important battle as being between secularism and theocracy. The IDers see it as a rear guard action to keep their children from being seduced away from faith by the power and prestige of science."
Tässä kohden perusongelmana on määrittelyn filosofia. Esimerkiksi Larry Moranin omaan silmääni todella omituinen tapa jaotella kysymys on kiistämättä sisäisesti koherentti. Hän on määritellyt määritelmän eikä vaihda määrittelyä lennosta. Näin ollen hän tuo yhden tarkasti rajatun perspektiivin eli näkökulman kuvioihin. Tässä mukaan tulee kuitenkin sekin että jos määrittelee termejä eri tavalla, jo siitä voi syntyä näennäistä erimielisyyttä. Ymmärtäminen vaikeutuu. ; Itse näkisin että kreationismiin liittyvät määritelmät ovat jotain jota voidaan lähestyä. Toiset määritelmät ovat yksinkertaisesti huonompia kuin toiset. Ja tässä kohden on otettava sosiologiset tunnuspiirteet tarkasteluun ;
On katsottava mitä siihen liittyy ja miten liike määrittelee itsensä ja miten se toimii. Ja miten toiminta sopii määritelmiin. Kaikella on väliä, pelkkä "olemme tätä" tai "emme ole tätä" ei ole kiinnostava tai hyvä tapa tarkastella onko se todella sitä. Se on aivan yhtä dogmaattinen lähtökohta asiaan kuin Moranin perspektiivi. ; Usein todelliset määritteet nousevat esiin konfliktejen kautta
1: Itsemäärittely olisi omituista kaiken pseudotieteen kohdalla. Koska ne aivan suoraan väittävät olevansa tieteellisiä ja tieteellisyyteen pyrkiviä. Toiminta on kuitenkin tätä vastaan, joten selkeästi tämä ei ole riittävää. Näin ollen on muistettava että esimerkiksi ID -puoli korostaa sitä, että se ei ole kreationismia. Kuitenkin sen kannattajissa on paljon kreationisteja sekä entisinä YEC -puolen toimijoina tutuiksi tulleita ; Esimerkiksi Leisola ja suomalainen ID -linjama muutoinkin on tullut tutuksi jo klassisen kreationismin aikana. Liike ei myöskään millään lailla potki tai moiti nuoren maan kreationisteja eikä nuoren maan kreationismin ääneen kannattajaa potkita liikkeestä. ; Näin ollen oikea lausumat olisivat enemmänkin että kaikki ID ei ole YEC -kreationismia. Sen sijaan heijaaminen teistisen evoluution kanssa ja ajatukset siitä että deismi olisi "vaarallinen pikkusormi ateismille" osoittavat että tässä kohden on liikkeen kannalta tärkeä rajanvedon paikka. Teistisen evoluution kohdalla on ID -määritelmän rajanvedon kannalta olennaisia kysymyksiä. (Ja ne paljastavat että ID ei hyväksy mitään yleistä ajattelua suunnittelusta vaan on hyvinkin teologisesti tietynlaisen jumalan perässä.)
Sillä kun tarkastellaan jotain tutkimuskohdetta, on hyvä tarkastella sitä ja antaa sen ikään kuin määrittää toimintarajansa toimintansa kautta. Väittäisin että minulla on kehittynyt suhteellisen reflektoitu näkemys asiaan. (Ja ainakin se on parempi kuin Moranin malli.) Ja esitänkin tähän reflektointiini perustuvan näkemyksen.
Aihe on tietysti hankala, mutta sanoisin että esimerkiksi pelkkien sellaisten määritteiden teistisen evoluution mukaanotto on yleensä enemmän hämmentävää kuin ymmärrystä tuottavaa ; Esimerkiksi Intelligent Designin Beheä ja anti-ID Milleriä yhdistää vahva usko teistiseen evoluutioon. Olennainen heidän välisensä ero on siinä että Behe uskoo että tämä ero on tieteellisesti havaittavissa ja Miller ei. Tämä muistuttaa että kreationismi on laajasti sanoen väite siitä, että tieteet todistavat Jumalan olemassaolon. ; Näin ollen valtaosa uskonnosta, valtaosa uskovaisista ja valtaosa kaikista uskovaisista ei ole kreationisteja. Itse asiassa vain melko pieni määrä teistisen evoluution kannattajista on kreationisteja.
Lisäksi kreationistisen linjaman voi tunnistaa siitä että se on denialistinen näkemys joka rakentaa perustelunsa klassisen teologian sijasta nimenomaan evoluutiokritiikkiin nojaten. Tässä mukaan nousee esimerkiksi Ilkka Niiniluodon ennen ID -liikkeen syntyä esilletuomat kreationistien tunnuspiirteet joita ovat esimerkiksi vetoaminen evoluutiolla syntymisen epätodennäköisyyteen ja informaatioon liittyvien termien käyttäminen luomisen metaforana. Nämä piirteet ovat tietysti sellaisia että ne erottavat kreationismin pieneksi osaksi apologetiikkaa, jossa valtaosa on muunlaisia jumalatodistuksia kuin kreationistisia.
1: Evoluutiodenialismi ei kuitenkaan tarkoita välttämättä ensin mieleen tulevaa asiaa ; Kreationismi ei vaadi makroevoluution kieltoa. Toki klassinen kreationismi on pääosin perustanut argumenttipohjansa baraminologiaan, ja ID on kaapannut tämän idean ja vain uudelleennimennyt sen esimerkiksi perusryhmäopiksi, jolloin makroevoluutiokritiikki on näkyvin ja yleisin evoluutiodenialismin muoto. Mutta tämä on silti laajempi. ID -puolelta Behen makroevoluution kannattaminen on merkittävää. Samoin se, että klassisemman kreationismin puolella toimiva Spetnerin NREH -näkemys nojaa ohjattuihin mutaatioihin eikä vaadi perustalleen makroevoluution kieltämistä, vaan se iskee evoluutiokritiikkinsä mutaatioiden satunnaisuutta kohtaan.
Samalla voidaan huomata että kreationismin, YEC:in, OEC:in ja ID:n suhde toisiinsa on oleellinen käsiteltävä ; ID on jokin joka pitää sisällään valtaosan kreationismista. Itse asiassa se voidaan nähdä kreationismina joka kieltää kreationistien sisäiset erimielisyydet ; Perinteiset YEC ja OEC -kreationistit saattoivat kinata keskenään maan iästä ja vastaavista kysymyksistä. Kristityt ja muslimit kreationisteista saattoivat kinata uskonnollisista yksityiskohdista. ID sanoo että näihin erottaviin elementteihin ei oteta kantaa vaan että kaikki kootaan ikään kuin sopuun. Näin ollen ID on likimain sama kuin kreationismin laaja määritelmä. Mutta sillä erolla että kreationismi on hitusen laajempi koska se voi sallia näiden erottavien elementtien esillenoston. (Siksi jokainen eimaanikää ja vastaavaan kantaa ottava kreationistien argumentti voidaan sisältönsä puolelta muuttaa ID -argumentiksi.)
Tämä laajakantaisuus taas on tärkeää muistaa, koska usein kreationisteja leimataan "fundamentalistikortilla". Kuitenkin jo vanhemman kreationismin parissa on hyvin laajoja näkemyseroja. Valtaosa YEC -kreationisteista on kovan luokan fundamentalisteja, mutta nähdäkseni tämä ei väritä koko liikettä. ; Näin ollen kreationismin liitos ulkomaailmaan ja siinä oleviin ideologioihin ja instituutioihin on sekin tärkeä mukaanotettava ; Se, mihin kreationismi nimittäin liittyy on ylläoleva kulttuurisota. Kulttuurisodassa kreationistien puolella on ihmisiä jotka ajavat teokratiaa. Mutta tämä fundamentalistisiipi ei kuvaa koko liikettä. Sen kysymyksenä on enemmänkin kannanotot sekularismiin ja uskonnon läsnäoloon kouluopetuksesssa.
Karkeasti ottaen kreationismia ei juurikaan voida liittää tieteentekoon koska heidän tutkimustensa määrät ovat todella marginaalisia suhteessa kaikkeen toimintaan. Valtaosa kreationismista on käytännössä PR -toimintaa. Se on ruohonjuuritason kautta voimansa ammentavaa toimintaa joka yrittää vaikuttaa "norsunluutornitasolla pelaavalta" toimijalta. ; Koska tämä kontrasti on ilmiselvä, eli tieteelliset ambitiot eivät ole onnistuneet, on liike yksinkertaisesti ottanut ruohonjuuritason debateista tutun sekularismi -aiheen ja soveltanut sitä kuin se toimisi oleellisesti tiedemaailmassa värittäen koko tieteen ja tutkimuksen teon. Maailmankuvataistelu kattaa siis koko yhteiskunnan hyvinkin laajasti ja epäonnistuminen tiedemaailmassa nähdään oleellisesti samaksi kuin kreationismin kannattajien häviö arkitoiminnan tasolla. Siitä ei tehdä todistetta huonoudesta vaan todiste vainoamisesta ja syy koota voimia entistä kovemmin.
1: Sekularismi on kuitenkin enemmän vahvasti liittyvä piirre kuin lopullinen syy. Se menee niin että jos joku kannanotto on sekularismia puolustavaa, se tuskin on kreationismia. Mutta jossain tilanteissa se kenties voi olla kreationismia ; Esimerkiksi Beheltä on joskus livahtanut elitistinen näkemys jonka mukaan häntä ei kiinnosta että mitä julkisissa kouluissa tapahtuu koska hän laittaa omat lapsensa yksityiskouluihin joissa opetetaan mitä halutaan. Behe on toki muutoinkin sellainen että hän on yllättävän vähän klassinen fundamentalisti, ja hänen kannanottonsa ihmisen ja apinan yhteisestä kantaisästä, ja makroevoluutiosta teistisen evoluution maustein ovat kauhistuttaneet monia tiukan linjan "klassisia YECejä", "klassisia OEC:eja" että "kaappiYEC:ejä(~ID)". Tämä tuskin riittää poistamaan sitä mitä hänen "Design on ehdottomasti tieteellistä+teen sen todistamisen evoluutiokritiikin kautta" -logiikka ja hänen osallistumisensa Doveriin korostaa että sekularismin vastustaminen on jollain tavalla hänelle tärkeää koska tämän oikeusistunnon koko idea oli tutkia se onko ID kouluopetukseen sopivaa.
Näin ollen kreationismi on kaiken kaikkiaan kulttuurisodassa sekularismia vastustava uskonnollisesti jollain tasolla motivoitunut kansalaisliikehdintä. Kansalaisliikehdintä jonka retoriikassa voimakasta osaa näyttelee pseudotieteellinen kielenkäyttö jossa luomisesta tehdään luonnontiedettä. Ja joissa argumentit ovat jollain tavalla eksplisiittisesti evoluutiodenialistista eli evoluutiota vastustavia. ; Näin ollen jos se on klassista filosofista jumalatodistusta se ei oikeastaan ole kreationismia vaan apologetiikkaa (jota kreationistit kyllä soveltavat usein). Jos fundamentalisti ei väitä kannanottoaan luomisesta tieteeksi se on vain uskontoa. Ja jos se tukee sekularismia se tuskin on edes tällöin kreationismia.
Tämän kaiken määrittelyn jälkeen ilmaan jää kuitenkin yksi kysymys. Mikä määritelmä sopii Larry Moranille, jonka maailmankuva näyttää olevan se, että jos joku on uskonnollinen, se on automaattisesti samaa kuin taikausko? Hänen näkemyksensä on tässä kohden sellaista tiukan linjan uusateismia, joka on uusateismille suunnilleen sama mitä fundamentalismi on klassiselle uskonnolle...
Tässä kohden perusongelmana on määrittelyn filosofia. Esimerkiksi Larry Moranin omaan silmääni todella omituinen tapa jaotella kysymys on kiistämättä sisäisesti koherentti. Hän on määritellyt määritelmän eikä vaihda määrittelyä lennosta. Näin ollen hän tuo yhden tarkasti rajatun perspektiivin eli näkökulman kuvioihin. Tässä mukaan tulee kuitenkin sekin että jos määrittelee termejä eri tavalla, jo siitä voi syntyä näennäistä erimielisyyttä. Ymmärtäminen vaikeutuu. ; Itse näkisin että kreationismiin liittyvät määritelmät ovat jotain jota voidaan lähestyä. Toiset määritelmät ovat yksinkertaisesti huonompia kuin toiset. Ja tässä kohden on otettava sosiologiset tunnuspiirteet tarkasteluun ;
On katsottava mitä siihen liittyy ja miten liike määrittelee itsensä ja miten se toimii. Ja miten toiminta sopii määritelmiin. Kaikella on väliä, pelkkä "olemme tätä" tai "emme ole tätä" ei ole kiinnostava tai hyvä tapa tarkastella onko se todella sitä. Se on aivan yhtä dogmaattinen lähtökohta asiaan kuin Moranin perspektiivi. ; Usein todelliset määritteet nousevat esiin konfliktejen kautta
1: Itsemäärittely olisi omituista kaiken pseudotieteen kohdalla. Koska ne aivan suoraan väittävät olevansa tieteellisiä ja tieteellisyyteen pyrkiviä. Toiminta on kuitenkin tätä vastaan, joten selkeästi tämä ei ole riittävää. Näin ollen on muistettava että esimerkiksi ID -puoli korostaa sitä, että se ei ole kreationismia. Kuitenkin sen kannattajissa on paljon kreationisteja sekä entisinä YEC -puolen toimijoina tutuiksi tulleita ; Esimerkiksi Leisola ja suomalainen ID -linjama muutoinkin on tullut tutuksi jo klassisen kreationismin aikana. Liike ei myöskään millään lailla potki tai moiti nuoren maan kreationisteja eikä nuoren maan kreationismin ääneen kannattajaa potkita liikkeestä. ; Näin ollen oikea lausumat olisivat enemmänkin että kaikki ID ei ole YEC -kreationismia. Sen sijaan heijaaminen teistisen evoluution kanssa ja ajatukset siitä että deismi olisi "vaarallinen pikkusormi ateismille" osoittavat että tässä kohden on liikkeen kannalta tärkeä rajanvedon paikka. Teistisen evoluution kohdalla on ID -määritelmän rajanvedon kannalta olennaisia kysymyksiä. (Ja ne paljastavat että ID ei hyväksy mitään yleistä ajattelua suunnittelusta vaan on hyvinkin teologisesti tietynlaisen jumalan perässä.)
Sillä kun tarkastellaan jotain tutkimuskohdetta, on hyvä tarkastella sitä ja antaa sen ikään kuin määrittää toimintarajansa toimintansa kautta. Väittäisin että minulla on kehittynyt suhteellisen reflektoitu näkemys asiaan. (Ja ainakin se on parempi kuin Moranin malli.) Ja esitänkin tähän reflektointiini perustuvan näkemyksen.
Lisäksi kreationistisen linjaman voi tunnistaa siitä että se on denialistinen näkemys joka rakentaa perustelunsa klassisen teologian sijasta nimenomaan evoluutiokritiikkiin nojaten. Tässä mukaan nousee esimerkiksi Ilkka Niiniluodon ennen ID -liikkeen syntyä esilletuomat kreationistien tunnuspiirteet joita ovat esimerkiksi vetoaminen evoluutiolla syntymisen epätodennäköisyyteen ja informaatioon liittyvien termien käyttäminen luomisen metaforana. Nämä piirteet ovat tietysti sellaisia että ne erottavat kreationismin pieneksi osaksi apologetiikkaa, jossa valtaosa on muunlaisia jumalatodistuksia kuin kreationistisia.
1: Evoluutiodenialismi ei kuitenkaan tarkoita välttämättä ensin mieleen tulevaa asiaa ; Kreationismi ei vaadi makroevoluution kieltoa. Toki klassinen kreationismi on pääosin perustanut argumenttipohjansa baraminologiaan, ja ID on kaapannut tämän idean ja vain uudelleennimennyt sen esimerkiksi perusryhmäopiksi, jolloin makroevoluutiokritiikki on näkyvin ja yleisin evoluutiodenialismin muoto. Mutta tämä on silti laajempi. ID -puolelta Behen makroevoluution kannattaminen on merkittävää. Samoin se, että klassisemman kreationismin puolella toimiva Spetnerin NREH -näkemys nojaa ohjattuihin mutaatioihin eikä vaadi perustalleen makroevoluution kieltämistä, vaan se iskee evoluutiokritiikkinsä mutaatioiden satunnaisuutta kohtaan.
Samalla voidaan huomata että kreationismin, YEC:in, OEC:in ja ID:n suhde toisiinsa on oleellinen käsiteltävä ; ID on jokin joka pitää sisällään valtaosan kreationismista. Itse asiassa se voidaan nähdä kreationismina joka kieltää kreationistien sisäiset erimielisyydet ; Perinteiset YEC ja OEC -kreationistit saattoivat kinata keskenään maan iästä ja vastaavista kysymyksistä. Kristityt ja muslimit kreationisteista saattoivat kinata uskonnollisista yksityiskohdista. ID sanoo että näihin erottaviin elementteihin ei oteta kantaa vaan että kaikki kootaan ikään kuin sopuun. Näin ollen ID on likimain sama kuin kreationismin laaja määritelmä. Mutta sillä erolla että kreationismi on hitusen laajempi koska se voi sallia näiden erottavien elementtien esillenoston. (Siksi jokainen eimaanikää ja vastaavaan kantaa ottava kreationistien argumentti voidaan sisältönsä puolelta muuttaa ID -argumentiksi.)
Tämä laajakantaisuus taas on tärkeää muistaa, koska usein kreationisteja leimataan "fundamentalistikortilla". Kuitenkin jo vanhemman kreationismin parissa on hyvin laajoja näkemyseroja. Valtaosa YEC -kreationisteista on kovan luokan fundamentalisteja, mutta nähdäkseni tämä ei väritä koko liikettä. ; Näin ollen kreationismin liitos ulkomaailmaan ja siinä oleviin ideologioihin ja instituutioihin on sekin tärkeä mukaanotettava ; Se, mihin kreationismi nimittäin liittyy on ylläoleva kulttuurisota. Kulttuurisodassa kreationistien puolella on ihmisiä jotka ajavat teokratiaa. Mutta tämä fundamentalistisiipi ei kuvaa koko liikettä. Sen kysymyksenä on enemmänkin kannanotot sekularismiin ja uskonnon läsnäoloon kouluopetuksesssa.
Karkeasti ottaen kreationismia ei juurikaan voida liittää tieteentekoon koska heidän tutkimustensa määrät ovat todella marginaalisia suhteessa kaikkeen toimintaan. Valtaosa kreationismista on käytännössä PR -toimintaa. Se on ruohonjuuritason kautta voimansa ammentavaa toimintaa joka yrittää vaikuttaa "norsunluutornitasolla pelaavalta" toimijalta. ; Koska tämä kontrasti on ilmiselvä, eli tieteelliset ambitiot eivät ole onnistuneet, on liike yksinkertaisesti ottanut ruohonjuuritason debateista tutun sekularismi -aiheen ja soveltanut sitä kuin se toimisi oleellisesti tiedemaailmassa värittäen koko tieteen ja tutkimuksen teon. Maailmankuvataistelu kattaa siis koko yhteiskunnan hyvinkin laajasti ja epäonnistuminen tiedemaailmassa nähdään oleellisesti samaksi kuin kreationismin kannattajien häviö arkitoiminnan tasolla. Siitä ei tehdä todistetta huonoudesta vaan todiste vainoamisesta ja syy koota voimia entistä kovemmin.
1: Sekularismi on kuitenkin enemmän vahvasti liittyvä piirre kuin lopullinen syy. Se menee niin että jos joku kannanotto on sekularismia puolustavaa, se tuskin on kreationismia. Mutta jossain tilanteissa se kenties voi olla kreationismia ; Esimerkiksi Beheltä on joskus livahtanut elitistinen näkemys jonka mukaan häntä ei kiinnosta että mitä julkisissa kouluissa tapahtuu koska hän laittaa omat lapsensa yksityiskouluihin joissa opetetaan mitä halutaan. Behe on toki muutoinkin sellainen että hän on yllättävän vähän klassinen fundamentalisti, ja hänen kannanottonsa ihmisen ja apinan yhteisestä kantaisästä, ja makroevoluutiosta teistisen evoluution maustein ovat kauhistuttaneet monia tiukan linjan "klassisia YECejä", "klassisia OEC:eja" että "kaappiYEC:ejä(~ID)". Tämä tuskin riittää poistamaan sitä mitä hänen "Design on ehdottomasti tieteellistä+teen sen todistamisen evoluutiokritiikin kautta" -logiikka ja hänen osallistumisensa Doveriin korostaa että sekularismin vastustaminen on jollain tavalla hänelle tärkeää koska tämän oikeusistunnon koko idea oli tutkia se onko ID kouluopetukseen sopivaa.
Näin ollen kreationismi on kaiken kaikkiaan kulttuurisodassa sekularismia vastustava uskonnollisesti jollain tasolla motivoitunut kansalaisliikehdintä. Kansalaisliikehdintä jonka retoriikassa voimakasta osaa näyttelee pseudotieteellinen kielenkäyttö jossa luomisesta tehdään luonnontiedettä. Ja joissa argumentit ovat jollain tavalla eksplisiittisesti evoluutiodenialistista eli evoluutiota vastustavia. ; Näin ollen jos se on klassista filosofista jumalatodistusta se ei oikeastaan ole kreationismia vaan apologetiikkaa (jota kreationistit kyllä soveltavat usein). Jos fundamentalisti ei väitä kannanottoaan luomisesta tieteeksi se on vain uskontoa. Ja jos se tukee sekularismia se tuskin on edes tällöin kreationismia.
Tämän kaiken määrittelyn jälkeen ilmaan jää kuitenkin yksi kysymys. Mikä määritelmä sopii Larry Moranille, jonka maailmankuva näyttää olevan se, että jos joku on uskonnollinen, se on automaattisesti samaa kuin taikausko? Hänen näkemyksensä on tässä kohden sellaista tiukan linjan uusateismia, joka on uusateismille suunnilleen sama mitä fundamentalismi on klassiselle uskonnolle...
keskiviikko 17. elokuuta 2011
Osaksi maan historiaa
"Dayton Daily News" kertoi amerikan "TEA -party":laisten suunnitelmista saada kreationismi kouluopetukseen. Strategia on se, että kreationismi nähdään vahvana osana USA:n historiaa. Olennaiset sloganit ovat seuraavat : "There is a segment of the population where those ideas are popular" ... "Creationism is a significant part of the history of this country" ... "It is an absolutely valid theory and to omit it means we are omitting part of the history of this country." ... "We are motivated people who want to change the course of this country. Eliminating God from our public lives I think is a mistake and is why we have gone in the direction of spending beyond our means."
Voisin kenties nostaa esiin sen, miten puolustus kriitikoita vastaan on erikoinen "If scientific inquiry is robust enough that it can reject false theories, why be so concerned?" jossa siis vedotaan siihen että implisiittisesti oletetaan että kreationismi on väärä ja huono teoria ja sen jälkeen heitetään että "entä sitten". Jos tiede kykenee osoittamana huonot teoriat vääriksi, ei huolta olisi. Tosiasiassa tiedemaailma onkin jo käytännössä torpannut kreationismin. Mutta se, mikä koskee tiedeyhteisöä ei tarkoita siinä asuvia kansalaisia. Eli vaikka tiede voi osoittaa monenlaisia näkemyksiä vääriksi, niin se, että näitä vääriksi osoitettuja näkemyksiä opetetaan koulussa ei aja koulutuksen asiaa, vaan päin vastoin vahvistaa näiden asemaa kansalaisten mielissä. Mutta tämä heitto olisi tylsä.
Voisin kenties nostaa esiin sen, että USA on varsin erikoinen maa, koska siellä kouluissa ei opeteta uskontoa. Suomessa Päivi Räsänen pärjäilee TEA -partylaisten asenteilla ja argumenteilla varsin mukavasti ja uskonnonopetus on aivan käsittämättömän isona osana koululaitosta. USA:ssa tilanne on heikommanlainen ; Siellä maan tapaan viittaaminen on patrioottista mutta ei välttämättä saa sympatiaa lakituvissa. Erot mantereiden välillä ovat niin suuret että Suomalaiseen silmään tämänlaiset kinastelut näyttävät esimerkiski minun silmiini varsin eriskummaisilta. Tämä olisi kenties jo hieman kiinnostavampaa.
Mutta minun huomioni kiinnittyi siihen, että tässä on jälleen kysymys juridisesta fundamentalismista, jossa yritetään saada vaikutusta siihen mitä lapsille opetetaan koulussa. Ja ennen kaikkea tässä aloitteessa ei ole käytetty Intelligent Design -strategiaa, jossa uskonto on rivien välissä ja siihen vinkataan -jokseenkin tällä tasolla, syvyydellä, laadulla ja kätkemistasolla vihjailevasti- vain epäsuorasti ja ääneen mainitsematta, mutta kuitenkin niin että uskovaisille aatetovereille asia tulee riittävän selvästi. Tässä on mainittu suoraan se, että kysymys on kreationismista ja kristinuskosta ja Jumalasta.
Intelligent Design -strategiasta vaihtamiseen on tietysti monia syitä;
1: TEA -partylaiset ovat yleisesti ottaen leimallisesti tietyntyyppisiä kristittyjä. Intelligent Design on heille varmasti hieman kuin "antaisi pirulle pikkusormen".
2: Intelligent Designiä myytiin vapautena ja moniarvoisuutena, mutta se kuitenkin olemassaollessaan oli lähinnä suuntuke sen harjoittajille. Intelligent Design on "don't ask don't tell" -strategia, jossa saa olla YEC -kreationisti (joista maa ja elämä on ~10 000 tai nuorempi) tai OEC -kreationisti (uskoo että maa ja elämä ovat miljoonia vuosia vanhaa), kunhan ei mainitse ääneen mielipiteitään maan iästä. Se, että jotain myydään vapautena ja vapaana tutkimuksena, mutta onkin kuitenkin käytännössä rajoittavuutta joka kieltää sanomasta mielipiteitä monista asioista ja kieltää niistä aiheista tehdyt tutkimiset ja kehottaa agnostisuuteen tässä. Näin ei ihmetytä että ihmiset kaipasivat vanhaan rakenteeseen, jossa voi löytää oman leirin (Olen OEC tai YEC) ja näistä eroavaisuuksista sai kertoa ääneen. Kreationismia pidettiin kahlitsevana ja pikkusieluisena, mutta moni varmasti huomasi että nimen omaan Intelligent Design -maailma on sensuristinen ; Se on kuin nippu jonka sisällä on kaikki ne mielipiteet ja näkemykset joita kreationismissakin oli, mutta se kielsi näiden eroavaisuuksien mainitsemisen ääneen. Intelligent Design olikin siksi kreationismia jossa asioita jätettiin mainitsematta.
3: Intelligent Design otettiin vastaan hyvänä strategiana päästä kouluopetukseen. Tässä projektissa ei ole käynyt hyvin. Eikä julkaisutahtikaan ole vastannut sitä riemua ja odotusta joita tuli ilmoille silloin kun Intelligent Design vasta kokosi siipiään. Epäonnistunut strategia on hyvä vaihtaa.
Intelligent Design oli muoti -ilmiö. Se oli todella omituinen sinänsä, että vaikka esimerkiksi Behe ilmoitti että hän ei ollut aikaisemmin ollut tyytyväinen kreationismiin. Tätä ei ole kuitenkaan argumentoitu. Intelligent Design ei siis koskaan oikeasti kumonnut vanhan mallin kreationismia ja kertonut miksi se oli parempi kuin vanha kreationismi. Se tyytyi vain toistelemaan sitä, miten "ID ei ole kreationismia", mielessään pääasiassa se että USA:n kouluissa kreationismi oli kohdannut seinän, koska se oli määritelty uskonnoksi jota maan laki kieltää opettamasta. Nyt kreationismiin on palattu, eikä sekään ole oikein esittänyt miksi se olisi parempi kuin Intelligent Design. Voidaankin sanoa että selvästi kyseessä on yleistyminen ja muotivirtaus, jota ei voida kutsua teorian korvautumisella (paradigmanvaihto) vaan muotivirtaukseksi (revision). Tämä muutos on tietysti näkynyt täällä kotimaassakin. Globaalina aikana ajatukset ja muoti-ilmiöt virtaavat maasta toiseen.
Yllä olen maininnut joitain pieniä syitä sille minkä vuoksi "vanha kunnon kreationismi" on saanut jälleen arvonpalautusta. Kuitenkin kenties tärkein syy on siinä, että viime vuosina ns, "uusateismi" on ilmestynyt kulttuuriin. Intelligent Designin ajattelutapa moniarvoisuuksineen ja postmoderneine argumentointitapoineen toimi strategisesti kelpo tasolla ympäristössä, jossa oltiin lähinnä "tietyn teorian kannattajia". Evolutionistit olivat monisärmäistä sakkia, jossa ateismi ei ollut leimallinen piirre. (Pienessä linjassa ; esimerkiksi minä kehtasin kutsua itseäni evonkelistaksi vaikka olenkin paatunut agnotikko.) Kysymys keskustelussa oli pääasiassa tieteestä eikä uskonnosta, joten oman ateistisuuden ylikorostaminen olisi tuntunut jopa hieman kiusalliselta. Kun ID -piirit puhuivat uskonnollisesta moniarvoisuudesta, se toimi hyvin koska kentällä ei ollut uskonnollissävyistä kilpailijaa. Vastustajilla ei ollut mitään mihin olisi "pakko suhtautua suvaitsevaisesti", sillä kysymyshän ei ollut uskonnosta (tai ainakin sen tunnustaminen olisi ollut sosiaalinen itsemurha).
Uusateismi on sen sijaan jotain, joka astuu suoraan ID:n moniarvoisuuden suvaitsemisen ytimeen. Itse asiassa "eri näkemyksiä pitää kuunnella" -sloganiin astuttuaan uusateismin pitäisikin saada ikään kuin "free ride" Intelligent Designin ystävien suojelulistalle. Vähemmistöjäkin pitää kuunnella ja molempia puolia, myös uusateisteja, olisi kuunneltava. ; Jos henki on se, että erilaisia näkemyksiä pitäisi opettaa kouluissa ja yliopistoissa, ja että jonkun maailmankuvan näkemysten kieltäminen esimerkiksi falsifiointiperiaatteen kaltaisten tieteenfilosofisten konseptien kautta on sortavaa, käy niin että myös uusateismin ja siihen liittyvän maailmankuvan pitäisi siksi saada medianäkyvyyttä, tukea, sympatiaa ja tutkimusrahoitusta. Tämä ei taatusti viehättänyt valtaosaa ID -strategian kannattajista. Tämäkin on varmasti omalta osaltaan ajanut intoa vaihtaa takaisin kreationistisempaan ja tunnustuksellisempaan linjaan.
Voisin kenties nostaa esiin sen, miten puolustus kriitikoita vastaan on erikoinen "If scientific inquiry is robust enough that it can reject false theories, why be so concerned?" jossa siis vedotaan siihen että implisiittisesti oletetaan että kreationismi on väärä ja huono teoria ja sen jälkeen heitetään että "entä sitten". Jos tiede kykenee osoittamana huonot teoriat vääriksi, ei huolta olisi. Tosiasiassa tiedemaailma onkin jo käytännössä torpannut kreationismin. Mutta se, mikä koskee tiedeyhteisöä ei tarkoita siinä asuvia kansalaisia. Eli vaikka tiede voi osoittaa monenlaisia näkemyksiä vääriksi, niin se, että näitä vääriksi osoitettuja näkemyksiä opetetaan koulussa ei aja koulutuksen asiaa, vaan päin vastoin vahvistaa näiden asemaa kansalaisten mielissä. Mutta tämä heitto olisi tylsä.
Voisin kenties nostaa esiin sen, että USA on varsin erikoinen maa, koska siellä kouluissa ei opeteta uskontoa. Suomessa Päivi Räsänen pärjäilee TEA -partylaisten asenteilla ja argumenteilla varsin mukavasti ja uskonnonopetus on aivan käsittämättömän isona osana koululaitosta. USA:ssa tilanne on heikommanlainen ; Siellä maan tapaan viittaaminen on patrioottista mutta ei välttämättä saa sympatiaa lakituvissa. Erot mantereiden välillä ovat niin suuret että Suomalaiseen silmään tämänlaiset kinastelut näyttävät esimerkiski minun silmiini varsin eriskummaisilta. Tämä olisi kenties jo hieman kiinnostavampaa.
Mutta minun huomioni kiinnittyi siihen, että tässä on jälleen kysymys juridisesta fundamentalismista, jossa yritetään saada vaikutusta siihen mitä lapsille opetetaan koulussa. Ja ennen kaikkea tässä aloitteessa ei ole käytetty Intelligent Design -strategiaa, jossa uskonto on rivien välissä ja siihen vinkataan -jokseenkin tällä tasolla, syvyydellä, laadulla ja kätkemistasolla vihjailevasti- vain epäsuorasti ja ääneen mainitsematta, mutta kuitenkin niin että uskovaisille aatetovereille asia tulee riittävän selvästi. Tässä on mainittu suoraan se, että kysymys on kreationismista ja kristinuskosta ja Jumalasta.
Intelligent Design -strategiasta vaihtamiseen on tietysti monia syitä;
1: TEA -partylaiset ovat yleisesti ottaen leimallisesti tietyntyyppisiä kristittyjä. Intelligent Design on heille varmasti hieman kuin "antaisi pirulle pikkusormen".
2: Intelligent Designiä myytiin vapautena ja moniarvoisuutena, mutta se kuitenkin olemassaollessaan oli lähinnä suuntuke sen harjoittajille. Intelligent Design on "don't ask don't tell" -strategia, jossa saa olla YEC -kreationisti (joista maa ja elämä on ~10 000 tai nuorempi) tai OEC -kreationisti (uskoo että maa ja elämä ovat miljoonia vuosia vanhaa), kunhan ei mainitse ääneen mielipiteitään maan iästä. Se, että jotain myydään vapautena ja vapaana tutkimuksena, mutta onkin kuitenkin käytännössä rajoittavuutta joka kieltää sanomasta mielipiteitä monista asioista ja kieltää niistä aiheista tehdyt tutkimiset ja kehottaa agnostisuuteen tässä. Näin ei ihmetytä että ihmiset kaipasivat vanhaan rakenteeseen, jossa voi löytää oman leirin (Olen OEC tai YEC) ja näistä eroavaisuuksista sai kertoa ääneen. Kreationismia pidettiin kahlitsevana ja pikkusieluisena, mutta moni varmasti huomasi että nimen omaan Intelligent Design -maailma on sensuristinen ; Se on kuin nippu jonka sisällä on kaikki ne mielipiteet ja näkemykset joita kreationismissakin oli, mutta se kielsi näiden eroavaisuuksien mainitsemisen ääneen. Intelligent Design olikin siksi kreationismia jossa asioita jätettiin mainitsematta.
3: Intelligent Design otettiin vastaan hyvänä strategiana päästä kouluopetukseen. Tässä projektissa ei ole käynyt hyvin. Eikä julkaisutahtikaan ole vastannut sitä riemua ja odotusta joita tuli ilmoille silloin kun Intelligent Design vasta kokosi siipiään. Epäonnistunut strategia on hyvä vaihtaa.
Intelligent Design oli muoti -ilmiö. Se oli todella omituinen sinänsä, että vaikka esimerkiksi Behe ilmoitti että hän ei ollut aikaisemmin ollut tyytyväinen kreationismiin. Tätä ei ole kuitenkaan argumentoitu. Intelligent Design ei siis koskaan oikeasti kumonnut vanhan mallin kreationismia ja kertonut miksi se oli parempi kuin vanha kreationismi. Se tyytyi vain toistelemaan sitä, miten "ID ei ole kreationismia", mielessään pääasiassa se että USA:n kouluissa kreationismi oli kohdannut seinän, koska se oli määritelty uskonnoksi jota maan laki kieltää opettamasta. Nyt kreationismiin on palattu, eikä sekään ole oikein esittänyt miksi se olisi parempi kuin Intelligent Design. Voidaankin sanoa että selvästi kyseessä on yleistyminen ja muotivirtaus, jota ei voida kutsua teorian korvautumisella (paradigmanvaihto) vaan muotivirtaukseksi (revision). Tämä muutos on tietysti näkynyt täällä kotimaassakin. Globaalina aikana ajatukset ja muoti-ilmiöt virtaavat maasta toiseen.
Yllä olen maininnut joitain pieniä syitä sille minkä vuoksi "vanha kunnon kreationismi" on saanut jälleen arvonpalautusta. Kuitenkin kenties tärkein syy on siinä, että viime vuosina ns, "uusateismi" on ilmestynyt kulttuuriin. Intelligent Designin ajattelutapa moniarvoisuuksineen ja postmoderneine argumentointitapoineen toimi strategisesti kelpo tasolla ympäristössä, jossa oltiin lähinnä "tietyn teorian kannattajia". Evolutionistit olivat monisärmäistä sakkia, jossa ateismi ei ollut leimallinen piirre. (Pienessä linjassa ; esimerkiksi minä kehtasin kutsua itseäni evonkelistaksi vaikka olenkin paatunut agnotikko.) Kysymys keskustelussa oli pääasiassa tieteestä eikä uskonnosta, joten oman ateistisuuden ylikorostaminen olisi tuntunut jopa hieman kiusalliselta. Kun ID -piirit puhuivat uskonnollisesta moniarvoisuudesta, se toimi hyvin koska kentällä ei ollut uskonnollissävyistä kilpailijaa. Vastustajilla ei ollut mitään mihin olisi "pakko suhtautua suvaitsevaisesti", sillä kysymyshän ei ollut uskonnosta (tai ainakin sen tunnustaminen olisi ollut sosiaalinen itsemurha).
Uusateismi on sen sijaan jotain, joka astuu suoraan ID:n moniarvoisuuden suvaitsemisen ytimeen. Itse asiassa "eri näkemyksiä pitää kuunnella" -sloganiin astuttuaan uusateismin pitäisikin saada ikään kuin "free ride" Intelligent Designin ystävien suojelulistalle. Vähemmistöjäkin pitää kuunnella ja molempia puolia, myös uusateisteja, olisi kuunneltava. ; Jos henki on se, että erilaisia näkemyksiä pitäisi opettaa kouluissa ja yliopistoissa, ja että jonkun maailmankuvan näkemysten kieltäminen esimerkiksi falsifiointiperiaatteen kaltaisten tieteenfilosofisten konseptien kautta on sortavaa, käy niin että myös uusateismin ja siihen liittyvän maailmankuvan pitäisi siksi saada medianäkyvyyttä, tukea, sympatiaa ja tutkimusrahoitusta. Tämä ei taatusti viehättänyt valtaosaa ID -strategian kannattajista. Tämäkin on varmasti omalta osaltaan ajanut intoa vaihtaa takaisin kreationistisempaan ja tunnustuksellisempaan linjaan.
torstai 9. syyskuuta 2010
A creationism by any other name would smell as ...
"Intelligent Design is just the Logos theology of John's Gospel restated in the idiom of information theory."
(William Dembski)
Määritelmät ovat päättelyssä tärkeitä. Erilaisia määritelmiä tarvitaan jotta asioista voidaan puhua tarkasti. On esimerkiksi kätevää puhua kissoista ja koirista. Toisaalta on kätevää puhua myös eläimistä, joita sekä kissat että koirat ovat. Moni ymmärtää myös että että sekä islam että kristinusko ovat molemmat uskontoja. Ja eri uskontoja. Ja että tämä tarkoittaa sitä että Islamin väitteitä ei voi suoraan siirtää Kristinuskoon. Mutta että kuitenkin voidaan puhua aivan järkevästi molemmista uskontoina.
Kun asia liitetään Intelligent Designiin ja kreationismiin asiaa ei tunnuta enää ymmärtävän. Tästä esimerkkinä on David Klinghoffer, jonka näkemyksen tuo esiin John Pieret.
1: Klinghoffer syyttää Leboa salaliitosta jossa Intelligent Design liitetään kreationismiin aivan väärin. Hän syyttää salaliittoteoriasta. Tämä vihjailu on tavallista. Valitettavasti kyseinen salaliitto selviää lukemalla "Wedge -dokumenttia" : Discovery Institute, Intelligent Designin keskeisin toimiva instituutio, jonka alla on toiminut muun muassa Behe ja Dembski ja käytännössä leijonanosa muistakin "alan kannalta relevanteista ja aktiivisista puuhamiehistä ja kirjoittajista", ovat tavoitteiltaan varsin mielenkiintoisia.
___1.1: Valitettavasti salaliittoteorian määritelmä sopii myös Intelligent Designin itse teoriaan ""conspiracy theory" is a term "used almost exclusively to refer to any fringe theory which explains an historical or current event as the result of a secret plot by conspirators of almost superhuman power and cunning." Tällä huvittelu ei kuitenkaan ole nyt olennaista.
2: Klinghoffer huvittaa myös väittäessään että "ID not only does not provide proof for a literalist Biblical theology. It goes head-on against such a theology on major points." Eli että Intelligent Design jopa vastustaa kirjaimellista Raamatuntulkintaa. Tämähän sanoisi että fundamentalisti joka tukee Intelligent Designiä olisi harhaoppinen. Olisi jännittävää miettiä mitä esimerkiksi suomalaiset kreationistit suhtautuisivat tähän väitteeseen. YEC -tahot ovat kuitenkin vahvasti tukeneet Intelligent Designiä. Ajatuksella nautiskelu ei kuitenkaan ole tälle jutulle kovin olennainen.
Kysymys on määritelmistä. Hän korostaa sitä että ""Creationism" is a useful word to designate the claim of scientific evidence for a literal reading of Genesis, from the creation story to Noah's flood." Eli että kreationismi tarkoittaisi vain väitettä jossa Raamattu on kirjaimellisesti totta. Tämä on kuitenkin väärä määritelmä : Se on samaa kuin sanoisi että uskonto on kätevä sana Jeesuksen seuraajille ja että tämän vuoksi esimerkiksi muslimeita ei voitaisi kutsua uskovaisiksi. Asia on itse asiasssa jopa niin laaja, että UFO -uskovaisia on kuitenkin olemassa, uskonnollisuus ei ole sidottu edes pelkkiin yliluonnollisiin henkivoimiin.
Kreationismi on uskonnon tapaan laajempi käsite. Siksi käytössä on termi YEC, suomeksi nuoren maan kreationismi. Jotta voisimme erottaa sen hindulaisesta luomisteorioista. Tai OEC -näkemyksestä, vanhan maan kreationismista, jota esimerkiksi Jehovan Todistajat kannattavat. Kukaan tuskin väittää että Intelligent Designin kannattajat kannattavat alle 10 000 vuotta vanhaa maata, joten selvästi syytökset väärästä sanojen asettelusta eivät ole oleellisia ; YEC:in ja Intelligent Designin ero on hieman sama kuin vasemmistopolitiikka ; On kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja ; Molemmat samaa väriä, sävyissä on eroa.
Sen sijaan oleellisempaa on muistaa Intelligent Designin kannattaja Paul Nelson. Hän kirjoitti vuonna 2002 otsikolla "Big Tent: Traditional Creationism and the Intelligent Design Community." Siinä hän kuvasi Intelligent Designiä suureksi teltaksi, joka piti sisällään kaikki teistit joilla oli jonkinlainen luomisuskomus ja jotka pitivät asiaa tieteellisenä. Tätä kautta kaikki maailman monenkirjavat ja muuten erimielisetkin kreationistit voisivat liittyä yhteen ja tehdä yhteistyötä. Kyseessä on selvästi laajan termin "kreationismi" uudelleenmäärittely : Samalle määritelmäsisällölle on annettu uusi sana. "Big Tentin" rooli on siitä mielenkiintoinen että Phillip Johnsonin "The Evolution Debate Can Be Won" -kirjoitus korostaa miten evoluutio voidaan murskata yhteisvoimin, uskonnolliset erimielisyydet, ortodoksisuus, protestanttisuus tai muutkaan vastaavat, eivät estäneet kuulumasta "isoon telttaan".
Mikä olisikaan parempi kuvaus liikkeelle, jonka sisälle kaikki eri kreationistit kokoontuvat yhteen kuin nimetä se "kreationismiksi"?
Sen jälkeen perusstrategiana onkin ollut väittää että YEC olisi sama kuin kaikki kreationismi. Valitettavasti tälläistä asiaa ei ollut ennen Intelligent Designiä. OEC -näkemys ja monet muutkin asiat ovat kannatettuja ja niistä käytettin termiä kreationismi.
1: Herranjestas sentään ; OEC tulee sanoista Old Earth Creationism. Jos kreationismi tarkoittaisi alle 10 000 vuotiaaseen maahan ja kirjaimelliseen Raamatun uskomiseen, olisi termi oksymoroni, jossa väitetään uskottavan yli 10 000 vuotiaaseen maahan ja tätä nuorempaan maahan samanaikaisesti.
John Pieret on tuonut, hieman tähän liittyen, näytille muitakin hupaisia asioita. Casey Luskin on esittänyt että Intelligent Designin kritisoiminen on sama asia kuin uskonnonvapauden loukkaaminen. Ajatus on jo sinällään mielenkiintoinen, koska Intelligent Designin kannattajat esittävät aina että se ei ole uskontoa. Myös Casey Luskin muistuttaa tästä asiasta.
Kuitenkin Luskin muistuttaa että jos Intelligent Design on määritelty lakituvassa uskonnoksi, sen kritisoiminen kouluissa on kiellettyä koska sitä koulu ei saa tehdä. Tätä kautta pitäisi olla varovainen evoluutiosta. Näin Luskin ei ole suoraan ristiriitainen vaan ovela.
Tästä aihe siirtyi siihen, että suora Intelligent Designin kritisoiminen itsessään on huonoa, aivan kuten Luskin sanookin. Mutta kuitenkin tieteiden opettaminen itsessään on oikein.
Asia vertautuu YEC:iin ; On oikein opettaa koulussa valtavirtatieteen näkemyksiä asioista. Jos niillä on "spillover effect", eli jos esimerkiksi jonkun uskonto esittää että maa on alle 10 000 vuotta vanha, ja heille opetetaan että tieteen paradigmojen mukaan geologinen ikä on miljoonia vuosia, ja tästä seuraa uskon romahdus, ei maan ikä muutu uskonnollisuuskysymykseksi itsessään.
1: Tämä on sinänsä merkittävä huomio, että esimerkiksi homoseksuaalien avioliittokysymys on Suomessakin nostanut kysymyksiä kristittyjen uskonnollisuuden määrittämistä arvoita. Keskustelu on uskonnollistettu, ja homoseksuaalisuuteen kannanotto nähdään uskontoa vastaan hyökkäämisenä. Sillä on kuitenkin lähinnä "spillover effect". Mielipiteen uskonnollisuus ei ole mitenkään väistämätön asia. Se ei edes liity suoraan mihinkään yliluonnolliseen, vaan enemmänkin arkielämään, siihen kuka elää kenenkin kanssa mitenkin ja millä juridisin oikeuksin.
On tietysti luonnollista että kun Intelligent Design kreationismi on uskontoa, se tietysti ansaitsee uskonnon juridiset oikeudet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että sen vastaiset asiat tulisi sensuroida.
(William Dembski)
Määritelmät ovat päättelyssä tärkeitä. Erilaisia määritelmiä tarvitaan jotta asioista voidaan puhua tarkasti. On esimerkiksi kätevää puhua kissoista ja koirista. Toisaalta on kätevää puhua myös eläimistä, joita sekä kissat että koirat ovat. Moni ymmärtää myös että että sekä islam että kristinusko ovat molemmat uskontoja. Ja eri uskontoja. Ja että tämä tarkoittaa sitä että Islamin väitteitä ei voi suoraan siirtää Kristinuskoon. Mutta että kuitenkin voidaan puhua aivan järkevästi molemmista uskontoina.
Kun asia liitetään Intelligent Designiin ja kreationismiin asiaa ei tunnuta enää ymmärtävän. Tästä esimerkkinä on David Klinghoffer, jonka näkemyksen tuo esiin John Pieret.
1: Klinghoffer syyttää Leboa salaliitosta jossa Intelligent Design liitetään kreationismiin aivan väärin. Hän syyttää salaliittoteoriasta. Tämä vihjailu on tavallista. Valitettavasti kyseinen salaliitto selviää lukemalla "Wedge -dokumenttia" : Discovery Institute, Intelligent Designin keskeisin toimiva instituutio, jonka alla on toiminut muun muassa Behe ja Dembski ja käytännössä leijonanosa muistakin "alan kannalta relevanteista ja aktiivisista puuhamiehistä ja kirjoittajista", ovat tavoitteiltaan varsin mielenkiintoisia.
___1.1: Valitettavasti salaliittoteorian määritelmä sopii myös Intelligent Designin itse teoriaan ""conspiracy theory" is a term "used almost exclusively to refer to any fringe theory which explains an historical or current event as the result of a secret plot by conspirators of almost superhuman power and cunning." Tällä huvittelu ei kuitenkaan ole nyt olennaista.
2: Klinghoffer huvittaa myös väittäessään että "ID not only does not provide proof for a literalist Biblical theology. It goes head-on against such a theology on major points." Eli että Intelligent Design jopa vastustaa kirjaimellista Raamatuntulkintaa. Tämähän sanoisi että fundamentalisti joka tukee Intelligent Designiä olisi harhaoppinen. Olisi jännittävää miettiä mitä esimerkiksi suomalaiset kreationistit suhtautuisivat tähän väitteeseen. YEC -tahot ovat kuitenkin vahvasti tukeneet Intelligent Designiä. Ajatuksella nautiskelu ei kuitenkaan ole tälle jutulle kovin olennainen.
Kysymys on määritelmistä. Hän korostaa sitä että ""Creationism" is a useful word to designate the claim of scientific evidence for a literal reading of Genesis, from the creation story to Noah's flood." Eli että kreationismi tarkoittaisi vain väitettä jossa Raamattu on kirjaimellisesti totta. Tämä on kuitenkin väärä määritelmä : Se on samaa kuin sanoisi että uskonto on kätevä sana Jeesuksen seuraajille ja että tämän vuoksi esimerkiksi muslimeita ei voitaisi kutsua uskovaisiksi. Asia on itse asiasssa jopa niin laaja, että UFO -uskovaisia on kuitenkin olemassa, uskonnollisuus ei ole sidottu edes pelkkiin yliluonnollisiin henkivoimiin.
Kreationismi on uskonnon tapaan laajempi käsite. Siksi käytössä on termi YEC, suomeksi nuoren maan kreationismi. Jotta voisimme erottaa sen hindulaisesta luomisteorioista. Tai OEC -näkemyksestä, vanhan maan kreationismista, jota esimerkiksi Jehovan Todistajat kannattavat. Kukaan tuskin väittää että Intelligent Designin kannattajat kannattavat alle 10 000 vuotta vanhaa maata, joten selvästi syytökset väärästä sanojen asettelusta eivät ole oleellisia ; YEC:in ja Intelligent Designin ero on hieman sama kuin vasemmistopolitiikka ; On kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja ; Molemmat samaa väriä, sävyissä on eroa.
Sen sijaan oleellisempaa on muistaa Intelligent Designin kannattaja Paul Nelson. Hän kirjoitti vuonna 2002 otsikolla "Big Tent: Traditional Creationism and the Intelligent Design Community." Siinä hän kuvasi Intelligent Designiä suureksi teltaksi, joka piti sisällään kaikki teistit joilla oli jonkinlainen luomisuskomus ja jotka pitivät asiaa tieteellisenä. Tätä kautta kaikki maailman monenkirjavat ja muuten erimielisetkin kreationistit voisivat liittyä yhteen ja tehdä yhteistyötä. Kyseessä on selvästi laajan termin "kreationismi" uudelleenmäärittely : Samalle määritelmäsisällölle on annettu uusi sana. "Big Tentin" rooli on siitä mielenkiintoinen että Phillip Johnsonin "The Evolution Debate Can Be Won" -kirjoitus korostaa miten evoluutio voidaan murskata yhteisvoimin, uskonnolliset erimielisyydet, ortodoksisuus, protestanttisuus tai muutkaan vastaavat, eivät estäneet kuulumasta "isoon telttaan".
Mikä olisikaan parempi kuvaus liikkeelle, jonka sisälle kaikki eri kreationistit kokoontuvat yhteen kuin nimetä se "kreationismiksi"?
Sen jälkeen perusstrategiana onkin ollut väittää että YEC olisi sama kuin kaikki kreationismi. Valitettavasti tälläistä asiaa ei ollut ennen Intelligent Designiä. OEC -näkemys ja monet muutkin asiat ovat kannatettuja ja niistä käytettin termiä kreationismi.
1: Herranjestas sentään ; OEC tulee sanoista Old Earth Creationism. Jos kreationismi tarkoittaisi alle 10 000 vuotiaaseen maahan ja kirjaimelliseen Raamatun uskomiseen, olisi termi oksymoroni, jossa väitetään uskottavan yli 10 000 vuotiaaseen maahan ja tätä nuorempaan maahan samanaikaisesti.
John Pieret on tuonut, hieman tähän liittyen, näytille muitakin hupaisia asioita. Casey Luskin on esittänyt että Intelligent Designin kritisoiminen on sama asia kuin uskonnonvapauden loukkaaminen. Ajatus on jo sinällään mielenkiintoinen, koska Intelligent Designin kannattajat esittävät aina että se ei ole uskontoa. Myös Casey Luskin muistuttaa tästä asiasta.
Kuitenkin Luskin muistuttaa että jos Intelligent Design on määritelty lakituvassa uskonnoksi, sen kritisoiminen kouluissa on kiellettyä koska sitä koulu ei saa tehdä. Tätä kautta pitäisi olla varovainen evoluutiosta. Näin Luskin ei ole suoraan ristiriitainen vaan ovela.
Tästä aihe siirtyi siihen, että suora Intelligent Designin kritisoiminen itsessään on huonoa, aivan kuten Luskin sanookin. Mutta kuitenkin tieteiden opettaminen itsessään on oikein.
Asia vertautuu YEC:iin ; On oikein opettaa koulussa valtavirtatieteen näkemyksiä asioista. Jos niillä on "spillover effect", eli jos esimerkiksi jonkun uskonto esittää että maa on alle 10 000 vuotta vanha, ja heille opetetaan että tieteen paradigmojen mukaan geologinen ikä on miljoonia vuosia, ja tästä seuraa uskon romahdus, ei maan ikä muutu uskonnollisuuskysymykseksi itsessään.
1: Tämä on sinänsä merkittävä huomio, että esimerkiksi homoseksuaalien avioliittokysymys on Suomessakin nostanut kysymyksiä kristittyjen uskonnollisuuden määrittämistä arvoita. Keskustelu on uskonnollistettu, ja homoseksuaalisuuteen kannanotto nähdään uskontoa vastaan hyökkäämisenä. Sillä on kuitenkin lähinnä "spillover effect". Mielipiteen uskonnollisuus ei ole mitenkään väistämätön asia. Se ei edes liity suoraan mihinkään yliluonnolliseen, vaan enemmänkin arkielämään, siihen kuka elää kenenkin kanssa mitenkin ja millä juridisin oikeuksin.
On tietysti luonnollista että kun Intelligent Design kreationismi on uskontoa, se tietysti ansaitsee uskonnon juridiset oikeudet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että sen vastaiset asiat tulisi sensuroida.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)