Niin totta kuin voin.

Mark Twainin mukaan ihminen valehtelee koko ajan, jopa nukkuessaan. Anneli Jäätteenmäki sen sijaan kertoi : "Puhun niin totta kuin voin." Anneli Jäätteenmäki taisi osua kultasuoneen, kun Twain taas hieman liioitteli.

Toki ihmisen elämään liittyy tietenkin joskus myös manipulointi ja valehtelu. Naiset ainakin tarinoiden mukaan valehtelevat orgasmeja. Miehet kertovat kuinka "illalla juututtiin ruuhkaan _*kaaljalle* ruuhkaan." Koululainen kertoo että koulussa oli "Ihan OK". Jopa etiketti ja vähemmän normatiivisetkin "hyvät tavat" vaativat tai odottavat meitä valehtelemaan tietyssä määrin. Jos toinen kysyy kuulumisia vaikka oopperassa, ei sovelias tapa ole kertoa avoimesti peräpukamistaan. Tällöin hyvä pääsääntö on että "Valehdella ei saa, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa."

Nämäkin ovat yleensä samanlaisia tilanteita, joissa toinen halutaan tekemään jotenkin. Käytännön tasolla ihminen kuitenkin korostaa sitä että:
1: Manipulaatiosta puuttuu vastavuoroisuus sekä kompensaatio. Työsuhde tai vastapalvelus perustuu jonkinlaiseen molempiin suuntiin menevään ideaan. Työ ja palkka. Palvelus ja vastapalvelus. Manipuloija voi kertoa totuudenkin, mutta käyttää sitä välineenä saada toinen tekemään jotain. Joskus manipulaatiossa taas tehdään epäreilu asetelma, jossa toinen saadaan tekemään vastavuoroinen kompensaatio. Näin tehdään esimerkiksi kidnappauksissa, jossa lapsi takavarikoidaan ja sitten toinen pistetään maksamaan lasta vastaan. Tässäkin voidaan kuitenkin ajatella että itse kaappausta ei kompensoida, vaan ainoastaan vapauttaminen. Ja tästä epätasa -arvosta johtuu tilanteen epäreiluus.
___1.1: Toisaalta lastenkasvatuksessa tätä vastavuoroisuutta ei välttämättä odoteta. Vanhempien ideaali etenkin kertomuksissa on tietysti pyyteetön ja uhrautuva. Siinä missä satuprinssi tekee uroteon ja saa palkkioksi prinsessan ja puoli valtakuntaa (kompensaatio) satuäiti pelastaa lapsensa (ja satuäitipuoli syöttää ne susille tai tekee muuta ilkeää.) Toisaalta monissa saduissa lasten odotetaan olevan kuuliaisia ja tottelevaisia vanhemmilleen, jolloin tilanne muuttuu jälleen vaihtokaupaksi. Kuitenkin jos äiti uhrautuu "kovimman kautta", hän sadussa esiintyy jatkossakin suojelevana enkelinä tai muuna vastaavana siunausvoimana, jolle ei makseta takaisin. Tälläinen vanhemman tarina on esimerkiksi "Harry Potterissa".
2: Valehtelussa sen sijaan korostetaan epätotuuden (joko aktuaalisen tai kertojan uskomuksiin sidotun) kertomista keinona. Tietenkin manipulaatio ja valehtelu kohtaavat jos toisen toimesta luvataan palkkaa, jota ei sitten kuulukaan, ja tämä on palkatta toisen jättävän tiedossa jo aluksi.

Tietyllä tavalla tämä on ihmiselle tyypillistä. Brian King kirjoitti "The Lyng Ape" -kirjassa, kuinka ihmisapinoidenkin laumassa menestymisen tärkeä elementti on kyky huijata ja vaikuttaa muihin. Tämä tietenkin pätee ihmisissäkin.

Ihmisissä kenties merkittävämpi kyky on kuitenkin huijata itselleen. Itsepetos ei tietenkään aina ole edullista, mutta jossain tapauksissa käy niin, että "jos tavoittelee aurinkoa, voi päätyä kuuhun". Tämä on havaittu muun muassa tutkimalla puhelinmyyjiä ja heidän menestystään. Pessimistisen myyntikuvan myyjillä oli paras käsitys omasta onnistumisprosentista. Sen sijaan optimistit liioittelivat osaamistaan ja vähättelivät epäonnistumisiaan enemmän, mutta he kuitenkin myivät kaiken kaikkiaan paremmin.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että valtava osa ihmisen sosiaalisesta kanssakäymisestä keskittyy siihen että toinen saadaan tekemään jotain haluttua asiaa. Emmekä kutsu tai näe sitä manipulaationa tai huijaamisena. Kun haluamme saada toisen tekemään jotain mitä haluamme, kutsumme sitä sopimukseksi tai kaupankäynniksi tai työsuhteeksi. Kun haluamme lapset tekemään ja toimimaan kuten haluamme, sitä kutsutaan kasvatukseksi. Kun mies tulee lahjojen kanssa kotiin, ja seurauksena on romanttinen ilta ja seksiä, ei tätä ainakaan aina pidetä minään ostotoimenpiteenä tai lahjaa manipulaationa. Eikä sitä yleensä saisi katsoa edes kompensaatiotilanteena.

Toki on sellaisia feministejä, joiden mielestä avioliitto on vain yksi huoraamisen muoto. Ja on sellaisia pelimiehiä, jotka käyttävät romanttisia aseita päästäkseen seksuaaliseen kanssakäymiseen. Ja itsekin näen tässä tietyn vastavuoroisuuden. Mutta jos minä manipuloin muita, ja toinen manipuloi minua, ja molemmat tiedämme sen ja sallimme sen, ja jopa haluamme sitä. Sille on oma nimi.