Laura Huhtasaari puolusti Teuvo Hakkaraista sanomalla, että "Itse ajattelen, että muslimit eivät ole kansanryhmä. Heitä on 1,7 miljardia. Muslimit eivät myöskään ole kansanryhmä Suomessa, vaikka osa heistä kuuluu uskontoon nimeltä islam." Jos Huhtasaari olisi oikeassa, muslimeilla ei olisi tietenkään missään olosuhteissa minkäänlaista suojaa ns. kansanryhmää vastaan kiihottamista vastaan. Kiihotus kansanryhmää vastaan taas on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan.
Huhtasaaren lausunnossa on outouksia; Ensinnäkin miten se että joitakuita on 1,7 miljardia ei tee heistä kansanryhmää? Olen käsittänyt että kansanryhmä koostuu useammasta kuin yhdestä yksilöstä jolla on jokin tunnistettava piirre. Tässä kohdassa Huhtasaaren lausuntoa tuskin onkaan mitään järkeä.
Mutta sitten tulee se "osa heistä kuuluu uskontoon nimeltä islam". Täysjärkisen ihmisen ensimmäinen reaktio on yksinkertaisesti kysyä ironisesti että mitä uskontoa ne muut muslimit sitten kannattavat? Tässä kohden Huhtaari on todennäköisesti kuitenkin jossain määrin perillä jostain. Hyvin epäintuitiivisella tavalla mutta kuitenkin.
Tässä keskustelussa voidaan tuoda esiin Martti Lutherin "Juutalaisista ja heidän valheistaan". Kirjan kohdalla on usein tarkasteltu sitä vihataanko siinä juutalaisia uskontoja vai juutalaisia etnisenä ryhmänä. Tässä osa on jopa puolustanut Lutheria selittämällä että teksti ei ole lainkaan antisemitistinen, vaan antijudaistinen. Ja että Luther käy siinä judaismia, siis uskontoa, vastaan. Kysymys ei ole rodusta. Toisin kuin vaikka natseilla joilla oli kyse rodusta. Tässä kohden henkenä näyttää olevan se sama asenne jota voidaan havaita nykyään monilla maahanmuuttokriitikoilla jotka selittävät että he eivät ole rasisteja vaan moittivat islamia uskontona. He vastustavat islamismia. Tämänlaatuiset erot kiinnostavat joitakuita suunnattomasti. (Itselleni on aivan sama mikä on se syy jolla ihmistä kohdellaan. Se tapa jolla kohdellaan painaa enemmän kuin taakse asetetut argumentit. Tässä kohden laki on hyvin samoilla linjoilla. Kansanryhmäksi kelpaa uskonto, rotu, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja oikeastaan miltei mikä tahansa jos se voidaan jotenkin rinnastaa tai nähdä rinnastettavana näiden kanssa; Kategorinen kansanryhmyyden kielto onkin suuressa määrin sama kuin väittäisi että jotkut eivät edes ole ihmisiä ja että heille eivät siksi kuuluisi ihmisoikeudet.. Jotenkin epäilen että Huhtasaari ei ihan tarkoittanut tätä...)
Huhtasaaren tuottama ongelma on tietenkin siinä että jos muslimit ovat rotu ja islam uskonto, niin muslimien kritisoiminen ei sitten enää olisikaan automaattisesti ei-rasismia. Tässä mielessä Huhtasaaren lausunnossa on omituinen twisti. Sitä on hyvin vaikeaa nähdä tolkullisen ihmisen lausuntona. Ja se on kohdistettu maahanmuuttokriitikkoon joten maahanmuuttokriitikolla olisi ideologisia syitä vääntää Huhtasaaren lausunto parhain päin. Mutta jos hän tekee tämän, niin hän avaa takaportin rasisimisyytteille.
Muslimiksi kutsuminen onkin siitä kiinnostava asia, että se on käänteistä uskonnollistettua etnisyyttä.
Edward Wilson on kutsunut uskonnollistetuksi etnisyydeksi toimintaa jossa etninen ryhmä saa etua kulttuurirelativistisessa ympäristössä ; Kun mielipiteenvapaus ja uskonnonvapaus ja kulttuurirelativismi antavat ideologioille oikeuksia, on etnisen ryhmän kannattavaa ideologisoida piirteitään. Tekemällä tekemisistään uskonnon asia muuttuu kulttuuriksi jota tulee kunnioittaa ja jolle tuleee suoda vapauksia. Jos uskonto saa erityistä suojelua ja vapauksia niin rotu sitten luo suojaa kritiikiltä. Ja näin ollen rasistien kannattaa naamioida rasismiaan mahdollisimman paljon ideologiaan kohdistuvaksi kritiikiksi. Islaminusko on tietenkin sitten virallisesti se asia jota kritisoidaan, mutta islam sitten tunnistetaan etnisen alkuperän, ihonvärin ja vastaavien piirteiden kautta. Kun uskonto nähdään naamasta..
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huhtasaari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huhtasaari. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
lauantai 5. maaliskuuta 2016
Sinisilmäiset
Toisaalta tämä prosessi on jotain muutakin. Konfliktia lietsotaan siten että väitetään että asiassa on vain kaksi puolta ja jossa ollaan joko puolella tai vastaan. Tässä ilmapiirissä osallistuminen puolia ottamalla "hyvän asian puolesta" on eri asia kuin aktivismi ja hyvän ajaminen. ; Koenkin että tässä ilmapiirissä on Aaron Jamesin ajatus kusipäisyydestä ; Siinä ajatellaan että ajettu asia oikeuttaa ties mihin tekoihin.
Itse olenkin sitten vain "mulkun ihminen", joten tämä kaikki ei juurikaan koske minua. (Olen prosessissa saanut kuulla olevani niin suvakkiapina kuin natsikin. Sen lisäksi olen saanut uhittelua maahanmuuttokriittiseltä puolelta.) Kulutan toki mielelläni aikaa esimerkiksi "vihamukia" lukien. Mutta se johtuu siitä että dissaan tietynlaista aggressiivisuustyyppiä. Ja jostain syystä tämä tuntuu olevan maahanmuuttokriittiselle puolelle tavallisempaa.
On huomattavaa että "suvakeiksi" kutsuttuja pidetään usein naiveina. Korostetaan miten he ovat kovasti sinisilmäisiä. Heidän virheekseen nähdään liika luottamus maahanmuuttajia kohtaan. Että heidän pitäisi avata silmänsä. Osa näkee että tämä sinisilmäisyys tarkoittaa sitten ties mitä;
1: "Suvakit" tulevatkin karvaasti pettymään ja liittymään totuuden nähtynä maahanmuuttokriittiseen puoleen. (Mikä on tuttu myös monille ateisteille jotka luottavat että kristityt tulevat järkiinsä ja sitten uskonto tuhoutuu. Tai niiltä maailmanlopun profeetoilta joista Jeesus tulee aivan pian ja sitten evoapinoiden suu menee napille ja silmät kyyneliin kun tajuavat olevansa väärässä.) En suoraan sanoen ota näitä kääntymisfantasiointeja kovin vakavasti koskaan. Psykologian mukaan ihmiset eivät useimmiten muuta mielipiteitään. Eivät vaikka epäonnistumiset olisivat ilmiselviä ja karkeita.
2: Toisaalta on nähty että "suvakit" olisivat jotenkin demokratian ulkopuolella. Eli heillä ei ole lupaa sanoa omia mielipiteitään ja ajaa sen mukaista demokratiaa. Siksi heitä täytyykin saada rangaista väärässäolostaan. Tässä yhteydessä fantasioidaan tuomioista.
Itse näkisin kuitenkin että jos sinisilmäisyydestä puhutaan on pakko puhua natseista. (Sinisilmänatseista, kenties.) En tarkoita tässä että kaikki maahanmuuttokriittiset olisivat rasistisia ja natseja. Vaan että natsit ja rasistit ovat maahanmuuttokriittisiä. Ja hirveästi vaan pitäisi luottaa siihen mitä ihmiset sanovat. Otin alkuun kuvankaappauksen Laura Huhtasaaren sanoista. Sillä niissä korostuu se ajatus hyväntahtoisuudesta joka vallitsee maahanmuuttokritiikissä.
VOK -polttopullottelut ovat jotain jotka tietysti kertovat että tosiasiat ovat tätä vastaan. Mutta minä en tietenkään usko että ihmiset oppivat virheistään tai että Laura Huhtasaari joskus olisi jotain jonka voisi sanoa kehittyneen apinoista. Mutta tämä ei ole tärkeää.
Tärkeää on se, että esimerkiksi Soldiers of Odinin kohdalla meidän pitäisi vaan luottaa kun joku pelottavan näköinen joukko ihmisiä - joilla monilla on väkivaltarikostuomioita taustallaan - vaan sanoo että he ajavat vain turvallisuutta eivätkä yhtään korpilakilynkkaile. Pitäisi luottaa että jokainen joka sanoo että ei ole rasisti tai natsi todella ei koskaan vahingossakaan ole rasisti tai natsi. Pitää luottaa että väkivaltafantaioinnit eivät ole aitoja mielipiteitä vaan aina kännissä-läpällä -juttuja. Pitää luottaa että VOK -polttopulloiskut ovat aina vaan yksinäisiä susia ja yksittäistapauksia joista ei saa yleistää vaikka niitä tapahtuisi ties miten monta kertaa.
En itse luota että maahanmuutto olisi ongelmatonta. (Kysymys on enemmän eettisistä velvollisuuksista kuin siitä että siitä jotenkin hyödyttäisiin. Samasta syystä emme häädä väkivaltarikostuomittuja Siperiaan. Tai niitä jotka tuomitaan rikoksenuusijoina.) Mutta en minä luota kehenkään. En edes vähähiuksiseen bodariin. Tai sellaiseen tyyppiin jonka kanssa on vaikeaa olla samaa mieltä oikein muusta kuin siitä että hän ei todellakaan ole kehittynyt apinoista.
Maahanmuuttokriitikot ovat naiveja. Luottavat sinisilmäisesti tyyppeihin. Tyyppeihin joiden ryhmittymien johtoportaat pääasiassa koostuvat niistä yksittäistapauksista joista ei saa yleistää.
En tiedä pitäisikö lessukoiden maahanmuuttokriitikoiden silmät avata vai pitääkö heitä rangaista julmasti heidän omilla suuntauksillaan esitetyillä kännissä-läpällä -keinoilla. Koska en tietenkään halua leimautua hellämieliseksi sinisilmäksi minäkään. Sehän on nähtävästi kovin rikos nykyaikana. Se, että todellisuudesta on liian pehmoinen kuva on nykyilmapiirissä rike. Eikä vaan rike, rikos.
perjantai 1. tammikuuta 2016
Etten olisi rasisti
Edellinen pieni skeptikoita koskenut huomioni sai levitystä. Toistunut debattiviholliseni Sami Liedes linkkasi sitä skeptikoiden puolelle. Ja jostain syystä tilanne vääntyi siihen, että moni skeptikko oli minuun turhautunut. Tietyt olivat jopa vihaisia. Olen tottunut siihen, että ihmiset ovat minulle vihaisia. Liedes ei ollut minuun turhautunut. Tämä oli hämmentävä hetki. Jota tekisi mieli koristaa asianmukaisin kirosanoin.
Merkittävää oli että osa kritiikistä oli sitä että skeptismiin liittyy vahvasti ihmisoikeuspuoli. Tämä onkin totta. Ihmisoikeusasiat ovat usein hyvin lähellä skeptikoiden puuhia. Kysymys olikin siitä että järkevimmät ja suurin osa skeptikoista on aikaisempina vuosinakin puhunut etiikasta. Mutta en ole aiemmin huomannut että seassa on myös niitä joiden mielestä politisointi mainitsemassani muodossa olisi jotenkin objektiivista sekin. Toisin sanoen huomioni keskittyi juuri siihen että tällä kerralla mukana oli skeptikoita joille nämä eivät olleet "rinnakkaisia kategorioita". Vaan niitä käytettiin yhtenä ja samana. Tässä korostettiin myös, sinänsä asiallisesti että mainitsemani Niikko ja Huhtasaari ovat skeptiseltä kannalta ihan kelpo kohteita kritiikille. Toinen haluaa Jumalan mukaan lakien säätämiseen, toinen ei usko evoluutioon, molemmat kysymykset taas ovat todellakin "skeptikkojen peruskauraa".
Toisaalta samassa ketjussa sitten oli kommenttia jossa minulle suututtiin juuri sen vuoksi että heille kategoriat ovat yksi ja sama.Mutta tässä yhteydessä minulle sanottiin suoraan, että "Ollaan kilometrien päässä tieteellisestä tai skeptisestä suhtautumisesta mihinkään. Siinä kohtaa kun alat yleistämään voit vetää jo sen rasisti hupparin päällesi." Samoin huomiota herätti että tekstissäni olisi ristiriita "Tuomo liputtaa sen puolesta, toulka ylempänä, että ihmistä katsomalla voisi päätellä ihmisestä jotain, ja siten ei nimenomaan voi päätellä mitään." Olen siitä huvittunut että rasisti on jo ehtinyt uhkailemaan minua. Ja muutakin kinaa on ehtinyt olemaan nimenomaan ns. maahanmuuttokriittisen kämyskenen kanssa.
Kysymys on sinänsä kiinnostava, että sen takana on kategoriointeja, näiden kategorioiden soveltamista ja näiden sovellusten siirtämistä politisointiin ja eettisiin kannanottoihin siitä miten ihmisiä tulee kohdella. Kaikki nämä ovat sellaisia että niitä ei voi vain johtaa edellisestä.
ategorisointi ja se että se voidaan tehdä on jotain jota voidaan tehdä. Se, mitä tämä kategoria tarkoittaa ja minkälaiseen kohteluun se oikeuttaa ovat aivan eri asia. ; Tässä mielessä rasismikysymus voitaisiin oikeasti muuttaa keskenään eri kysymyksiksi;
1: Voidaanko tunnustaa vaikka somalialainen. Vastaus tähän kategoriaan on melko ilmiselvästi ei.
2: Onko sanotaan nyt vaikka em. somalialaisilla jokin geneettinen ominaisuus. Tämä on tutkittavissa oleva asia. Jotain eroja varmasti saadaan, mutta ihmisten kesken ne ovat pieniä. Tässä mielessä rasismi voi olla pseudotieteellinen kysymys. Mutta pelkkä somalialaisten syrjintä ei ole samaa kuin tämä. Itse pidän rasistien rotutulkintoja liioiteltuina. Ja esim. älykkyyskorrelaatit ovat paikoin jopa tosia mutta flynnin efekti viittaa että kenties syyn on ympäristö eikä genetiikka.
3: Sitten on se, voidaanko jotakuta kiusata siksi että on somalialainen. Tämä on etiikkaa. Mielestäni ei voi. Mutta tämä ole mikään fysikkan tai muunkaan kysymys kyllä. Erilaisuuden olemassaolosta ei voi päätellä kiusaamisen oikeutusta. Joten selvästi tässä on eettinen elementti.
Tässä kysymys onkin juuri siitä että skeptikko ei voi käyttää mitä tahansa lokeroita. Soveltaa niitä miten tahansa;
1: Jos otetaan lokeroinnin välineeksi ihonväri, niin se on selkeästi havaittava piirre. Se, tai vaikka aikaisempi asuinmaa taas voidaan havaita. Syntymätodistuskin on jossain määrin "vähän kuin tutkimusraportti", eli se on jonkun havaintoihin perustunut sidos. Se antaa evidenssiä syntymäpaikasta. Tällainen lokero voidaan tehdä. Ihmisiä voidaan myös mitata viivottimella ja tehdä tästä kategoria. Ja muuta vastaavaa. Tämä ei ole pseudotiedettä. Mutta kategoriointikin voitaisiin tehdä pseudotieteellisesti. Esimerkiksi jos minä luokittelisin ihmisiä Pihon tyylillä lokeroihin niin olisin ihan saatanan pihalla. Hänhän uskoo esimerkiksi nefileihin. Eli että ihmisten joukossa on muista ihmisistä essentiaalisesti erilaisia langenneiden enkeleiden jälkeläisiä. Piho korostaa että näiltä mm. puuttuu sielu. (Sielu, joka itsessään lienee enemmän tai enemmän pseudotieteellinen konsepti.) Hän ei ryyditä tätä paskateoriaansa mitään sillä miten näitä ei-ihmisiä tulisi kohdella. Mutta teoriassa joku voisi toki tehdä tästä erilaisuudesta päätelmän eriarvoisuudesta. Mutta se olisi eettinen lisäpremissi. Toki monelle intuitionmukainen mutta se ei olisi pseudotiedettä vaan etiikkaa.
2: Jos taas mietitään mitä tämä tarkoittaa niin voidaan väittää että jos ihonväri on X niin sitten tästä seuraisi jotain. Tästä seuraa yleistyksiä ja lokerointeja jotka joko antavat ennusteita tai eivät anna. Voidaan esimerkiksi luoda teorioita rotujen älykkyystasoista. Pointtina on se, että nämä kysymykset voivat paljastua tieteellä pseudotieteellisiksi tai tieteenmukaisiksi. Rotuopit eivät siksi ole a priori väärin tai oikein. Voidaan nähdä että esimerkiksi frenologia on esimerkki jossa tieteellinen kategoriointi, eli kallon mittaus, sovellettiin pseudotieteelliseen roskaan ihmisluonteista. Samoin rasisteilla on monia tämänlaisia vääriä ja pseudotieteellisiä teorioita. Niitä voidaan kritisoida skeptikkoina. Jotkut yleistykset voivat olla tosiakin. Esimerkiksi irlantilaisista voidaan laatia estimaatti siitä että heistä noin 10% on punatukkaisia. Ja monessa muussa kulttuurissa tämä määrä on paljon pienempi. (Itselleni ihonväri on aika tylsä kategoria. Se kertoo enimmäkseen vain siitä ihonväristä. Toki siitä varmasti joitain korrelaatteja saaa. Aika heikkoja korrelaatteja. Etenkin jos vaaditaan kulttuuristen ja maantieteellisten vaikutusten eliminointia. Esimerkiksi natsit oikovat älykkyystestien tuloksesta rotuoppiin huomioimatta että Flynnin efekti länsimaissa on niin nopea että älykkyyden kohoamista ei voi selittää geneettisin syin. Älykkyysosamääräerot voivat siis kertoa siitä että afrikassa kärsitään nälänhädistä ja muista vastaavista ongelmista enemmän kuin länsimaissa. Joka ei ole mikään uutinen kenellekään.)
3: Sitten jos olisikin jokin teoria jossa havaitaan että tiettyä ihmisryhmää pitää käsitellä samalla tavalla siksi että ne ovat samanlaisia tai eri tavalla siksi että ne ovat erilaisia on hyvin erikoinen. Selvästi tässä on kysymys etiikasta. Jostain syystä sekä rasistit että etiikan objektiivisena näkevät skeptikot jotenkin jakavat sellaisen omituisen premissin jonka mukaan rasismi on väärin koska "me kaikki ollaan ihmisiä ja jotenkin oleellisesti samanlaisia" ja syrjintää taas oikeutetaan sillä että "neekerit on tyhmiä". Näitä ei usein käsitellä tieteellisinä konsepteina vaan arvolatauksina jotka ovat tosia koska ihmisiä pitää kohdella tietyllä tavalla. Tietty piirileikki tässä kohden on havaittavissa.
Toisin sanoen väitän että tekstini kohdalla on syytä olla huolellinen. Hyväksyn että ihmiset voidaan tunnistaa ja luokitella ties minkälaisilla kategorioinneilla. Osa näistä voidaan tulkita pseudotieteellä ja skeptikko saa puuttua näihin. Heistä voidaan laatia yleistyksiä. Ja osa näistä on pseudotiedettä. Mutta osa näistä yleistyksistä voi olla tosia ja sekin vaihtoehto tieteen kannattajalla on oltava. Tiede ratkaisee yleistysten laadun ja niiden vaikutuksen voimakkuuden. Ei voi siis sanoa suoraan että "jos teet kategorioinnin tai rasistisen kategorioinnin olet pseudotieteellinen rasisti". Toki voidaan huomata että monet rasistiset teoriat valkoisen rodun ihmeellisyydestä ovat heikoilla. Ja niitä skeptikko voi moittia aivan syystä.
Oma kantani on, että ihmisiä voidaan kategorisoida "mielekkäästi" niihin kategorioihin joihin rasistit heitä luokittavat. "Syyrialainen" viittaa alkuperään johon saadaan evidenssiä vaikka syntymätodistuksesta ja muusta byrokratiasta. "Muslimikin" on jotain jota voidaan kysyä. Tämä ei ole minusta ongelma. Sen sijaan "ne kaikki vaan raiskaa" olisi väärä yleistys.
Mutta jos joku sanoo että "tuo jätkä on syntynyt Syyriassa" niin en lähtisi kutsumaan väitettä epätieteeksi. Ja jos sanoo, että "se syttyy kun päälle tiputtaa bensaa" niin en syytä ihmisenpolttelijaa tieteenvastaisuudesta (ihmiset palavat ja jos joku on syyrialainen ihminen hän on ihminen, joten hänkin palaa). Sen sijaan moittisin siitä että onpas tuossa natsipaska jätkä, jonka hakkaamisesta saisin syvää iloa itselleni. Viimeinen ei enää olisi edes etiikkaa. Se olisi estetiikkaa. Tai maailmankuvaa nimeltä "hedonismi". (En harrasta tuollaista hakkaamista koska se olisi eettisesti väärin vaikka nauttisinkin siitä. Tai epäeettistä jopa osittain sen vuoksi.) Jos polttelua oikeuttaa kategorialla, en pidä sitä relevanttina koska minun mielessäni ihmisiä ei saa polttaa vaikka hänen kulttuurissaan "kaikki raiskaavatkin". Tosin tätä kysymystä voisi olla skeptismin mukaista tarkastella. Varmistaa, että onko todella näin. Ja jos kyllä niin ottaa se tosiasiana. Ja jos ei niin pilkata siitä että se natsipaska ei osaa edes tieteitä. (Josta saa siitäkin lystiä hänelle itselleen.)
Toisin sanoen ; Kyllä. Skeptikko voi ottaa tietyillä tavoilla poliittiseen rasismikeskusteluun kantaa tiedekysymyksenä. Ja on hyväkin että ottavat. Esimerkiksi mainitsin siinä aiemmassa tekstissä MV -lehden faktantarkistuksen puutteen. (Joka on kaunis tapa ilmaista asia että "levitetään asiaa vaikka valehdellen". Mutta kyllä he tietysti jokaisen oikeasti tapahtuneen maahanmuuttajan rikoksenkin repostelevat täysillä jos sellaiseen joskus törmäävät.) Tämä on jotain johon skeptikko voi puuttua ilman että hyppää "tieteellisen maailmankuvan ulkopuolelle". Samoin Niikkoa ja Huhtasaarta voi pilkata heidän kreationistisista käsityksistään olematta muuta kuin hyvin perinteinen skeptikko.
Mutta jos Huhtasaari nouseekin esiin siitä että hän väittää että "ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille" niin tässä tapauksessa kysymys on jotain hyvin muuta. Lausunto on juridisesti väärin ja eettisesti vastenmielinen. Mutta ei se pseudotiedettä sentään ole.
Pointtini oli enemmän siinä että se tapa joilla jotkut skeptikkopiirissä olevat käsittelevät asiaa ovat sellaisia että ne eivät tätä tiedekysymysten kulmaa tosiasiassa käytä. He ovat enemmänkin yleviä ihmisiä joilla on epäanalyyttinen ote tähän asiaan. Jos he pilkkaavat natsia iloitsen heidän voitostaan. Mutta ei se maailmankuvallinen etiikanheiluttelu silti objektiiviseksi tieteelliseksi totuudeksi muutu. En usko että tämä koskee koko skeptikkoliikettä. Blogasin asiasta lähinnä siksi että asia ei ole ennen noussut esiin. En usko että "skeptikot joilla on objektiivinen moraali" olisivat jotain kovin kattavaa osaa skeptikoista.
Olin kuitenkin huvittunut siitä että olisin rasisti vain siksi että minusta ihmisiä voi tarkastella ihonvärin ja syntymätodistuksen mukaan. Jos tämä tekee minusta rasistin, niin sitten maailmassa on vain rasisteja ja tolloja. Itse näkisin että rasismi alkaa vasta jossain siinä 2 vaiheen ja 3 vaiheen välillä. Eli sitten kun alkaa uskomaan että roduissa on vahvoja yleistettäviä ominaisuuksia joiden pohjalla ihmisiä pitää luokitella paarialuokkiin. En suoraan sanoen osaa sanoa riittääkö jo 2. kohdan kannattaminen siihen että on rasisti. Mutta jos näin on niin suurimmassa osassa kysymyksistä en ole rasisti. Jos 3 kohta otetaan huomioon eli vaadittaisiin sitä että erirotuisia saa kiusata tai kohdella eri tavalla, niin siinä tapauksessa en ole rasisti.
Merkittävää oli että osa kritiikistä oli sitä että skeptismiin liittyy vahvasti ihmisoikeuspuoli. Tämä onkin totta. Ihmisoikeusasiat ovat usein hyvin lähellä skeptikoiden puuhia. Kysymys olikin siitä että järkevimmät ja suurin osa skeptikoista on aikaisempina vuosinakin puhunut etiikasta. Mutta en ole aiemmin huomannut että seassa on myös niitä joiden mielestä politisointi mainitsemassani muodossa olisi jotenkin objektiivista sekin. Toisin sanoen huomioni keskittyi juuri siihen että tällä kerralla mukana oli skeptikoita joille nämä eivät olleet "rinnakkaisia kategorioita". Vaan niitä käytettiin yhtenä ja samana. Tässä korostettiin myös, sinänsä asiallisesti että mainitsemani Niikko ja Huhtasaari ovat skeptiseltä kannalta ihan kelpo kohteita kritiikille. Toinen haluaa Jumalan mukaan lakien säätämiseen, toinen ei usko evoluutioon, molemmat kysymykset taas ovat todellakin "skeptikkojen peruskauraa".
Toisaalta samassa ketjussa sitten oli kommenttia jossa minulle suututtiin juuri sen vuoksi että heille kategoriat ovat yksi ja sama.Mutta tässä yhteydessä minulle sanottiin suoraan, että "Ollaan kilometrien päässä tieteellisestä tai skeptisestä suhtautumisesta mihinkään. Siinä kohtaa kun alat yleistämään voit vetää jo sen rasisti hupparin päällesi." Samoin huomiota herätti että tekstissäni olisi ristiriita "Tuomo liputtaa sen puolesta, toulka ylempänä, että ihmistä katsomalla voisi päätellä ihmisestä jotain, ja siten ei nimenomaan voi päätellä mitään." Olen siitä huvittunut että rasisti on jo ehtinyt uhkailemaan minua. Ja muutakin kinaa on ehtinyt olemaan nimenomaan ns. maahanmuuttokriittisen kämyskenen kanssa.
Kysymys on sinänsä kiinnostava, että sen takana on kategoriointeja, näiden kategorioiden soveltamista ja näiden sovellusten siirtämistä politisointiin ja eettisiin kannanottoihin siitä miten ihmisiä tulee kohdella. Kaikki nämä ovat sellaisia että niitä ei voi vain johtaa edellisestä.
ategorisointi ja se että se voidaan tehdä on jotain jota voidaan tehdä. Se, mitä tämä kategoria tarkoittaa ja minkälaiseen kohteluun se oikeuttaa ovat aivan eri asia. ; Tässä mielessä rasismikysymus voitaisiin oikeasti muuttaa keskenään eri kysymyksiksi;
1: Voidaanko tunnustaa vaikka somalialainen. Vastaus tähän kategoriaan on melko ilmiselvästi ei.
2: Onko sanotaan nyt vaikka em. somalialaisilla jokin geneettinen ominaisuus. Tämä on tutkittavissa oleva asia. Jotain eroja varmasti saadaan, mutta ihmisten kesken ne ovat pieniä. Tässä mielessä rasismi voi olla pseudotieteellinen kysymys. Mutta pelkkä somalialaisten syrjintä ei ole samaa kuin tämä. Itse pidän rasistien rotutulkintoja liioiteltuina. Ja esim. älykkyyskorrelaatit ovat paikoin jopa tosia mutta flynnin efekti viittaa että kenties syyn on ympäristö eikä genetiikka.
3: Sitten on se, voidaanko jotakuta kiusata siksi että on somalialainen. Tämä on etiikkaa. Mielestäni ei voi. Mutta tämä ole mikään fysikkan tai muunkaan kysymys kyllä. Erilaisuuden olemassaolosta ei voi päätellä kiusaamisen oikeutusta. Joten selvästi tässä on eettinen elementti.
Tässä kysymys onkin juuri siitä että skeptikko ei voi käyttää mitä tahansa lokeroita. Soveltaa niitä miten tahansa;
1: Jos otetaan lokeroinnin välineeksi ihonväri, niin se on selkeästi havaittava piirre. Se, tai vaikka aikaisempi asuinmaa taas voidaan havaita. Syntymätodistuskin on jossain määrin "vähän kuin tutkimusraportti", eli se on jonkun havaintoihin perustunut sidos. Se antaa evidenssiä syntymäpaikasta. Tällainen lokero voidaan tehdä. Ihmisiä voidaan myös mitata viivottimella ja tehdä tästä kategoria. Ja muuta vastaavaa. Tämä ei ole pseudotiedettä. Mutta kategoriointikin voitaisiin tehdä pseudotieteellisesti. Esimerkiksi jos minä luokittelisin ihmisiä Pihon tyylillä lokeroihin niin olisin ihan saatanan pihalla. Hänhän uskoo esimerkiksi nefileihin. Eli että ihmisten joukossa on muista ihmisistä essentiaalisesti erilaisia langenneiden enkeleiden jälkeläisiä. Piho korostaa että näiltä mm. puuttuu sielu. (Sielu, joka itsessään lienee enemmän tai enemmän pseudotieteellinen konsepti.) Hän ei ryyditä tätä paskateoriaansa mitään sillä miten näitä ei-ihmisiä tulisi kohdella. Mutta teoriassa joku voisi toki tehdä tästä erilaisuudesta päätelmän eriarvoisuudesta. Mutta se olisi eettinen lisäpremissi. Toki monelle intuitionmukainen mutta se ei olisi pseudotiedettä vaan etiikkaa.
2: Jos taas mietitään mitä tämä tarkoittaa niin voidaan väittää että jos ihonväri on X niin sitten tästä seuraisi jotain. Tästä seuraa yleistyksiä ja lokerointeja jotka joko antavat ennusteita tai eivät anna. Voidaan esimerkiksi luoda teorioita rotujen älykkyystasoista. Pointtina on se, että nämä kysymykset voivat paljastua tieteellä pseudotieteellisiksi tai tieteenmukaisiksi. Rotuopit eivät siksi ole a priori väärin tai oikein. Voidaan nähdä että esimerkiksi frenologia on esimerkki jossa tieteellinen kategoriointi, eli kallon mittaus, sovellettiin pseudotieteelliseen roskaan ihmisluonteista. Samoin rasisteilla on monia tämänlaisia vääriä ja pseudotieteellisiä teorioita. Niitä voidaan kritisoida skeptikkoina. Jotkut yleistykset voivat olla tosiakin. Esimerkiksi irlantilaisista voidaan laatia estimaatti siitä että heistä noin 10% on punatukkaisia. Ja monessa muussa kulttuurissa tämä määrä on paljon pienempi. (Itselleni ihonväri on aika tylsä kategoria. Se kertoo enimmäkseen vain siitä ihonväristä. Toki siitä varmasti joitain korrelaatteja saaa. Aika heikkoja korrelaatteja. Etenkin jos vaaditaan kulttuuristen ja maantieteellisten vaikutusten eliminointia. Esimerkiksi natsit oikovat älykkyystestien tuloksesta rotuoppiin huomioimatta että Flynnin efekti länsimaissa on niin nopea että älykkyyden kohoamista ei voi selittää geneettisin syin. Älykkyysosamääräerot voivat siis kertoa siitä että afrikassa kärsitään nälänhädistä ja muista vastaavista ongelmista enemmän kuin länsimaissa. Joka ei ole mikään uutinen kenellekään.)
3: Sitten jos olisikin jokin teoria jossa havaitaan että tiettyä ihmisryhmää pitää käsitellä samalla tavalla siksi että ne ovat samanlaisia tai eri tavalla siksi että ne ovat erilaisia on hyvin erikoinen. Selvästi tässä on kysymys etiikasta. Jostain syystä sekä rasistit että etiikan objektiivisena näkevät skeptikot jotenkin jakavat sellaisen omituisen premissin jonka mukaan rasismi on väärin koska "me kaikki ollaan ihmisiä ja jotenkin oleellisesti samanlaisia" ja syrjintää taas oikeutetaan sillä että "neekerit on tyhmiä". Näitä ei usein käsitellä tieteellisinä konsepteina vaan arvolatauksina jotka ovat tosia koska ihmisiä pitää kohdella tietyllä tavalla. Tietty piirileikki tässä kohden on havaittavissa.
Toisin sanoen väitän että tekstini kohdalla on syytä olla huolellinen. Hyväksyn että ihmiset voidaan tunnistaa ja luokitella ties minkälaisilla kategorioinneilla. Osa näistä voidaan tulkita pseudotieteellä ja skeptikko saa puuttua näihin. Heistä voidaan laatia yleistyksiä. Ja osa näistä on pseudotiedettä. Mutta osa näistä yleistyksistä voi olla tosia ja sekin vaihtoehto tieteen kannattajalla on oltava. Tiede ratkaisee yleistysten laadun ja niiden vaikutuksen voimakkuuden. Ei voi siis sanoa suoraan että "jos teet kategorioinnin tai rasistisen kategorioinnin olet pseudotieteellinen rasisti". Toki voidaan huomata että monet rasistiset teoriat valkoisen rodun ihmeellisyydestä ovat heikoilla. Ja niitä skeptikko voi moittia aivan syystä.
Oma kantani on, että ihmisiä voidaan kategorisoida "mielekkäästi" niihin kategorioihin joihin rasistit heitä luokittavat. "Syyrialainen" viittaa alkuperään johon saadaan evidenssiä vaikka syntymätodistuksesta ja muusta byrokratiasta. "Muslimikin" on jotain jota voidaan kysyä. Tämä ei ole minusta ongelma. Sen sijaan "ne kaikki vaan raiskaa" olisi väärä yleistys.
Mutta jos joku sanoo että "tuo jätkä on syntynyt Syyriassa" niin en lähtisi kutsumaan väitettä epätieteeksi. Ja jos sanoo, että "se syttyy kun päälle tiputtaa bensaa" niin en syytä ihmisenpolttelijaa tieteenvastaisuudesta (ihmiset palavat ja jos joku on syyrialainen ihminen hän on ihminen, joten hänkin palaa). Sen sijaan moittisin siitä että onpas tuossa natsipaska jätkä, jonka hakkaamisesta saisin syvää iloa itselleni. Viimeinen ei enää olisi edes etiikkaa. Se olisi estetiikkaa. Tai maailmankuvaa nimeltä "hedonismi". (En harrasta tuollaista hakkaamista koska se olisi eettisesti väärin vaikka nauttisinkin siitä. Tai epäeettistä jopa osittain sen vuoksi.) Jos polttelua oikeuttaa kategorialla, en pidä sitä relevanttina koska minun mielessäni ihmisiä ei saa polttaa vaikka hänen kulttuurissaan "kaikki raiskaavatkin". Tosin tätä kysymystä voisi olla skeptismin mukaista tarkastella. Varmistaa, että onko todella näin. Ja jos kyllä niin ottaa se tosiasiana. Ja jos ei niin pilkata siitä että se natsipaska ei osaa edes tieteitä. (Josta saa siitäkin lystiä hänelle itselleen.)
Toisin sanoen ; Kyllä. Skeptikko voi ottaa tietyillä tavoilla poliittiseen rasismikeskusteluun kantaa tiedekysymyksenä. Ja on hyväkin että ottavat. Esimerkiksi mainitsin siinä aiemmassa tekstissä MV -lehden faktantarkistuksen puutteen. (Joka on kaunis tapa ilmaista asia että "levitetään asiaa vaikka valehdellen". Mutta kyllä he tietysti jokaisen oikeasti tapahtuneen maahanmuuttajan rikoksenkin repostelevat täysillä jos sellaiseen joskus törmäävät.) Tämä on jotain johon skeptikko voi puuttua ilman että hyppää "tieteellisen maailmankuvan ulkopuolelle". Samoin Niikkoa ja Huhtasaarta voi pilkata heidän kreationistisista käsityksistään olematta muuta kuin hyvin perinteinen skeptikko.
Mutta jos Huhtasaari nouseekin esiin siitä että hän väittää että "ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille" niin tässä tapauksessa kysymys on jotain hyvin muuta. Lausunto on juridisesti väärin ja eettisesti vastenmielinen. Mutta ei se pseudotiedettä sentään ole.
Pointtini oli enemmän siinä että se tapa joilla jotkut skeptikkopiirissä olevat käsittelevät asiaa ovat sellaisia että ne eivät tätä tiedekysymysten kulmaa tosiasiassa käytä. He ovat enemmänkin yleviä ihmisiä joilla on epäanalyyttinen ote tähän asiaan. Jos he pilkkaavat natsia iloitsen heidän voitostaan. Mutta ei se maailmankuvallinen etiikanheiluttelu silti objektiiviseksi tieteelliseksi totuudeksi muutu. En usko että tämä koskee koko skeptikkoliikettä. Blogasin asiasta lähinnä siksi että asia ei ole ennen noussut esiin. En usko että "skeptikot joilla on objektiivinen moraali" olisivat jotain kovin kattavaa osaa skeptikoista.
Olin kuitenkin huvittunut siitä että olisin rasisti vain siksi että minusta ihmisiä voi tarkastella ihonvärin ja syntymätodistuksen mukaan. Jos tämä tekee minusta rasistin, niin sitten maailmassa on vain rasisteja ja tolloja. Itse näkisin että rasismi alkaa vasta jossain siinä 2 vaiheen ja 3 vaiheen välillä. Eli sitten kun alkaa uskomaan että roduissa on vahvoja yleistettäviä ominaisuuksia joiden pohjalla ihmisiä pitää luokitella paarialuokkiin. En suoraan sanoen osaa sanoa riittääkö jo 2. kohdan kannattaminen siihen että on rasisti. Mutta jos näin on niin suurimmassa osassa kysymyksistä en ole rasisti. Jos 3 kohta otetaan huomioon eli vaadittaisiin sitä että erirotuisia saa kiusata tai kohdella eri tavalla, niin siinä tapauksessa en ole rasisti.
maanantai 21. joulukuuta 2015
"Yksityisasia"
"Reality check: Islaminuskoiseen ihmiseen ei kiinnitetä mitään huomiota silloin, kun uskonto on hänen yksityisasiansa ja Suomessa on normi, että uskonto on yksityisasia."
("Takkirauta", "No koska heidän viiteryhmänsä tekee sen ihan itse")
Alkuun ottamani lainaus on "Takkirauta" -blogin tekstistä jonka teesinä oli että islaminuskoisia kohdellaan ikävämmin sen vuoksi, että he eivät ymmärrä että uskonto on yksityisasia. Esimerkiksi julkisesti käytetyt kaavut ja muu pukeutuminen on jotain jossa uskonnosta tehdään poliittista. Ja ihmisiä ärsyttää tämä. Joten islaminuskoiset tekevät sen ihan itse.
Jollain hyvin erikoisella tavalla toi lausunto on totta. Jollain hyvin abstraktilla ja ei-todellisuudessa-näkyvällä tavalla Suomessa kunnioitetaan uskonnonvapautta kuin se olisi yksityisasia. Tosin tässä on ongelmana se, että tosiasiassa tämä koskee lähinnä sitä, että kaikki kristillisyydestä poikkeava julkinen signalointi otetaan helposti vainoamisen kohteeksi.
Julkikristillinen sen sijaan saa - ja itse asiassa täytyykin olla. Jos katsotaan asiaa tarkemmin voidaan huomata että näkemys jossa uskonto on yksityisasia tunnetaan nimellä sekularismi. Ja tämä on uusateismin pääteema. Itse asiassa uusateismin voikin erottaa "vanhasta ateismista" siinä että uusateistit eivät odota että uskonnot joskus katoaisivat. Sen sijaan esimerkiksi Dawkins puhuu "Jumalharha" -kirjassaan ja muutenkin paljon "kissojen paimentamisesta" eli siitä, miten ateistit ovat liike jonka jäsenten pitää pitää ääntä julkisuudessa jotta he saavat määräänsä suhteutettuna saman verran vaikutusvaltaa kuin muutkin sen kokoiset vähemmistöt. Tämä näkemys on herättänyt kovasti inhoa. Ja esimerkiksi kun julkista tilaa halutaan riisua risteistä ja vastaavista tätä kohtan käytetään yleisesti ja toistuvasti käsitettä "militantti ateismi". Jo tämä yksinään viittaa siihen että uskontoa ei yleisesti nähdä yksityisasiaksi. Sillä tässä näkemyksessä sekularismi ei olisi kauhistuttava ongelma vaan normi josta poikkeaminen olisi kammottavaa.
Antisekulaari yhteiskuntamme.
Meillä nimenomaan harrastetaan uskontoa aivan julkisesti. Tämä näkyy vahvasti uskonnon ja politiikan suhteissa.
* Esimerkiksi vähän aikaa sitten Mika Niikko kertoi, että "Ministerit ja kansanedustajat ovat saaneet tehtävänsä Jumalalta." Olen toki luullut että demokraattisessa maassa poliitikot saavat valtansa äänestäjiltä. Ja lisäksi olen luullut että Jumala on hyvä ja viisas ja siksi mandatoisi hyvin varovaisesti valtaan sellaisia ihmisiä joiden mielestä käsilaukkuvarkaus on erittäin heteroa. Ja joiden mielestä ajatus siitä että ajetaan autolla suojatietä ylittävien päältä on aivan tehtävissä oleva teko.
* Samoin Laura Huhtasaaren evoluutiokysymykset ovat olleet esillä. Ja kun Huhtasaarta on vastustettu sekulaarein syin - eli siitä että hän sekoittaa omaa uskonnollista vakaumustaan tekemäänsä politiikkaan - on moni sanonut että uskonnon ja politiikan yhdistäminen on aivan luvallista ja mahdollista. Toki tämä herättää ensi sijassa ihmetystä siitä, että miten kulttuurirelativismi tunkee itseään joka paikkaan kun ensin kuullaan Luce Irigarayn näkemyksiä siitä että suhteellisuusteoria on sukupuolettunut yhtälö. Ja sitten kuullaan siitä miten luonnontieteellinen evoluutioteoriakysymsy on maailmankuvallinen ja siksi kristityt tarvitsevat erilaiset luonnontieteet. Mutta tämän lisäksi se näyttää että uskonto ei ole yksityisasia.
Toki on syytä huomata, että tässä ei ole kaikki. Jos nimittäin aletaan puhumaan "poliittisesti korrekteista joululauluista" voidaan ihmetellä että miksi "Virsi 571" (aka. "Suvivirsi") ja "Virsi 21" (aka. "Enkeli Taivaan") herättävät vuodesta toiseen keskustelua. Syynä on se, että niitä lauletaan koulujen päättäjäisjuhlissa. Tämä viittaa siihen että kristillistä symboliikkaa heilutellaan avoimesti.
Tämä on saanut usein hyvin koomisia sävyjä siinä mielessä että keskustelua ylipäätään käydään. Sen lisäksi koomista on se, että laulun laulamista puolustavat ovat usein korostamassa sitä että laulun kieltäminen olisi jotain hyvin syvää kristillisyyden sensuroimista. Näin siitä huolimatta että joka ikinen kevät ja joka ikinen syksy kouluissa on erikseen tilaisuuksia joissa kristityt menevät yhdessä koulun kanssa kirkkoon. Ateistit jäävät tekemään muita puhdetöitä. Ja näissä tilaisuuksissa sitä voitaisisiin yhteislaulaa vaikka koko tunti pelkkää "Suvivirttä" ja "Enkeli Taivaata". Selvästi kouluissa sallitaankin uskonnon harrastaminen. Samoin kukaan ei estä omalla ajallaan menemästä kirkkoon laulamaan vaikka mitä virsiä. Vaikka joka päivä. Myös kaduilla saa laulaa yksinään virsiä. Yleensä keskustelu johtuu siitä että kun juhlissa on paikalla ateisteja, onko soveliasta laulaa laulua joka ärsyttää heitä. Ja ennen kaikkea onko soveliasta osallistuttaa heidät mukaan.
Toisaalta uskonnonopettaja ja "Oljenkortta veistämässä" -blogin pitäjä on minulle esittänyt että uskonto on niin yleisinhimillistä että jokaisella ihmisellä on velvollisuus ottaa kantaa siihen avoimesti. Eli olisi ikään kuin pakko kertoa olevansa ateisti tai kristitty tai mitä muuta sitten onkin, kysyttäessä. Tämä on tietenkin siitä mielenkiintoinen kysymys että tosiasiassa nykyinen uskonnonvapauslaki erikseen sanoo, että jokaisella on oikeus olla paljastamatta tämänlaisia asioita. Mitään tälläistä tilivelvollisuutta ei siis lain mukaan ole. Mutta hyvin moni ihminen on kuitenkin sitä mieltä että uskonto ei ole yksityisasia vaan tälläisiin julkisiin tiedusteluihin on velvollisuus ottaa kantaa vaikka laki sitten määräisikin toisin. Laki ja etiikka eivät olekaan ihan sama asia. Silti tämä viittaa vahvasti siihen, että mitään oikeaa "yksityisyyttä" tässä aiheessa ei ole.
Jos olisin maahanmuuttokriittinen uuskonservatiivi, jota en jumalattoman kiitos ole, esittäisin että "miksi ateistit ovat vihaisia ja kiusaavat uskovaisia - no kun ne kristityt tekevät sen itse". Sen sijaan huomautan että tälläiset sloganit kertovat siitä että niiden heittelijän ei kenties ei kannata intoutua omiin itse itseään superälykkääksi ihannoiviin omahyväisiin kuvitelmiin. Huomautan, että tosiasiassa tämä ei tarkoita että uskonnonvapautta ei olisi. Sillä monesti sekularismiin verrattavissa olevat asiat ovat hyvinkin torjuvia ja sensuristisia. Jos mietitään vaikka seksuaalista moralismia, on siinä usein vahva julkisesta elämästä siivoamisen sävy. Tiettyjä seksuaalisuuden tapoja voidaan sallia "omassa kotona". Homoseksuaalitkin ovat tällöin OK kunhan ovat kaapissa. ; Vertauksen kautta voisikin sanoa että se, että uskonto on julkisessa elämässä ei vielä tarkoita että uskonnonvapaus ei toteudu. Sen sijaan jos kaikkia ei kohdella samoilla säännöillä, systeemi muuttuu aivan oleellisesti.
Eikä antisekularismin ehdot ole samoja kaikille.
Ja tässä aivan aikuistenkin on syytä nousta kunnioituksesta seisomaan. Kun yhteislauletaan, ei kysytä että haluaako laulaa vai ei. Sen sijaan hoputetaan seisomaan kesken virrenveisuun. Tästä ei järkytytä. Vaan tätä seisomista vaaditaan. Siitä huolimatta että "uskonto on yksityisasia". Sen sijaan Veikko Huuska pahastui kun lapsi ei ollut päässyt joulukirkkoon koska hän oli unohtanut lupalapun. Paheksunta muuttui muotoon jossa ennen haluttiin että ei olisi pakko mennä kirkkoon mutta kohta sinne ei enää saa mennä. Koska tämänlaiseen muotoon asiat on asiallista muotoilla ilman että on militantti kristitty tai että saa kuulla olevansa raivokristillinen. Tämä on siitä mielenkiintoinen kysymys, että nykyään koulun kirkko on pakollista toimintaa. Sieltä pääsee pois vain erityisluvalla. Paitsi jos vanhempasi ovat ateisteja jolloin osallistut vapaaehtoiseen toimintaan. Tällöin kirkkoon tarvitaan erityinen lupalappu.
Toisin sanoen tässä lupalappukatastrofissa on kysymys siitä miten suomen koulutusjärjestelmä käsittelee lasten uskonnonvapautta. Tarkalleen ottaen siten, että heillä ei ole sellaista. Tämä on tuttua jokaiselle ateistille joka on väkisin joutunut menemään kirkkoihin ja ev.lut -kristilliseen kouluopetukseen vanhempiensa vakaumuksen vuoksi. Tätä temppua perustellaan sillä että vanhempien vakaumusta on vain kutsuttu "lapsen omaksi vakaumukseksi". Ja tässä korostetaan vanhempien kasvatusvastuuta ja kasvatusvaltaa. Eli kristillisyyttä saa tuputtaa lapselle miten paljon haluaakin, aivan kuten jos lasta sattuu kouluttamaan vegetaristi. Tämä ei ole koskaan ongelma. Mutta heti jos tilanne menee niin päin, että ateistien vakaumus estää kristilliseen toimintaan osallistumista nousee hirveä äläkkä.
Mielestänikin se että lapsi ei pääse kirkkoon johon haluaa on kauheaa. Mutta syyllisenä ei ole ateismin militanttius vaan se, että lasten uskonnonvapaus ohitetaan. Lapsi joka ei pääse kirkkoon on täsmälleen yhtä kauhea tilanne kuin pakkokirkotettu ateistilapsi. (Onneksi tämä etäännyttää kirkosta ja moni onkin eronnut heti kun on voinut ihan siksi että kun minkä ikäinen tahansa ihmienn pakotetaan johonkin rituaaliroskaan niin herättäähän se vastenmielisyyttä. Uskonnonopetus ja seurakuntatyöntekijöiden valtansa väärinkäytöt ovatkin tulleet minulle usein vastaan ateistejen taustakertomuksissa. Lapsille ei kannata vittuilla koska he eroavat kirkosta.)
Tässä yhteydessä onkin syytä huomata että "raivoateistien kielto" ja muut vastaavat käsitteet esiintyvät keskustelupuheenvuoroissa. Eikä mietitä että tosielämä tuntee sen että "lapsen omaa vakaumusta" lähestytään vaikka siten että koulussa vieraillaan moskeijassa jonne kristitty vanhempi ei halua lapsensa menevän. Ja jos lapsi menee ja valehtelee saaneensa lupalapun niin opettajaa ei tässä tilanteessa katsota hyvällä.
"Espoon seurakunnan" Dr.Evil kertoo kysy-vastaa -palvelussaan siitä miten koulun uskonnonopetus menee. Ja tässä korostuu se, että "Asia on tosiaan niin, että kirkkoon kuuluvaa ei saa elämänkatsomusopetukseen, jos heille järjestetään koulussa oman uskonnon mukaista opetusta. Jos tilanne on se, että haluatte välttämättä lapsen osallistuvan elämänkatsomustiedon opetukseen, on todennäköisesti ainoa keino erottaa lapsi kirkosta." Tämän lisäksi sivu korostaa että "On myös huomattava, että uskonnonopetuksesta määrää valtio, ei kirkko:" ja mukana on liite siihen miten valtio tosiasiassa todellakin määrää asiasta. Joten on tarpeetonta puhua siitä miten kirkossa on tai ei ole liberaaleja ja erilaisia suuntauskia joista osa on suopea uskonnonvapaudelle. Koska tästä asiasta ja monista muistakin asioista päättää kirkon sijasta (1) laki ja (2) Sen jälkeen maanitellaan. "Ennen kuin päädytte niinkin radikaaliin ratkaisuun, että tämän vuoksi erotatte lapsenne kirkosta, kehottaisin miettimään vielä muutamaa asiaa:" Mukana on esimerkiksi sitä, että mitä kasteen ottaminen sitten nyt tarkoittaakin. "Eikö lapsenne kuuluminen kirkkoon ole jo osoitus siitä, että olette päättäneet kasvattaa hänet evankelis-luterilaisen uskonnon mukaisesti? Kasteenhan ja lapsen liittämisen kirkkoon edellytys on se, että vanhemmat ja kummit kasvattavat lapsen kristillisesti." Tämä väite on mielenkiintoista yhdistää kaikkeen siihen muuhun mitä kasteesta väitetään. Papit, kuten Piispa Häkkinen ja pastori Repo väittävät että lapsen kastamatta jättäminen on heitteellejättö. Kasteella on pelastukseen liittyvä merkitys. Nyt tätä selvästi halutaan laajentaa muihinkin kysymyksiin. Näyttääkin että kaste tarkoittaa eri konteksteissa hyvin eri asioita. Josta seuraa se, että kun kastat lapsesi huomaat että aina tulee niitä lisäehtoja ja lisäehdon lisäehtoja. Joiden taustalla on se, että kaste merkitseekin jotain ihan muuta kuin sitä "millä ehdoin asiaan suostuttiin".
Maanittelu on mielenkiintoinen koska koulujen käytännöissä harrastetaan yhä sitä, että vaikka ateistivanhemmat haluavat lapsensa ET -opetukseen niin heille kastamatta jättäminen ei olekaan kannanotto. Sen sijaan yritetään selittää että ET -ryhmää ei toteudu. Ja tehdään parhaansa mukaan niin että ET -ryhmä ei todellakaan toteudu. Ja tämän jälkeen lapset menevät sitten joulukirkkoonkin halusivat tai eivät.
Jos mietitään vaikkapa sitä miten Esa Turkulaiselle kävi Ressun lukiossa, voidaan huomata että kun yli 18 -vuotiaista ihmisistä koostuva ryhmä äänestää ja enemmistö on sitä mieltä että kirkossa lakittaminen on heille vaivaannuttavaa uskonnonvapaussyin, niin tämä voidaan vain ohittaa kristillisellä mahtikäskyllä.
Koska sitä tarkoittaa "uskonnonvapaus" Suomessa. Sitä, että jos minä kieltäydyn menemästä kirkkoon tai hengelliseen juhlaan johon minua pyydetään, niin "ei" kohtaa helposti inttämistä. Sitä että selitetään miten kirkko on vain talo ja miten asialla ei olisi minulle merkitystä. Ja tätä täytyy selventää "Did I Stutter" -meiningillä. Selvästi uskonnonvapaus tarkoittaa sitä että "sähän tulet". Inttämistä jatketaan kunnes ihan vapaasti antaa "oikean vastauksen".
Eli
Kun perussuomalainen Ari Jalonen ehdottaa että tiet päällystettäisiin muslimien kiusaksi siannahalla, on selvää että tiettyihin uskontoihin halutaan kohdistaa painetta joka ei ole ainakaan sitä että uskonto on "yksityisasia" Se ei ole myöskään "uskonnonvapautta".
Oleellista on toki sekin, että moni kristitty paheksuu tätä. Mutta vain hyvin harva tekee tätä siinä teemoin että he antaisivat periksi sille että uskonnon tulisi olla "yksityisasia". Useampi toki menee siihen suuntaan että olisi julkinen uskonto josta saa olla sitä mieltä mitä haluaa.
Kuitenkin samalla on selvää että kun kansankirkko tai koulu pistää päälle laululeikkiä ja uskonpalvontarituaalia, niin ateisti joutuu "ikään kuin uimaan sianlihassa". Ja ainut kysymys joka tässä esitetään on aina ja poikkeuksetta "mitä haittaa". Syynä on todennäköisesti se, että vaikka aina kaikkialla todetaankin, että "ateismi on uskonto" niin sille ei myönnetä samalla tavalla tilaa moraalisiin kannanottoihin ja tabuihin kuin muille uskonnoille. Kun ateistista jokin asia on hyvää tai huonoa, sitä haastetaan moraalityhjiöinnillä ja sillä että ateistille ei mikään voi olla aidosti hyvää eikä heillä siksi saa olla tabuja. Josta seuraa se, että uskonto ei ole yksityisasia. Ja uskonto ei ole vapaata. Ja uskovaiset tulevat ulkopuolelta päättämään ateistin puolesta mitä hän saa ja ei saa pitää tärkeänä. Ja mitä mielipiteitä hänellä on ja millä ehdoin. Ja onko esimerkiksi kirkossakäynti tai virsilaulu hänelle iso vai pieni asia. Ja onko se triviaalia ja harmitonta. (Mikä kertoo että tosiasiassa edes mielipidetasolle ei anneta mielellään mitään vapauksia. Se mikä on vapautta on sitä mihin ei voida edes teoriassa puuttua.)
Toki esimerkiksi Jehovan Todistajien verilettujensyönti koetaan liikkeen ulkopuolisesta pikkumaisena. Mutta silti näitä pikkumaisuuksia tavataan kunnioittaa. Paitsi tietysti kun kyseessä ovat ateistit, joita ei puolusteta. Heidän on pakko laulaa ja olla läsnä. On pakko nousta seisomaan. Koska kristinusko on kaikkien asia ja muuten uskonnonvapaus on ihan oman mielipiteen ja maailmankuvan kysymys. Kunhan ei mainosta sitä kadulla ja suututa kristittyjä. Koska kristittyjen suututtaminen on sitä että "tekee sen ihan itse".
Kun "Seurakuntalainen" kuvaa sitä miten maahanmuuttajat kääntyvät innolla kristinuskoon, ja miten erityisen suosittua kristinusko on heidän keskuudessaan. Tästä esiin nousee hauska ajatus. Eikä vain se, että ISIS -terroristi tuskin tekisi näin, toisin kuin islamilaisen ISIS -fundamentalismin uhri, jolle pettymys voisi olla odotettavissa. "uskoontulojen taustalla vaikuttaa pettymys ja hämmennys islamiin yhdistyvästä väkivallasta sekä heidän saamansa kuva kristinuskosta ja kristityistä." Mutta siinä on toinenkin puoli. Kun "Yksi turvapaikanhakija esimerkiksi sanoi: ”En tiennytkään, että kristinusko on rakkauden uskonto”." Niin en kyllä tiedä minäkään.
("Takkirauta", "No koska heidän viiteryhmänsä tekee sen ihan itse")
Alkuun ottamani lainaus on "Takkirauta" -blogin tekstistä jonka teesinä oli että islaminuskoisia kohdellaan ikävämmin sen vuoksi, että he eivät ymmärrä että uskonto on yksityisasia. Esimerkiksi julkisesti käytetyt kaavut ja muu pukeutuminen on jotain jossa uskonnosta tehdään poliittista. Ja ihmisiä ärsyttää tämä. Joten islaminuskoiset tekevät sen ihan itse.
Jollain hyvin erikoisella tavalla toi lausunto on totta. Jollain hyvin abstraktilla ja ei-todellisuudessa-näkyvällä tavalla Suomessa kunnioitetaan uskonnonvapautta kuin se olisi yksityisasia. Tosin tässä on ongelmana se, että tosiasiassa tämä koskee lähinnä sitä, että kaikki kristillisyydestä poikkeava julkinen signalointi otetaan helposti vainoamisen kohteeksi.
Julkikristillinen sen sijaan saa - ja itse asiassa täytyykin olla. Jos katsotaan asiaa tarkemmin voidaan huomata että näkemys jossa uskonto on yksityisasia tunnetaan nimellä sekularismi. Ja tämä on uusateismin pääteema. Itse asiassa uusateismin voikin erottaa "vanhasta ateismista" siinä että uusateistit eivät odota että uskonnot joskus katoaisivat. Sen sijaan esimerkiksi Dawkins puhuu "Jumalharha" -kirjassaan ja muutenkin paljon "kissojen paimentamisesta" eli siitä, miten ateistit ovat liike jonka jäsenten pitää pitää ääntä julkisuudessa jotta he saavat määräänsä suhteutettuna saman verran vaikutusvaltaa kuin muutkin sen kokoiset vähemmistöt. Tämä näkemys on herättänyt kovasti inhoa. Ja esimerkiksi kun julkista tilaa halutaan riisua risteistä ja vastaavista tätä kohtan käytetään yleisesti ja toistuvasti käsitettä "militantti ateismi". Jo tämä yksinään viittaa siihen että uskontoa ei yleisesti nähdä yksityisasiaksi. Sillä tässä näkemyksessä sekularismi ei olisi kauhistuttava ongelma vaan normi josta poikkeaminen olisi kammottavaa.
Antisekulaari yhteiskuntamme.
Meillä nimenomaan harrastetaan uskontoa aivan julkisesti. Tämä näkyy vahvasti uskonnon ja politiikan suhteissa.
* Esimerkiksi vähän aikaa sitten Mika Niikko kertoi, että "Ministerit ja kansanedustajat ovat saaneet tehtävänsä Jumalalta." Olen toki luullut että demokraattisessa maassa poliitikot saavat valtansa äänestäjiltä. Ja lisäksi olen luullut että Jumala on hyvä ja viisas ja siksi mandatoisi hyvin varovaisesti valtaan sellaisia ihmisiä joiden mielestä käsilaukkuvarkaus on erittäin heteroa. Ja joiden mielestä ajatus siitä että ajetaan autolla suojatietä ylittävien päältä on aivan tehtävissä oleva teko.
* Samoin Laura Huhtasaaren evoluutiokysymykset ovat olleet esillä. Ja kun Huhtasaarta on vastustettu sekulaarein syin - eli siitä että hän sekoittaa omaa uskonnollista vakaumustaan tekemäänsä politiikkaan - on moni sanonut että uskonnon ja politiikan yhdistäminen on aivan luvallista ja mahdollista. Toki tämä herättää ensi sijassa ihmetystä siitä, että miten kulttuurirelativismi tunkee itseään joka paikkaan kun ensin kuullaan Luce Irigarayn näkemyksiä siitä että suhteellisuusteoria on sukupuolettunut yhtälö. Ja sitten kuullaan siitä miten luonnontieteellinen evoluutioteoriakysymsy on maailmankuvallinen ja siksi kristityt tarvitsevat erilaiset luonnontieteet. Mutta tämän lisäksi se näyttää että uskonto ei ole yksityisasia.
Toki on syytä huomata, että tässä ei ole kaikki. Jos nimittäin aletaan puhumaan "poliittisesti korrekteista joululauluista" voidaan ihmetellä että miksi "Virsi 571" (aka. "Suvivirsi") ja "Virsi 21" (aka. "Enkeli Taivaan") herättävät vuodesta toiseen keskustelua. Syynä on se, että niitä lauletaan koulujen päättäjäisjuhlissa. Tämä viittaa siihen että kristillistä symboliikkaa heilutellaan avoimesti.
Tämä on saanut usein hyvin koomisia sävyjä siinä mielessä että keskustelua ylipäätään käydään. Sen lisäksi koomista on se, että laulun laulamista puolustavat ovat usein korostamassa sitä että laulun kieltäminen olisi jotain hyvin syvää kristillisyyden sensuroimista. Näin siitä huolimatta että joka ikinen kevät ja joka ikinen syksy kouluissa on erikseen tilaisuuksia joissa kristityt menevät yhdessä koulun kanssa kirkkoon. Ateistit jäävät tekemään muita puhdetöitä. Ja näissä tilaisuuksissa sitä voitaisisiin yhteislaulaa vaikka koko tunti pelkkää "Suvivirttä" ja "Enkeli Taivaata". Selvästi kouluissa sallitaankin uskonnon harrastaminen. Samoin kukaan ei estä omalla ajallaan menemästä kirkkoon laulamaan vaikka mitä virsiä. Vaikka joka päivä. Myös kaduilla saa laulaa yksinään virsiä. Yleensä keskustelu johtuu siitä että kun juhlissa on paikalla ateisteja, onko soveliasta laulaa laulua joka ärsyttää heitä. Ja ennen kaikkea onko soveliasta osallistuttaa heidät mukaan.
Toisaalta uskonnonopettaja ja "Oljenkortta veistämässä" -blogin pitäjä on minulle esittänyt että uskonto on niin yleisinhimillistä että jokaisella ihmisellä on velvollisuus ottaa kantaa siihen avoimesti. Eli olisi ikään kuin pakko kertoa olevansa ateisti tai kristitty tai mitä muuta sitten onkin, kysyttäessä. Tämä on tietenkin siitä mielenkiintoinen kysymys että tosiasiassa nykyinen uskonnonvapauslaki erikseen sanoo, että jokaisella on oikeus olla paljastamatta tämänlaisia asioita. Mitään tälläistä tilivelvollisuutta ei siis lain mukaan ole. Mutta hyvin moni ihminen on kuitenkin sitä mieltä että uskonto ei ole yksityisasia vaan tälläisiin julkisiin tiedusteluihin on velvollisuus ottaa kantaa vaikka laki sitten määräisikin toisin. Laki ja etiikka eivät olekaan ihan sama asia. Silti tämä viittaa vahvasti siihen, että mitään oikeaa "yksityisyyttä" tässä aiheessa ei ole.
Jos olisin maahanmuuttokriittinen uuskonservatiivi, jota en jumalattoman kiitos ole, esittäisin että "miksi ateistit ovat vihaisia ja kiusaavat uskovaisia - no kun ne kristityt tekevät sen itse". Sen sijaan huomautan että tälläiset sloganit kertovat siitä että niiden heittelijän ei kenties ei kannata intoutua omiin itse itseään superälykkääksi ihannoiviin omahyväisiin kuvitelmiin. Huomautan, että tosiasiassa tämä ei tarkoita että uskonnonvapautta ei olisi. Sillä monesti sekularismiin verrattavissa olevat asiat ovat hyvinkin torjuvia ja sensuristisia. Jos mietitään vaikka seksuaalista moralismia, on siinä usein vahva julkisesta elämästä siivoamisen sävy. Tiettyjä seksuaalisuuden tapoja voidaan sallia "omassa kotona". Homoseksuaalitkin ovat tällöin OK kunhan ovat kaapissa. ; Vertauksen kautta voisikin sanoa että se, että uskonto on julkisessa elämässä ei vielä tarkoita että uskonnonvapaus ei toteudu. Sen sijaan jos kaikkia ei kohdella samoilla säännöillä, systeemi muuttuu aivan oleellisesti.
Eikä antisekularismin ehdot ole samoja kaikille.
Ja tässä aivan aikuistenkin on syytä nousta kunnioituksesta seisomaan. Kun yhteislauletaan, ei kysytä että haluaako laulaa vai ei. Sen sijaan hoputetaan seisomaan kesken virrenveisuun. Tästä ei järkytytä. Vaan tätä seisomista vaaditaan. Siitä huolimatta että "uskonto on yksityisasia". Sen sijaan Veikko Huuska pahastui kun lapsi ei ollut päässyt joulukirkkoon koska hän oli unohtanut lupalapun. Paheksunta muuttui muotoon jossa ennen haluttiin että ei olisi pakko mennä kirkkoon mutta kohta sinne ei enää saa mennä. Koska tämänlaiseen muotoon asiat on asiallista muotoilla ilman että on militantti kristitty tai että saa kuulla olevansa raivokristillinen. Tämä on siitä mielenkiintoinen kysymys, että nykyään koulun kirkko on pakollista toimintaa. Sieltä pääsee pois vain erityisluvalla. Paitsi jos vanhempasi ovat ateisteja jolloin osallistut vapaaehtoiseen toimintaan. Tällöin kirkkoon tarvitaan erityinen lupalappu.
Toisin sanoen tässä lupalappukatastrofissa on kysymys siitä miten suomen koulutusjärjestelmä käsittelee lasten uskonnonvapautta. Tarkalleen ottaen siten, että heillä ei ole sellaista. Tämä on tuttua jokaiselle ateistille joka on väkisin joutunut menemään kirkkoihin ja ev.lut -kristilliseen kouluopetukseen vanhempiensa vakaumuksen vuoksi. Tätä temppua perustellaan sillä että vanhempien vakaumusta on vain kutsuttu "lapsen omaksi vakaumukseksi". Ja tässä korostetaan vanhempien kasvatusvastuuta ja kasvatusvaltaa. Eli kristillisyyttä saa tuputtaa lapselle miten paljon haluaakin, aivan kuten jos lasta sattuu kouluttamaan vegetaristi. Tämä ei ole koskaan ongelma. Mutta heti jos tilanne menee niin päin, että ateistien vakaumus estää kristilliseen toimintaan osallistumista nousee hirveä äläkkä.
Mielestänikin se että lapsi ei pääse kirkkoon johon haluaa on kauheaa. Mutta syyllisenä ei ole ateismin militanttius vaan se, että lasten uskonnonvapaus ohitetaan. Lapsi joka ei pääse kirkkoon on täsmälleen yhtä kauhea tilanne kuin pakkokirkotettu ateistilapsi. (Onneksi tämä etäännyttää kirkosta ja moni onkin eronnut heti kun on voinut ihan siksi että kun minkä ikäinen tahansa ihmienn pakotetaan johonkin rituaaliroskaan niin herättäähän se vastenmielisyyttä. Uskonnonopetus ja seurakuntatyöntekijöiden valtansa väärinkäytöt ovatkin tulleet minulle usein vastaan ateistejen taustakertomuksissa. Lapsille ei kannata vittuilla koska he eroavat kirkosta.)
Tässä yhteydessä onkin syytä huomata että "raivoateistien kielto" ja muut vastaavat käsitteet esiintyvät keskustelupuheenvuoroissa. Eikä mietitä että tosielämä tuntee sen että "lapsen omaa vakaumusta" lähestytään vaikka siten että koulussa vieraillaan moskeijassa jonne kristitty vanhempi ei halua lapsensa menevän. Ja jos lapsi menee ja valehtelee saaneensa lupalapun niin opettajaa ei tässä tilanteessa katsota hyvällä.
"Espoon seurakunnan" Dr.Evil kertoo kysy-vastaa -palvelussaan siitä miten koulun uskonnonopetus menee. Ja tässä korostuu se, että "Asia on tosiaan niin, että kirkkoon kuuluvaa ei saa elämänkatsomusopetukseen, jos heille järjestetään koulussa oman uskonnon mukaista opetusta. Jos tilanne on se, että haluatte välttämättä lapsen osallistuvan elämänkatsomustiedon opetukseen, on todennäköisesti ainoa keino erottaa lapsi kirkosta." Tämän lisäksi sivu korostaa että "On myös huomattava, että uskonnonopetuksesta määrää valtio, ei kirkko:" ja mukana on liite siihen miten valtio tosiasiassa todellakin määrää asiasta. Joten on tarpeetonta puhua siitä miten kirkossa on tai ei ole liberaaleja ja erilaisia suuntauskia joista osa on suopea uskonnonvapaudelle. Koska tästä asiasta ja monista muistakin asioista päättää kirkon sijasta (1) laki ja (2) Sen jälkeen maanitellaan. "Ennen kuin päädytte niinkin radikaaliin ratkaisuun, että tämän vuoksi erotatte lapsenne kirkosta, kehottaisin miettimään vielä muutamaa asiaa:" Mukana on esimerkiksi sitä, että mitä kasteen ottaminen sitten nyt tarkoittaakin. "Eikö lapsenne kuuluminen kirkkoon ole jo osoitus siitä, että olette päättäneet kasvattaa hänet evankelis-luterilaisen uskonnon mukaisesti? Kasteenhan ja lapsen liittämisen kirkkoon edellytys on se, että vanhemmat ja kummit kasvattavat lapsen kristillisesti." Tämä väite on mielenkiintoista yhdistää kaikkeen siihen muuhun mitä kasteesta väitetään. Papit, kuten Piispa Häkkinen ja pastori Repo väittävät että lapsen kastamatta jättäminen on heitteellejättö. Kasteella on pelastukseen liittyvä merkitys. Nyt tätä selvästi halutaan laajentaa muihinkin kysymyksiin. Näyttääkin että kaste tarkoittaa eri konteksteissa hyvin eri asioita. Josta seuraa se, että kun kastat lapsesi huomaat että aina tulee niitä lisäehtoja ja lisäehdon lisäehtoja. Joiden taustalla on se, että kaste merkitseekin jotain ihan muuta kuin sitä "millä ehdoin asiaan suostuttiin".
Maanittelu on mielenkiintoinen koska koulujen käytännöissä harrastetaan yhä sitä, että vaikka ateistivanhemmat haluavat lapsensa ET -opetukseen niin heille kastamatta jättäminen ei olekaan kannanotto. Sen sijaan yritetään selittää että ET -ryhmää ei toteudu. Ja tehdään parhaansa mukaan niin että ET -ryhmä ei todellakaan toteudu. Ja tämän jälkeen lapset menevät sitten joulukirkkoonkin halusivat tai eivät.
Jos mietitään vaikkapa sitä miten Esa Turkulaiselle kävi Ressun lukiossa, voidaan huomata että kun yli 18 -vuotiaista ihmisistä koostuva ryhmä äänestää ja enemmistö on sitä mieltä että kirkossa lakittaminen on heille vaivaannuttavaa uskonnonvapaussyin, niin tämä voidaan vain ohittaa kristillisellä mahtikäskyllä.
Koska sitä tarkoittaa "uskonnonvapaus" Suomessa. Sitä, että jos minä kieltäydyn menemästä kirkkoon tai hengelliseen juhlaan johon minua pyydetään, niin "ei" kohtaa helposti inttämistä. Sitä että selitetään miten kirkko on vain talo ja miten asialla ei olisi minulle merkitystä. Ja tätä täytyy selventää "Did I Stutter" -meiningillä. Selvästi uskonnonvapaus tarkoittaa sitä että "sähän tulet". Inttämistä jatketaan kunnes ihan vapaasti antaa "oikean vastauksen".
Eli
Kun perussuomalainen Ari Jalonen ehdottaa että tiet päällystettäisiin muslimien kiusaksi siannahalla, on selvää että tiettyihin uskontoihin halutaan kohdistaa painetta joka ei ole ainakaan sitä että uskonto on "yksityisasia" Se ei ole myöskään "uskonnonvapautta".
Oleellista on toki sekin, että moni kristitty paheksuu tätä. Mutta vain hyvin harva tekee tätä siinä teemoin että he antaisivat periksi sille että uskonnon tulisi olla "yksityisasia". Useampi toki menee siihen suuntaan että olisi julkinen uskonto josta saa olla sitä mieltä mitä haluaa.
Kuitenkin samalla on selvää että kun kansankirkko tai koulu pistää päälle laululeikkiä ja uskonpalvontarituaalia, niin ateisti joutuu "ikään kuin uimaan sianlihassa". Ja ainut kysymys joka tässä esitetään on aina ja poikkeuksetta "mitä haittaa". Syynä on todennäköisesti se, että vaikka aina kaikkialla todetaankin, että "ateismi on uskonto" niin sille ei myönnetä samalla tavalla tilaa moraalisiin kannanottoihin ja tabuihin kuin muille uskonnoille. Kun ateistista jokin asia on hyvää tai huonoa, sitä haastetaan moraalityhjiöinnillä ja sillä että ateistille ei mikään voi olla aidosti hyvää eikä heillä siksi saa olla tabuja. Josta seuraa se, että uskonto ei ole yksityisasia. Ja uskonto ei ole vapaata. Ja uskovaiset tulevat ulkopuolelta päättämään ateistin puolesta mitä hän saa ja ei saa pitää tärkeänä. Ja mitä mielipiteitä hänellä on ja millä ehdoin. Ja onko esimerkiksi kirkossakäynti tai virsilaulu hänelle iso vai pieni asia. Ja onko se triviaalia ja harmitonta. (Mikä kertoo että tosiasiassa edes mielipidetasolle ei anneta mielellään mitään vapauksia. Se mikä on vapautta on sitä mihin ei voida edes teoriassa puuttua.)
Toki esimerkiksi Jehovan Todistajien verilettujensyönti koetaan liikkeen ulkopuolisesta pikkumaisena. Mutta silti näitä pikkumaisuuksia tavataan kunnioittaa. Paitsi tietysti kun kyseessä ovat ateistit, joita ei puolusteta. Heidän on pakko laulaa ja olla läsnä. On pakko nousta seisomaan. Koska kristinusko on kaikkien asia ja muuten uskonnonvapaus on ihan oman mielipiteen ja maailmankuvan kysymys. Kunhan ei mainosta sitä kadulla ja suututa kristittyjä. Koska kristittyjen suututtaminen on sitä että "tekee sen ihan itse".
Kun "Seurakuntalainen" kuvaa sitä miten maahanmuuttajat kääntyvät innolla kristinuskoon, ja miten erityisen suosittua kristinusko on heidän keskuudessaan. Tästä esiin nousee hauska ajatus. Eikä vain se, että ISIS -terroristi tuskin tekisi näin, toisin kuin islamilaisen ISIS -fundamentalismin uhri, jolle pettymys voisi olla odotettavissa. "uskoontulojen taustalla vaikuttaa pettymys ja hämmennys islamiin yhdistyvästä väkivallasta sekä heidän saamansa kuva kristinuskosta ja kristityistä." Mutta siinä on toinenkin puoli. Kun "Yksi turvapaikanhakija esimerkiksi sanoi: ”En tiennytkään, että kristinusko on rakkauden uskonto”." Niin en kyllä tiedä minäkään.
keskiviikko 16. syyskuuta 2015
Miksi ei nähdä koiria jotka on kovaa vauhtia mukautumassa kissoiksi?
Laura Huhtasaari on kansanedustaja että opettajakoulutettu. Hänen evoluutiovastaisuutensa herätti iltapäivälehtien ja vastaavien huomion. Otsikko kysyi puoliapinoista "Kansanedustajan outo evoluutiokommentti hämmentää: Missä puoliapinat?" mutta Huhtasaari tuskin viittasi puoliapinoihin (Strepsirrhini) joka on alalahko kädellisten (Primates) lahkossa. Puoliapinoita elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, erityisesti Madagaskarilla. Ja jo lainaus näyttääkin mistä on kysymys "Se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole eläimiä, eikä eläimiä koskaan olleet. On ihan mahdoton teoria, että eläimistä tai eläimestä ajan saatossa tulisi ihminen. Huhtasaari jatkaa, miten kehitysopin mukaan nytkin pitäisi olla kehitysvaiheessa olevia "puoli-apina-ihmisiä" jossakin, ei kuitenkaan ole."
Tämä lausunto on tietenkin hyvin omituinen. Voidaan korostaa että ihmiset eivät ole kehittyneet simpansseista vaan meillä on yhteinen kantamuoto. Toisaalta ei voida sanoa että ihminen olisi kehittynyt eläimistä koska ihmiset ovat yhä eläimiä. Voisi jopa sanoa, että ihminen on kehittynyt apinasta samassa merkityksessä kuin ihminen on kehittynyt istukallisesta nisäkkäästä. Me olemme tietysti edelleen kumpiakin.
Oma huomioni keskittyi kuitenkin enemmän kreationismin historiaan. Se, mitä heidän mukaansa "evoluutioteoria tarkoittaa" kun usein pitää enemmänkin ongelmana sitä että apinoita yhä on. Richard Dawkins on itse asiassa koonnut hänelle esitettyjä kysymyksiä. Ja dokumentissa "Faith School Menace?" hän kertoo että yleisin hänelle haasteena esitetty kysymys ei ole se, että vaadittaisiin puoliapinoita jotka kehittyvät ihmisiksi. Vaan sitä, että "If humans descended from monkeys, how come there are still monkeys?" Huhtasaari siis tavallaan vaatii päinvastaista. Mikä demonstroi sitä että olipa maailma miten tahansa, se olisi kreationisteista "ongelma evoluutiolle".
Tämä onnistuu tietenkin siten, että he väittävät evoluution tarkoittavan ja vaativan ties mitä. Falsifiointikriteerien keksiminen evoluutiolle onkin heille suosittu harrastus. Lähes yhtä suosittu kuin se että miten he mielellään kiistävät evoluutiolla olevan falsifiointikriteereitä. Esimerkiksi Talk.originsin makroevoluution falsifiointikriteerien varaan rakennettu todistelistaus on jotain jonka haukkuminen on kreationistille miltei velvollisuus ; Evoluutioteorialle esitetyt falsifiointikriteerit ovat epätosia. (Siksi että kun niissä falsifiointikriteereitä koskevissa testeissä onnistutaan niin kyseessä on "tieteellinen evidenssi".
On kuitenkin huomattava yksi asia. Vaikka Huhtasaari vaatii nopeasti ihmisiksi edistyviä puoliapinoita ja toiset pitävät jo apinoiden - saati puoliapinoiden - olemassaoloa ongelmana, niin niitä yhdistää yhteinen virheajatus evoluutiosta. Tarkalleen ottaen ajatus siitä että evoluutioteoria tarkoittaisi sitä että lajit muuntuisivat paremmaksi. Ja että paremmuus ei ole kontekstisidonnaista. Josta seuraa se että jos apinat kehittyvät paremmaksi niin sitten apinat lakkaavat olemasta. Ja toisaalta sitten sama asenne synnyttää ajatuksen siitä että jossain pitäisi olla "puuttuvia lenkkejä" jotka kuitenkin sitten kehittyisivät kohti ihmistä.
Tämä taas perustuu evoluutioteorian väärinymmärrykseen. Kun Huhtasaari puhuu tikapuuajattelusta jonain joka on "evoluutioteorian mukaan". Kuitenkin se on lähinnä evoluutiosta mitään ymmärtämättömien olkiukkokyhäelmä. Itse asiassa tikapuuajattelun korjaaminen on ollut tärkeää monille evoluutioteorian esittelijöille, ja se esiintyy väärinymmärryslistoissa, jopa suurimpina virhekäsityksinä. Juuri siksi että se on yleinen harhauskomus. Huhtasaaren väittämä on evoluutioteoriasta yhtä tosi kuin se, että alkukristillisyys olisi ollut kannibaalista. (Ehtoollisen väärinymmärrys ja halu mustamaalata synnytti tämänlaisen huhun roomalaisten keskuudessa.)
Asiassa on myös astetta huvittavampi puoli. Sillä on olemassa sellainen näkemys joka nojaa tämänlaisen tikapuuasetelman totenaolemiseen. Nimittäin kreationismi. Modernissa kreationismissa viitataan mielellään perusryhmiin ja baramiineihin. Niissä lajirunsautta selitetään siten että muutamassa peruslajeissa on ollut valtava muuntelupotentiaali joka on ennalta ohjelmoitu. Näin ollen erilaiset luonnonolosuhteet käynnistävät kehityspolkuja jotka ovat kuin junan raiteet. Näin esimerkiksi koiran ja suden muuntelu on heille tärkeä todiste tästä muuntelukyvystä. Ja tätä perusryhmän sisäistä muuntelua kutsutaan mikroevoluutioksi. Perusryhmien rajat ajatellaan usein "jonnekin heimorajan kohdalle".
Niiden taustalla on usein kontekstoituminen Nooan tulvaan. Etenkin nuoren maan kreationistit tarvitsevat baramiineja/perusryhmiä nimenomaan tulvakannanottojen vuoksi. Heillä kun pitää saada laskelmat sopimaan siihen että kaikki eläimet ovat olleet arkissa. Toisaalta nykyinen lajimäärä on suuri joten tarvitaan muuntelupotentiaalia. Heimotasolta kaikkiin nykylajeihin on edistyttävä muutamassa tuhannessa vuodessa joten "junanraiteita pitkin" ollaan kuljettu sellaisilla tahdeilla että evoluutikoiden aikaa sitten hylkäämä saltaatioteoria tuntuu tähän vaaditun tahdin rinnalla mitättömän pieneltä.
Ja koska raiteet ovat suoria ja nopeita, on aivan oikeasti kysyttävä että miksi emme näe junraiteen tahdilla eteenpäin edistyviä lajeja. Ja miksi mistään lajeista ei löydy niitä "puoliksi nykylajeja" jotka olisivat sitten kovaa vauhtia kulkemassa kohti. Jos jossain paikassa populaatio on vaikka ollut erilaisissa olosuhteissa tai junanraide ei ole käynnistynyt. Kreationistit samalla viittaavat mielellään myös lajeihin jotka eivät ole muuntuneet koko tunnetun historian varrella paljoakaan. Joten on syytä kysyä että miksi niitä on olemassa.
Sillä jos asiaa mietitään loppuun asti, voidaan huomata että mainitut kreationistien vastaväite-esimerkit ovat jokseenkin relevanttia materiaalia jos todellisuus on todella "tikapuut". Evoluutikolle ongelmaa ei ole koska heidän mallinsa ei tämänlaista tikapuuasetelmaa pidä sisällään. Kreationismista tulee kuitenkin helposti itseäänkumoavaa koska he uskovat "tikapuuesiohjelmoituun" perusryhmän muuntelupotentiaaliin. Että he uskovat vahvasti näihin "miksi on apinoita-miksi ei ole nopeasti edistyviä puoliapinoita" -argumentteihin tikapuumalliin liittyen. On vaikeaa keksiä miten he voisivat selvitä tilanteesta tunnustamatta että argumentit ovat huonoja tai kumoamatta kreationistien perusryhmäteoriaa tässä projektissa.
Tämä lausunto on tietenkin hyvin omituinen. Voidaan korostaa että ihmiset eivät ole kehittyneet simpansseista vaan meillä on yhteinen kantamuoto. Toisaalta ei voida sanoa että ihminen olisi kehittynyt eläimistä koska ihmiset ovat yhä eläimiä. Voisi jopa sanoa, että ihminen on kehittynyt apinasta samassa merkityksessä kuin ihminen on kehittynyt istukallisesta nisäkkäästä. Me olemme tietysti edelleen kumpiakin.
Oma huomioni keskittyi kuitenkin enemmän kreationismin historiaan. Se, mitä heidän mukaansa "evoluutioteoria tarkoittaa" kun usein pitää enemmänkin ongelmana sitä että apinoita yhä on. Richard Dawkins on itse asiassa koonnut hänelle esitettyjä kysymyksiä. Ja dokumentissa "Faith School Menace?" hän kertoo että yleisin hänelle haasteena esitetty kysymys ei ole se, että vaadittaisiin puoliapinoita jotka kehittyvät ihmisiksi. Vaan sitä, että "If humans descended from monkeys, how come there are still monkeys?" Huhtasaari siis tavallaan vaatii päinvastaista. Mikä demonstroi sitä että olipa maailma miten tahansa, se olisi kreationisteista "ongelma evoluutiolle".
Tämä onnistuu tietenkin siten, että he väittävät evoluution tarkoittavan ja vaativan ties mitä. Falsifiointikriteerien keksiminen evoluutiolle onkin heille suosittu harrastus. Lähes yhtä suosittu kuin se että miten he mielellään kiistävät evoluutiolla olevan falsifiointikriteereitä. Esimerkiksi Talk.originsin makroevoluution falsifiointikriteerien varaan rakennettu todistelistaus on jotain jonka haukkuminen on kreationistille miltei velvollisuus ; Evoluutioteorialle esitetyt falsifiointikriteerit ovat epätosia. (Siksi että kun niissä falsifiointikriteereitä koskevissa testeissä onnistutaan niin kyseessä on "tieteellinen evidenssi".
On kuitenkin huomattava yksi asia. Vaikka Huhtasaari vaatii nopeasti ihmisiksi edistyviä puoliapinoita ja toiset pitävät jo apinoiden - saati puoliapinoiden - olemassaoloa ongelmana, niin niitä yhdistää yhteinen virheajatus evoluutiosta. Tarkalleen ottaen ajatus siitä että evoluutioteoria tarkoittaisi sitä että lajit muuntuisivat paremmaksi. Ja että paremmuus ei ole kontekstisidonnaista. Josta seuraa se että jos apinat kehittyvät paremmaksi niin sitten apinat lakkaavat olemasta. Ja toisaalta sitten sama asenne synnyttää ajatuksen siitä että jossain pitäisi olla "puuttuvia lenkkejä" jotka kuitenkin sitten kehittyisivät kohti ihmistä.
Tämä taas perustuu evoluutioteorian väärinymmärrykseen. Kun Huhtasaari puhuu tikapuuajattelusta jonain joka on "evoluutioteorian mukaan". Kuitenkin se on lähinnä evoluutiosta mitään ymmärtämättömien olkiukkokyhäelmä. Itse asiassa tikapuuajattelun korjaaminen on ollut tärkeää monille evoluutioteorian esittelijöille, ja se esiintyy väärinymmärryslistoissa, jopa suurimpina virhekäsityksinä. Juuri siksi että se on yleinen harhauskomus. Huhtasaaren väittämä on evoluutioteoriasta yhtä tosi kuin se, että alkukristillisyys olisi ollut kannibaalista. (Ehtoollisen väärinymmärrys ja halu mustamaalata synnytti tämänlaisen huhun roomalaisten keskuudessa.)
Asiassa on myös astetta huvittavampi puoli. Sillä on olemassa sellainen näkemys joka nojaa tämänlaisen tikapuuasetelman totenaolemiseen. Nimittäin kreationismi. Modernissa kreationismissa viitataan mielellään perusryhmiin ja baramiineihin. Niissä lajirunsautta selitetään siten että muutamassa peruslajeissa on ollut valtava muuntelupotentiaali joka on ennalta ohjelmoitu. Näin ollen erilaiset luonnonolosuhteet käynnistävät kehityspolkuja jotka ovat kuin junan raiteet. Näin esimerkiksi koiran ja suden muuntelu on heille tärkeä todiste tästä muuntelukyvystä. Ja tätä perusryhmän sisäistä muuntelua kutsutaan mikroevoluutioksi. Perusryhmien rajat ajatellaan usein "jonnekin heimorajan kohdalle".
Niiden taustalla on usein kontekstoituminen Nooan tulvaan. Etenkin nuoren maan kreationistit tarvitsevat baramiineja/perusryhmiä nimenomaan tulvakannanottojen vuoksi. Heillä kun pitää saada laskelmat sopimaan siihen että kaikki eläimet ovat olleet arkissa. Toisaalta nykyinen lajimäärä on suuri joten tarvitaan muuntelupotentiaalia. Heimotasolta kaikkiin nykylajeihin on edistyttävä muutamassa tuhannessa vuodessa joten "junanraiteita pitkin" ollaan kuljettu sellaisilla tahdeilla että evoluutikoiden aikaa sitten hylkäämä saltaatioteoria tuntuu tähän vaaditun tahdin rinnalla mitättömän pieneltä.
Ja koska raiteet ovat suoria ja nopeita, on aivan oikeasti kysyttävä että miksi emme näe junraiteen tahdilla eteenpäin edistyviä lajeja. Ja miksi mistään lajeista ei löydy niitä "puoliksi nykylajeja" jotka olisivat sitten kovaa vauhtia kulkemassa kohti. Jos jossain paikassa populaatio on vaikka ollut erilaisissa olosuhteissa tai junanraide ei ole käynnistynyt. Kreationistit samalla viittaavat mielellään myös lajeihin jotka eivät ole muuntuneet koko tunnetun historian varrella paljoakaan. Joten on syytä kysyä että miksi niitä on olemassa.
Sillä jos asiaa mietitään loppuun asti, voidaan huomata että mainitut kreationistien vastaväite-esimerkit ovat jokseenkin relevanttia materiaalia jos todellisuus on todella "tikapuut". Evoluutikolle ongelmaa ei ole koska heidän mallinsa ei tämänlaista tikapuuasetelmaa pidä sisällään. Kreationismista tulee kuitenkin helposti itseäänkumoavaa koska he uskovat "tikapuuesiohjelmoituun" perusryhmän muuntelupotentiaaliin. Että he uskovat vahvasti näihin "miksi on apinoita-miksi ei ole nopeasti edistyviä puoliapinoita" -argumentteihin tikapuumalliin liittyen. On vaikeaa keksiä miten he voisivat selvitä tilanteesta tunnustamatta että argumentit ovat huonoja tai kumoamatta kreationistien perusryhmäteoriaa tässä projektissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)