Toisaalta tämä prosessi on jotain muutakin. Konfliktia lietsotaan siten että väitetään että asiassa on vain kaksi puolta ja jossa ollaan joko puolella tai vastaan. Tässä ilmapiirissä osallistuminen puolia ottamalla "hyvän asian puolesta" on eri asia kuin aktivismi ja hyvän ajaminen. ; Koenkin että tässä ilmapiirissä on Aaron Jamesin ajatus kusipäisyydestä ; Siinä ajatellaan että ajettu asia oikeuttaa ties mihin tekoihin.
Itse olenkin sitten vain "mulkun ihminen", joten tämä kaikki ei juurikaan koske minua. (Olen prosessissa saanut kuulla olevani niin suvakkiapina kuin natsikin. Sen lisäksi olen saanut uhittelua maahanmuuttokriittiseltä puolelta.) Kulutan toki mielelläni aikaa esimerkiksi "vihamukia" lukien. Mutta se johtuu siitä että dissaan tietynlaista aggressiivisuustyyppiä. Ja jostain syystä tämä tuntuu olevan maahanmuuttokriittiselle puolelle tavallisempaa.
On huomattavaa että "suvakeiksi" kutsuttuja pidetään usein naiveina. Korostetaan miten he ovat kovasti sinisilmäisiä. Heidän virheekseen nähdään liika luottamus maahanmuuttajia kohtaan. Että heidän pitäisi avata silmänsä. Osa näkee että tämä sinisilmäisyys tarkoittaa sitten ties mitä;
1: "Suvakit" tulevatkin karvaasti pettymään ja liittymään totuuden nähtynä maahanmuuttokriittiseen puoleen. (Mikä on tuttu myös monille ateisteille jotka luottavat että kristityt tulevat järkiinsä ja sitten uskonto tuhoutuu. Tai niiltä maailmanlopun profeetoilta joista Jeesus tulee aivan pian ja sitten evoapinoiden suu menee napille ja silmät kyyneliin kun tajuavat olevansa väärässä.) En suoraan sanoen ota näitä kääntymisfantasiointeja kovin vakavasti koskaan. Psykologian mukaan ihmiset eivät useimmiten muuta mielipiteitään. Eivät vaikka epäonnistumiset olisivat ilmiselviä ja karkeita.
2: Toisaalta on nähty että "suvakit" olisivat jotenkin demokratian ulkopuolella. Eli heillä ei ole lupaa sanoa omia mielipiteitään ja ajaa sen mukaista demokratiaa. Siksi heitä täytyykin saada rangaista väärässäolostaan. Tässä yhteydessä fantasioidaan tuomioista.
Itse näkisin kuitenkin että jos sinisilmäisyydestä puhutaan on pakko puhua natseista. (Sinisilmänatseista, kenties.) En tarkoita tässä että kaikki maahanmuuttokriittiset olisivat rasistisia ja natseja. Vaan että natsit ja rasistit ovat maahanmuuttokriittisiä. Ja hirveästi vaan pitäisi luottaa siihen mitä ihmiset sanovat. Otin alkuun kuvankaappauksen Laura Huhtasaaren sanoista. Sillä niissä korostuu se ajatus hyväntahtoisuudesta joka vallitsee maahanmuuttokritiikissä.
VOK -polttopullottelut ovat jotain jotka tietysti kertovat että tosiasiat ovat tätä vastaan. Mutta minä en tietenkään usko että ihmiset oppivat virheistään tai että Laura Huhtasaari joskus olisi jotain jonka voisi sanoa kehittyneen apinoista. Mutta tämä ei ole tärkeää.
Tärkeää on se, että esimerkiksi Soldiers of Odinin kohdalla meidän pitäisi vaan luottaa kun joku pelottavan näköinen joukko ihmisiä - joilla monilla on väkivaltarikostuomioita taustallaan - vaan sanoo että he ajavat vain turvallisuutta eivätkä yhtään korpilakilynkkaile. Pitäisi luottaa että jokainen joka sanoo että ei ole rasisti tai natsi todella ei koskaan vahingossakaan ole rasisti tai natsi. Pitää luottaa että väkivaltafantaioinnit eivät ole aitoja mielipiteitä vaan aina kännissä-läpällä -juttuja. Pitää luottaa että VOK -polttopulloiskut ovat aina vaan yksinäisiä susia ja yksittäistapauksia joista ei saa yleistää vaikka niitä tapahtuisi ties miten monta kertaa.
En itse luota että maahanmuutto olisi ongelmatonta. (Kysymys on enemmän eettisistä velvollisuuksista kuin siitä että siitä jotenkin hyödyttäisiin. Samasta syystä emme häädä väkivaltarikostuomittuja Siperiaan. Tai niitä jotka tuomitaan rikoksenuusijoina.) Mutta en minä luota kehenkään. En edes vähähiuksiseen bodariin. Tai sellaiseen tyyppiin jonka kanssa on vaikeaa olla samaa mieltä oikein muusta kuin siitä että hän ei todellakaan ole kehittynyt apinoista.
Maahanmuuttokriitikot ovat naiveja. Luottavat sinisilmäisesti tyyppeihin. Tyyppeihin joiden ryhmittymien johtoportaat pääasiassa koostuvat niistä yksittäistapauksista joista ei saa yleistää.
En tiedä pitäisikö lessukoiden maahanmuuttokriitikoiden silmät avata vai pitääkö heitä rangaista julmasti heidän omilla suuntauksillaan esitetyillä kännissä-läpällä -keinoilla. Koska en tietenkään halua leimautua hellämieliseksi sinisilmäksi minäkään. Sehän on nähtävästi kovin rikos nykyaikana. Se, että todellisuudesta on liian pehmoinen kuva on nykyilmapiirissä rike. Eikä vaan rike, rikos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti