Näytetään tekstit, joissa on tunniste Janitskin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Janitskin. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. toukokuuta 2017

Halla-ahon "mediavankeus"

”Enbuske, Veitola & Salminen” -ohjelmassa Sampo Terho ja Jussi Halla-aho olivat valheenpaljastuskoneessa. Mittausprosessin loppupuolella heille näytettiin kuvia erilaisista aiheista. Mielenkiintoista oli, että esimerkiksi Ilja Janitskin ja Donald Trump rauhoittivat miehiä. Sama rauhoitusefekti saatiin aikaan myös pakolaislapsen kuvalla.

Toisin sanoen pakolaislapsi ei lietsonut raivoa. Kun tätä sitten isännöijä kommentoi mallilla ”perussuomalaiset robotit”, oli kiinnostavaa nähdä Halla-ahon hätkähdys. Ymmärrän tilanteen varsin hyvin. Sillä testissä oleminen on tämänlaisissa tilanteissa ilmiselvästi viritettyä ”Kruuna, minä voitan – klaava, sinä häviät” -hengessä. Eli sitä sitten on joko vihapuhetta lietsova rasisti tai robotti.

Tilanne on klassinen valvontaan liittyvä ongelma ; Sitä usein sanotaan, että valvonta on jotain joka haittaisi vain syyllisiä. Toisin sanoen, jos ei ole mitään salattavaa, ei ole myöskään mitään pelättävää. Tämänlainen valvontaa ja tarkkailua koskeva periaate vaatii taustaoletuksekseen viattoman ja ei-virheitä tekevän valvojatahon. Eli jonkin jota en usko olevan ihmisten maanpäällisessä elämässä.

Valvonta on usein sellaista, että siinä tunkeudutaan erilaisille alueille. Yhteiskunnan ja vastaavien tasolla pelkkä tarkkailu olisi mieletöntä. Itse asiassa tarkkailu liittyykin ajatukseen siitä että asioihin voidaan puuttua. Tämä on mukana jopa televisio-ohjelmissa; Voidaan nähdä että Halla-aho asettui poliittiseen peliin ja tätä kautta kansalla oli ikään kuin oikeus tarkkailla hänen sisäisiä tunteitaan. Ja tällä olisi vaikutusta hänen poliittiseen menestykseensä: Vääristä reaktioista – näkyivätpä ne Halla-ahon toiminnassa tai eivät – seuraisi rangaistus. On turhaa kuvitella että valvonta olisi ihmisille jotain passivista, jotain joka ei liittyisi säätelyyn.

Toisaalta tässä ei ole kysymys siitä ovatko asiat laittomia. Ne voivat olla nolojakin. Esimerkiksi tarkkailu jossa saadaan tietoa seksikäyttäytymisestä – tai selibaatissa elämisestä – ovat jotain jotka voivat olla kiusallista tietoa johon liittyvää aineistoa tulee jonkinlaisen tarkkailun sivutuotteena. Tässä mielessä esimerkiksi valheenpaljastuskoneen käytön kohdalla on riski siihen, että sisäisistä tunteita paljastuisi itselle nolo pakolaislasten vihaaminen. Tai mikä pahempaa Halla-ahon identiteetille – pakolaissympatiseeraaminen. (Toki vastaava systeemin vinouttaminen voisi tapahtua siihenkin suuntaan, että jos Halla-aho olisi raivostunut pakolaislapsesta, hän ei olisi rasisti vaan suuttuisi siitä miten nämä loisivat rahaa suomalaisilta. Ja nyt sitten rauhallisuus taas on sekin todiste siitä että Halla-aho ei ole rasisti ja on päinvastoin rauhallinen ja maltillinen mies. Kysymys on siitä että tarkkailu aina myös tulkitaan. Syntyy lokeroita ja tulkintatapoja. Ja nämä metodit ovat mukana. Ja niiden luonne voi olla epäreilu. Asiaa ei ainakaan yksiselitteistä se, että valheenpaljastuskone ei ole niitä varmimpia mittareita.)

Kognitiivisessa uskontotieteessä tämänlaisiin noloihin juttuihin liittyy ajatus strategisesta tiedosta. Pascal Boyer on kuvastanut sitä miten uskomukset muuttuvat uskonnonkaltaisiksi lepytysrituaaleineen jos uskomuksiin liittyy ajatus siitä että uskomuksen kohteella on pääsy identiteettiämme uhkaaviin salaisuuksiin, kaksoisstandardeissa elämisiin ja vastaaviin. ; Onkin selvää että esimerkiksi kristinuskon Jumala on nimenomaan taho joka tietää kaiken minkä teemme ja tuntee jopa salaiset ajatuksemme. Ja tätä kautta Jumala tuottaa valvontaa jonka ajatellaan johtavan siihen että säätelemme itse omaa toimintaamme ilman että Jumalan tarvitsee jokaisesta aktiosta tulla rankaisemaan.

Uskallankin sanoa että Halla-ahon valheenpaljastuskoneessa oleminen tavallaan demonstroi sitä miten pelkkä mittarissa oleminen on käytännössä liitoksissa monenlaisiin muihin vastaaviin asioihin. Toisaalta tilanne on myös vahvasti epäsymmetrinen. Eli Halla-aho ei nähnyt kansalaisten valheenpaljastustestejä. Mikä kertoo siitä että hän oli kohteena tavalla joka ei ollut tasainen.

Selvää on myös että Halla-aho ei ole fyysisen väkivallan uhan alla. Mutta sen sijaan häntä uhkaa rakenteellinen rangaistus. Johon liittyy ajatuksia työpaikan säilymisestä ja vastaavista. Toisaalta tätä valvontaa ja rangaistusta oli tehty tuottavaksi. Julkinen viihdetelevision ohjelma on suora linkki äänestäjiin, eli ihmisiin jotka ovat hetken aikaa vallassa demokratiassa aina vaalikausien lähestyessä.

Kysymys ei ole siitä onko Halla-aho vallankäytön kohteena. Kysymys on enää siitä onko vallankäyttö reilua, oikeudenmukaista ja perusteltua. Ja tämä ei ole tämänkertaisen jutun aiheena.

Jos ylläoleva ajatus tuntuu järkeenkäyvältä, kannatat erästä oleellisinta Michel Foucaultin ajatusta. Halla-ahon puolustaminen ei toki ole tyypillinen strategia niiltä joiden ideologis-poliittinen näkemys on sellainen että niissä piireissä Foucaultia arvostetaan. Tämä on minulta tahallista ja tarkoitushakuista; Halusin keikuttaa venettä niin että ihmiset jotka eivät yleensä pidä Foucaultista näkisivät että "siinähän on ihan järkeenkäyviäkin juttuja" ja toisaalta hänen vastapuolensa voisi nähdä että valta ja vallankäyttö ei ole aina samaa kuin moraalittomuus.)

Foucault esitti että Jeremy Benthamin ”Panopticon” -vankila oli oleellinen. Bentham ajatteli että olisi hyvä tehdä vankila jossa keskustornista nähdään jokaiseen selliin minä tahansa hetkenä. Ja itse torni oli sellainen että sinne ei nähty joten vanki ei voinut tietää tarkkailtaisiinko häntä juuri silloin. Tämä säätelisi vankien käyttäytymistä niin että fyysisiä rangaistuksia ei tarvittaisi joko niin paljoa tai ei lainkaan. Toisaalta tylsistyvät vangit jotka muuten söisivät vain leipää voisivat tehdä tuotteita ja näitä voitaisiin myydä voitolla. koska siinä sovellettiin neljää periaatetta jotka ovat modernissa vankien kohtelussa oleellista;
1: (Pervasive Power); Valta tunkeutua ja tarkkailla.
2: (Obscure Power); Vallan epäsymmetria jossa vankeja tarkkaillaan mutta he eivät ole tarkkailijoita. Tähän liittyy kyky kätkeä sitä millä keinoin ja mistä syystä tarkkailua tehdään.
3: (Structural Violence); Fyysisen väkivallan korvaaminen rakenteellisella väkivallalla. Identiteetistä ja maineesta ja vastaavista tulee oleellinen osa rangaistuskoneistoa.
4: (Profit); Tehottomat ja tuottamattomat ihmiset saadaan tuottamaan rahaa niille jotka ovat hallitsemassa. Tässä mielessä vangit ovat käteviä koska he ovat rikollisia ja heitä kohtaan tunnettu sympatia on yleensä pienempää kuin keskivertojen ihmisten. Tätä kautta heidän puolelleen mennään vähemmän.

On selvää että tämä vankila on suunniteltu vanginvartijoiden ja vangiksiottajien näkökulmasta ja näiden ihmisten eduksi. Ei niin että vangeilla olisi mahdollisimman miellyttävää. Vallassaolevien arvot, ideologia ja muut ovat aina jollain tavalla mukana prosessissa.

Tässä kohden myös henkilörekisterit ja vastaavat lomakkeetkin voidaan nähdä tarkkailun keinoiksi. Myös signaalit, kuten vaikkapa hihamerkit, ovat keino jolla voidaan helposti tarkkailla ja lokeroida ja luokitella tarkkailtuja. Tässä mielessä olenkin aikamoinen puolijuutalainen kaikkien henkilörekisterien kohdalla. ; Rekisterien haltija kun ei välttämättä ole mitenkään virheetön. Ja jos onkin niin ei ole mitään takeita siitä että asia ei muutu ja esimerkiksi rekisteri päädy vallankaappauksen kautta uusien valtaannousseiden hirmuhallitsijoiden käsiin.

Ja tätä kautta voidaankin huomata että vallankäytöllisyyttä löytyy monista erikoisista paikoista. On esimerkiksi hyvä miettiä miten nykyhallituksen tekemät erilaiset työttömien kyykyttämiset ovat tärkeitä. Ne eivät toimi tehokkaasti siihen mihin niillä sanotaan hakevan. Toisaalta niihin kuitenkin liittyy rakenteita jotka voidaan nähdä tehokkaaksi toisella tavalla. Se on tehokas näillä tavoilla. Ja se, onko tämä reilua, oikeudenmukaista, perusteltuja tai intentionaalisia on sitten keskustelu joka pitää käydä toisaalla.

Erilaisilla lomakkeilla ylläpidetään valvontaa. Tämä ei ole vain valvontaa vaan siihen liittyy rahan siirtymistä ja rahan siirtymättä jättämistä. Monet työllistämitsoimenpiteet ovat tehottomia. Mutta ne ovat jotain vielä erikoisempaa. Niissä joutuu tekemään asioita joita suurin osa ihmisistä kokee pälleinä, nöyryyttävinä tai tylsistyttävinä. Näiden tehtävänä on olla rangaistus. (Tätä ei pidä ihmetellä sillä työllistymistoimenpiteiksi kutsuttuja pelejä puolustavat ovat selvästi moralismi edellä: He puhuvat siitä miten työllistymättä jääminen on valinta. Ja miten ilmainen vastikkeeton raha on sellaisenaan epämoraalista. Tämä on se valtaideologia jolla asiaa oikeutetaan.) Idea on suunnilleen sama kuin Benthamilla.

Tarkkaillut ihmiset haluavat pois nöyryytyksestä ja tuottavat rahaa erilaisille tahoille joita yhteiskunta haluaa tukea – tämä näkyy siinä miten erilaiset yritykset saavat työllistymisprosessissa ilmaisia työntekijöitä eli he saavat vastikkeetonta työtä. Valtio on halukas maksamaan tästä enemmän kuin työttömyyskorvaus muuten tekisi. ; On toki selvää että moni työpaikka ottaa tämän jälkeen ilmaisia työntekijöitä koska ne ovat halvempia kuin maksettu työvoima. Tätä kautta valtio tavallaan maksaa työntekijän, ja alentaa työntekijöiden samasta työstä saamaa ansiotasoa samalla. Sama ilmainen raha – 9 euroa päivässä suurempi raha – vaihtaa omistajaa.

On selvää että tässä on vallankäyttöprosessista jossa hallitsijat tukevat ideologiansa pohjalta ihmisiä yhteisillä rahoillamme. Se, onko tämä oikeutettua, reilua tai perusteltua on sitten jotain jota voi itse kukin tehdä kotonaan.

lauantai 23. heinäkuuta 2016

MV -lehden Betteridgen lain hetki.

Betteridgen laki (Betteridge's law) on nyrkkisääntö jonka mukaan "Any headline that ends in a question mark can be answered by the word no." Tämän säännön mukainen tapahtuma kävi MV -lehdelle. Se jakoi videolinkin otsikolla "Ollaanko tässä Allahin asialla?" Itse "artikkelisointi" kysyy että "Onko islam äärimmilleen vietyä brutaaliutta?" Molempiin vastaus lienee ainakin tämän jaetun materiaalin kohdalla "Ei".

Jaettu aineisto on uskontokritiikin parissa missään määrin tekemissä olleille hyvin tuttu. Tosin ei aivan tuossa muodossa. MV -lehden jakaman videon kuvanlaatua on huononnettu ja siihen on lisätty arabialaista kirjoitusta ja muslimityylistä laulua. Joka on selvästi päälleliimattu "taustanauha", eikä esimerkiksi reagoi videoiden tapahtumiin. Itse video ja sen tapahtumat kuvaavat kenialaisia kristittyjä jotka polttavat elävältä noitina pitämiään ihmisiä.

On vaikeaa uskoa että video on editoinut itseään vahingossa tuollaiseksi. Ja sen jakaminen eteenpäin osoittaa sekä huonoa makua että osoittaa sen, että taustatutkimusta ja faktantarkistusta ei viitsitä tehdä lainkaan. Se, että MV -lehdessä on tuollainen juttu vaatii vähintään valelteluvaiheen jossa video luodaan ja idiotiavaiheen jossa sitä levitetään. Kenties valehtelua ja idiotiaa löytyy tätä laajemminkin prosessissa.
Tähän juttuun tekisi mieli kommentoida miten se on nolo "burn" MV -lehdelle. Tai miten se on "so stupid it burns". Mutta en kehtaa.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Maksullinen Vilkuilu.

MTV uutisoi siitä että MV -lehti on muuttumassa maksulliseksi ; "Lehden perustaja Ilja Janitskin kertoo lehden sivuilla, että julkaisua on mahdotonta tehdä ilman tuloja." ... Janitskin myös esitää, että "Jokainen on varmaan huomannut, että mainostajia ei ole." ... "Janitskin kertoo myös, että lehden uusi toimipaikka tulee olemaan sananvapaussyistä Irlannissa. Ilja Janitskin asuu nykyisin Espanjassa."

Kokonaisuus on jännittävä. Sillä tosiasiassa nettijulkaisua on melko edullista tehdä. En nyt tässä esimerkiksi viittaa siihen että esimerkiksi minä teen blogiani ilmaiseksi. Vaan siitä, että vaikka hallinnoisi omaa erillistä paikkaansa, niin niidenkin hinnat ovat ns. "varsin edullisia". Tämänlaisen summan pystyy antamaan pro bono jos asia on aatteellisesti tai muutoin tärkeä.
1: Historiallisessa miekkailussakin on huomattava että jotkut anteliaat ovat ostaneet tuhansien eurojen hintaisia manuaaleja koska tätä kautta he saavat oikeudet näiden teosten sisältöjen vapaaseen levittämiseen. Ovat sitten skannanneet, kuvankäsitelleet skannit mahdollisimman selkeiksi - kenties jopa kääntäneet nämä ja pistäneet pro bono nämä oikeudet kaikille. Eli joku on maksanut useita tuhansia ja tehnyt aika paljon työtä jotta ihmiset saisivat asioita ilmaiseksi.

Tässä mielessä esimerkiksi hikipedia "noudattaa sananvapaussyistä Kanadan lakeja" mutta ei viittaa mainostajien puutteeseen. Joka on selviö. Kapteeni Selviö. Toisaalta tämänlainen "taloudellinen ahdinko" on jotain joka viittaa siihen että Janitskin ei ole ainakaan kovin vahvasti hybridisodankäynnillä rahoitettu. Eli vaikka lehti onkin kovin Venäjämyönteinen, ei rahavirta Janitskinin suuntaan ole kovin mainittavaa. Koska jos olisi, sitä voisi teeskennellä että asia on sydämen asia jota tehdään pro bono. Samalla kun cashia virtaisi joillekin sveitsiläisille tileille tavoilla joiden jäljittämienn journalistisin tai poliisin keinoin ovat äärimmäisen vaikeita elleivät käytännössä mahdottomia.

Onkin selvää että MV -lehdellä on alusta lähtien haluttu tehdä rahaa. (Tämä ei tarkoita että MV -lehti ei olisi Janitskinille tärkeä. Hänen lompakon asiansa ovat tietenkin hänelle tärkeitä. Moni myös yhdistää rahan ja harrastuksen. Mutta tässä on hyvä huomata että jos priorisoi lompakon niin ideaalit ovat korkeintaan miellyttävä sivutuote jos aina sekään.) MV -lehti on ollut otsikointistrategioiltaan ja muutenkin ns. clickbaitjournalismia. Joka taas on hyvä strategia jos halutaan tehdä rahaa mainoksilla. Nettimainonta tuottaa rahaa katsomiskertojen perusteella. Tämä strategia on joutunut vaikeuksiin.

Erilaiset boikottikampanjat, joiden seurauksena mainostajat ovat itse päättäneet että eivät halua mainostaa tuollaisilla foorumeilla, ovat johtaneet siihen että rahaa ei tule. (Mikä ei muuten ole samaa kuin "sananvapauden sammuttaminen. Kysymys on siitä kenen pitää maksaa kenenkin sananvapaus omasta pussistaan vapaaehtoisesti. Ja oikeasti nettipaikkoja voi pitää pro bono.) Näin ollen on tietenkin haluttu muuttaa ansaintalogiikkaa.

Ratkaisu tulee varmasti vaikuttamaan moniin asioihin. Olen seurannut miten monet muutkin nettipaikat ovat muuttuneet suljetuiksi. Tämä itse asiassa tuntuu olevan jonkinlainen trendi. Esimerkiksi HS:n paperilehden ja nettilehden myynnin ongelmana tuntuu olevan sähköinen HS joka on ilmainen. (Sen muutaman jutun verran joka viikko.) Sulkeminen tietenkin vaikuttaa. Tämä näkyy kenties vahviten siinä miten Kotimaa -lehti on muuttunut. Se oli muutama vuosi sitten täysin avoin paikka jossa oli paljon blogeja. Minäkin olisin voinut perustaa sinne sellaisen. Sittemmin tätä suljettiin. Kommentointi jätettiin avoimeksi kunnes sekin muutettiin maksumuurin taakse.

Kotimaa on tässä ajassa muuttunut siten että suosiota eivät saa clickbaitblogaukset ; Valitettavasti jos lukeminen ja kommentointi ja kirjoittaminen ovat vapaata, ihmiset valitsevat hämmentävän usein vähäisimmän vaivan tien. Tätä kautta kontroversiaalius ja riidanhaastuu on vähentynyt. Toisaalta nykyinen sulketti Kotimaa on echo chamberiutunut. Eli se elää hyvinkin kaiken kriittisen keskustelun ulkopuolella. Koska vain ideologit maksavat, he läimivät toisiaan hämmentävissä määrin selkään. ; Lehti on samalla muuttunut melko merkityksettömäksi. Koska vaikka siellä on oikeasti hyviä juttuja, ei niitä oikein saada näkyviin tai niiden sanomaa leviämään koska oikein kukaan ei näe niitä. (Esitykseni Kotimaa -lehden tilasta on toki kärjistetty. Muutokset ovat olleet asteittaisempia. Mutta idea tulee kuitenkin selville.)

Näenkin että MV -lehti sulkeuduttuaan muuttuu samalla tavalla. Siitä tulee paikka joka miellyttää ennen kaikkia maksajiaan. Nämä taas saavat kivan kritiikittömän paikan esittää kontroversiaaleja väitteitään ilman että tästä lietsoutuu ainuttakaan konfliktia. Sillä maksumuurin takaa näitä juttuja ja kannanottoja ei levitellä ympäri internettiä kaikenmaailman hikipedistien naureskeltavaksi tai joksikin johon joku suvakkipunikki kirjoittaa vastineen. Sisältö tuskin muuttuu vähemmän radikaaliksi. Mutta sen vaikutus echo chamberin ulkopuolelle mitätöityy. (MV -lehdessä nämä muutokset tuskin ovat asteittaisia. Ideani tässäkin tulee varmasti selville..)

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Ankarimman kautta

Osa maahanmuuttokriittisistä ajaa kantaa jossa "suvakit" ovat erehtyneet ja että heidän silmänsä aukeavat. Tässä on ylenkatseellinen mutta sopuisa sävy. Sellainen jossa saadaan jotain lohtua siitä että lopulta suvakkikin tiedostaa miten asiat oikesti ovat. Ja jossa korostuu jopa se että on murheellista että maahanmuuttokysymys jakaa kansan.

Sitten on linjamaa jonka mielestä "suvakit" ovat väärässä ja siksi heitä pitäisi rangaista. Jopa "ankarimman kautta". Tällä on hyvin mielenkiintoinen suhde sananvapauteen ja mielipiteenvapauteen. Kun vielä muutama kuukausi sitten maahanmuuttokritiikin päälinja oli se, että vastustettiin sensuuria, poliittista korrektiutta ja vastaavia, niin nyt siitä on selvästi irtautunut linja joiden mielestä "suvakkeja" tulee rangaista vääristä mielipiteistään.

Toki joku voi miettiä sitäkin onko "ankarin rangaistus" jotain joka lähentelee uhkailua. (On selvää että "ankarin rangaistus" tuskin voi osua internetissä vittuiluun, vinoiluun tai muuhun vastaavaan kevyeeseen. On selvää että se viittaa johonkin aika kovaan. Mihin, se kannattaa juridistista syistä jättää mainitsematta silloin kun kylvää "ankarin rangaistus" -tyylisiä sanapareja.) Ja jossa lietsotaan sitä että kansa on kahtiajakautunut 1918 -henkeen ja että on tärkeää valita puolensa sodassa. Sillä on tämän huomion ja siitä nousevan teeman kanssa merkitystä kuitenkin lähinnä sävyssä.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Valitettavasti-ei-nukkuvien puolue

Viime päivinä on ihmetelty PerusSuomalaisten suosion romahtamista. SDP on tämän hetken kannatetuin puolue. Syiksi arvioidaan esimerkiksi sitä että monet ovat siirtyneet nukkuvien puolueeseen.

Syitä suosion vähenemiseen on varmasti useita. Yksi on se, että on helpompaa huudella oppositiossa. Aiemmin PS on voinut välttää vastuuta ja vaan moittia. Nyt se on sitten päästetty näyttämään. Ja tulokset eivät ole olleet monista kannustavia. Vastaavasti SDP on päässyt nauttimaan siitä hyödystä mikä tulee siitä että voi moittia ilman että on vastuun valokiilassa.

Toisaalta voidaan nähdä että monet ovat pettyneet Soiniin. Tämä ei ole toki mitenkään erityisen uusi tai ihmeellinen asia. On kuitenkin syytä tiedostaa että "jytkyn" takana oli se, että PS onnistui kokoamaan yhteen hyvinkin keskenään erilaisien näkemysten kannattajia. Yhteinen maahanmuuttokriittinen linja yhdisti. Puolue saavutti menestystä, ei niinkään sillä että kaikilla olisi yhteiset asiat joita ajetaan, vaan sillä että kaikki vastustivat yhtä asiaa yhdessä. ; Nyt tämä on muuttunut. PS on fragmentoitunut. Ei olekaan enää (kovalla puoluekurilla) koheesiota rakentanut Soinin puolue. Sen sijaan on noussut ties mitä Muutospuolueita ja vastaavia. Jotka ovat hankkineet jäseniään pääasiassa entisistä Perussuomalaisten kannattajista. Tämä tietenkin johtaa vallan jakautumiseen joka vaikuttaa suoraan siihen miten suuri PS on. (Riippumatta siitä ovatko ihmiset itse asiassa jotenkin oleellisesti muuttaneet mieltään tai eivät.)

Lisäksi koko maahanmuuttolinjamassa on näkyvissä hyvin laajaa kyllästymistä poliittisiin keinoihin. Ja tämä itse asiassa näkyy hyvin siinä minkälaisia ihmsiä on kauhisteltu ; Jos taannoin oli niin että kauhistelun ytimessä oli joku poliittinen päättäjä Soini, Halla-aho, Hakkarainen tai Hirvisaari, ei tilanne enää ole sama. Nyt pitää kauhistella erityisesti Ilja Janitskinia. Jos ennen oli niin että maahanmuuttokritiikissä poliitikot konstruoivat mielipiteitä joita media jakoi seuraajille, on nyt käynyt niin että vaihtoehtomediat luovat ja levittävät mielipiteitä joita poliitikot sitten korkeintaan kommentoivat esimerkiksi facebooksyötteissään. Samalla kritiikki on laajenutnut. Jos ennen oltiin politikoinnissa lähinnä häijykielisiä ja poliittisesti epäkorrekteja, on nyt ilmaistu että politiikkaa voidaan ikään kuin jatkaa. Hakkaamisella ja raiskaamisella uhkaaminen ja polttopullojen käyttäminen ja vandalismi ovat nousseet vaihtoehdoiksi. (Mikä ei yllätä jos on menettänyt uskonsa poliittisiin keinoihin.) Tätä linjamaa kuvaa toki myös se, että jos mietitään mitä katupartiot ovat, niin ne ovat poliisin kanssa rinnakkainen mutta erillinen toimija. Politiikan sijaan yhteiskuntaan luodaankin "rinnakkaisia järjestelmiä" joilla on samantyylisiä oikeutuksia ja funktioita mutta joiden keinovalikoima voi olla hyvinkin erilainen.

Jos jotain hyvää Soinista voi sanoa niin ainakin sen, että hän olisi voinut lähteä populistina komppaamaan sitä aggressiivisempaa pro-väkivalta - linjaa mutta hän ei ole tehnyt niin. Soinihan ei ole myöskään rasisti - hän on vain erityisen hyvä suvaitsemaan rasisteja.

lauantai 26. joulukuuta 2015

HÄPÄISI!

Kirjoitin aivan juuri pilalaulun, joka oli reaktio Mika Niikon puheisiin. Ratkaisuni on, tietenkin, sinänsä mauton, että hän korosti että hän kaipaa että joulujuhlassa yhteisöllisyys olisi yhdistettynä kristilliseen sisältöön. Hän varmasti aidosti kokee näin ja kykenen ymmärtämään ja jopa jotenkin sympatiseeraamaan tätä. Tilanteen teki pömpöösiksi juuri se, että hänen tekstistään saa aika vahvasti sellaisen viestin että yhteiskunnan tulisi järjestää kaikenlaisten ihmisissä olevien tyhjyyksien täyttämisen sen sijaan että heidän tulisi tehdä sellaisia itse.

Minulle ärsytyksenä - ja vielä merkittävämpää, ongelmana - ei ole se onko ohjelmassa mukana virsiä, vaan "osallistuttaminen". (Yhteislaulun luonne hyppää yleisön sekaan. Ja tämä yleisö ei koostu kristityistä ja vain kristityistä ilman ainuttakaan poikkeusta.) Minua häiritsee  estottomuus jolla Niikko ja hänen kannattajansa haluaisivat määrätä mitä saa ja ei saa esittää kouluissa. - Etenkin kun siinä ei ole huomioitu sitä että joillain alueilla enemmistö ei kuulu kirkkoon, vaikka koko Suomen kansasta suuri prosenttiosuus kuuluukin. (Vaikka se 70% jota Niikon kannattajat käyttivät tässä yhteydessä.) Mutta tämä enemmistöstatuskaan ei ole se ongelma.

Tiettävästi tuoreeseen "Helsingin Sanomiin" oli laitettu kansikuvaan vanha Kari Suomalaisen piirros. En ole nähnyt itse lehden kantta mutta näin minulle kerrottiin. Kyseessä on kuva jossa Jeesus kerjää porttikongissa. Ympärillä on selvästi Helsingin klassinen joulukatu. Mielestäni tämä ei ole ongelma. Pilapiirtäjien tehtävä on jossain määrin tehdäkin tätä. Kari Suomalainen oli aikanaan pienissä vaikeuksissa jopa Kekkosen kanssa. Ja mielestäni tämä vihjaa siihen että hän teki jotain oikein. Jos sarjakuvat tuottavat enemmän äläkkää vallassa olevilta yksilöiltä kuin huonossa asemassa olevilta kansanryhmiltä, pilapiirtäjä on oikeilla jäljillä. Tässä mielessä HS ei myöskään tehnyt asiatonta ratkaisua. ; Etenkään jos kuvaus on tosi. Ja ollakseen tosi sen täytyisi jotenkin toimia piikkinä enemmistölle. Eli suuri osa ihmisistä olisi pinnallisia ja etääntynyt Jeesusasioista ja kokisi asian jopa jonkinlaisena häpeänä itselleen. Hyvä pilapiirros ja muu tähän liittyvä onkin poliittisesti epäkorrekti ja kenties jopa pilkkaa tai tuntuu pilkalta monelle.

"Kansan uutiset" (taho jota en usein seuraa) kertoikin tähän samaan kuvaan viitaten siitä miten Kari Suomalainen on tavallaan ajankohtainen. Suomalainen onkin ollut näkemyksissään vahva ja on tavallaan hauskaa että hänet hyväksytään lehdessä jonka linja on noinkin hänen omista näkemyksistään poikkeava. Tuosta jutusta löytyi se, minkä vuoksi esimerkiksi Niikolle on aivan syytä hieman piikitellä. "Kun henkilö jäykistyy yhteiselämän vastaiseksi, hänestä tulee koominen hahmo, jonka tekosista tulee komiikan ja satiirin lähde." Silmiini henkilö joka kertoo siitä että poliitikot ovat Jumalan valitsemia, haluaa muuttaa kouluopetusta evoluutio-kreationismikysymyksessä varsin fundamentaalilla tavalla ja joka avoimesti haikailee sitä että kaikki osallistuvat kristilliseen sisältöön. Ja samanaikaisesti tämä henkilö on niitä joiden kohdalla samalla nousee esiin selvästi se, että hän ja hänen viiteryhmänsä syvästi häpeävät erityisesti sen tyylisiä kysymyksiä kuin "Kuinka monta kertaa olet käynyt tänä vuonna Kirkossa?" Siinä on jotain.

Toki tämä kaikki voi olla vaikeaa. Perussuomalainen mielenlaatu kun vastustaa poliittista korrektiutta ja sensuuria. Mutta on kuitenkin varsin kiukkuinen kun joku viitsii kertoa vääränlaisia asioita. Jostain syystä sananvapauden sankarit eivät tee sitä mitä minä. Eli näe vaikka sitä mikä on sananvapauden suhde niihin itselle epämieluisiin ideologioihin. Vaan sen sijaan suuttuu jo hyvin pienestä. Ryhmä joka kesällä hyväksyy rehellisen, avoimen ja humalaisen Hännikäisen lausunnot "olen pannut tyttäriänne perseeseen. minulle mikään ei ole pyhää!" jonain joka symbolisoi sitä että poliittinen korrektius pitää heittää roskiin koska sananvapaus ovat nyt fanittamassa kun Ilja Janitskin kirjoittaa MV -lehdessä (taho jota en usein seuraa)" "Iltalehti häpäisi Suomalaisen Kristillisen Joulun!". Mikä oli niin kauheaa toimintaa, että se oli "Tarkoitushakuista häpäisemistä ja islamilaisaation kannattamista"? Se, että kerrottiin, että "Raamatussa ja Koraanissa on yli 50 samaa henkilöä, ja niissä on osittain samoja kertomuksia".

Janitskinin argumentatiivisuus, viisaus ja vertailevan uskontotieteen hallinta tiivistyi siihen että hän lainasi yhden lauseen Raamatusta ja toisen Koraanista. Ja korosti että tämän perusteella väite on tietenkin roskaa. Ja että Kristinusko on rakkauden uskonto kun taas Islam ei ole. Toki tässä unohdetaan se, että ottamalla pahimpia lainauksia Koraanista ja parhaita Raamatusta on cherry pickingiä. Ja tämänlaisia Janitskin -ihmisiä onkin trollattu asian tiimoilla viime aikoinakin, melko ankarasti. Ihan sen takia että Raamattu pitää sekin sisällään varsin vastenmielisiä asioita.

Sen lisäksi ajatuksia ohjattiin syrjään rakenteella joka koostuu pelkästään ad hominem -argumentista. Eli siitä että kuka ja minkälaisia ajatuksia asiantuntijalla on. "Taustatietoa teologi Heikki Räisäsestä: Kirjassaan “Uuteen uskoon” (1993) Heikki Räisänen peräänkuuluttaa raamatuntulkintaan fair play -henkeä ja suvaitsevaisuutta. Hän herätti 1970-luvun alussa huomiota kyseenalaistamalla perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvia käsityksiä monista kristinuskon opetuksista." Ja tämä sitten tietenkin on palautteen pohjalla monelle aivan sama kuin vankka todiste siitä että vääristelijä vääristelee ja kertoo epätosia asioita. (Olen luullut että historiaa ja vertailevaa uskontotiedettä ei tehdä sillä että taskussa on oikean puolueen jäsenkirja esimerkiksi.)

Kun asenne on tuo, on selvää että Suomalaisen PerusKristityn (tjsp) uskonto on hauras sellaisella hyvin sairaalla ja hassulla tavalla. Sellaisella jossa sen täytyy saada huutaa itseään kaikkialla koska se on sananvapautta. Jota pitää harrastaa kaikkien, omaa mieltään vastaankin, yhdessä ja julkisesti. Samalla katsotaan tarkasti kuka uskoo oikein ja kenen mielipide on niin väärä että jo pelkästään se, että sen sanoo ääneen lehdessä on samaa kuin tämän PerusKristillisyyden häpäisy. Ja siksi erimielisten olisikin paras olla hiljaa, koska ei saa häpäistä Pyhiä asioita. Ei edes poliittisen korrektiuden nimissä. Sillä tämä on kauheampaa kuin perseraiskauksesta huutaminen seksuaalisen väkivallan uhreille. Ja jos kaikki ei mene tämän PerusKristityn pillin mukaan, hänen olonsa on ontto ja kaikki on kauheaa. Tämä jos jokin on sellaista että se on jäykistynyt yhteiselämän vastaiseksi, joka kulminoituu etenkin Etelä-Suomessa, jossa tämä PerusKristillisyys on väistämättä väistämättä tilastojenkin valossa "marginaalissa" (vai pitäisikö sanoa Hännikäisittäin, että "marginaliassa"?)

Väittäisin että tämänlainen tilanne on mauttomuudestaan huolimatta pilalaulun arvoinen. Sellaisen voi aina paketoida ja lähettää lähettäjälle. Jopa yksilöidä.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Kaukispartionainen

Eilinen ilta tuotti yllätyksen. Susanna Kaukiselta tuli julki erikoisia kommentteja. Erikoinen kommentti ei ole se, että joku haluaa Susanna Kaukisen näköisiä lapsia, vaan se, että "Apropoo, blokkasin ton MV -lehden Iljan ku se pitkästytti mua kuulostamalla suvakilta." Tämä on toki yllättävä uutinen jopa Lapuan liikkeen uudelleenperustajalta.

Pian kommenttirintama tuotti lisää hämmentävyyttä. MV -lehti, jolla ei virallisesti ole päätoimittajaa ja toimittajia, teki julkaisua koskevan kommentin joka muistuttaa kovasti päätoimittajien julkaisuratkaisuja. (Joita tosin on kyseisen lehden seuraajien toimesta muiden lehtien kohdalla tupattu pitämään sensuurina.) Kaukinen oli suuttunut siitä että MV -lehti ei ollut julkistanut hänen ", sanotaanko, rotuhygieniajuttuaan". Nyt Kaukinen on sitten yrittänyt saada MV:n leppymään koska hänellä on intessejä saada mitään julkaistua enää koskaan. "Nyt hän on nähtävästi tajunnut, mitä tuli tehtyä, ja yrittää valjastaa MV:n uudelleen ajamaan hänen asiaansa julkaisemalla hänen kirjoittamiaan tekstejä vetoamalla "yhteiseen rintamaan"." Huvittavaa on myös seurata erilaisia "seivauksia" Kaukinen selittelee. "nyt hän selittelee aikaansaamaansa sekasortoa, että se oli "suunnitelmallista provokaatiota" rasistimyyrien houkuttelemiseksi koloistaan."

Itse olen ollut Kaukisen kanssa kiitettävän vähän tekemisissä. Tämä "kansalaisaktivisti" oli kohtaamisemme aikaan Vasemmistoliitossa ja toimi Espoon Vasemmiston hallituksessa (2012-2013). Ja kirjoitteli postmodernia Skepsikseen. Aiheena oli retoriikka ja muu vastaava. Tämän kohtaamisen perusteella uskallan sanoa että hän ei ole tyhmä. Uskallan väittää että kirjoitusvirheet ja halpa kieli lienevät valittuja, eivät "perittyjä tai opittuja", ominaisuuksia. Tyyli on valittu hyvin huolella. Vaikka toisin voisi luullakin.

Tässä mielessä olen valmis luokittelemaan Kaukisen sellaiseen luokkaan jossa "rasistimyyrien houkuttelu" voi itse asiassa olla "yksi valittava tie". Kaukinen vaikuttaa siinä mielessä samantyyliseltä ihmiseltä kuin Jussi K. Niemelä, että molemmilla on selvästi tapana pyrkiä johtoon tai päättävään asemaan aktivistitoimessa, ja sitten jos valtaa ja tilaisuuksia ei tule tarpeeksi, niin vaihdetaan puljua hyvinkin riitaisasti. (Kaukinen on tosin kertaluokkaa pahempi. Joka on kyllä jo sinällään ns. "jotain".)

Tämä opportunismi vihjaakin siihen että Kaukinen ei ole lepakonkakkahullu sanan täydessä höyrähtäneessä mielessä. Sillä kunnon vihainenkin lepakonkakkahullu on vilpitön ja ei-laskelmoiva. Pikemminkin näyttää siltä että Kaukinen synnyttää "harkittuja provokaatioita" joissa sitten muut toimivat eri tavoilla. Ja sitten kun selviää mitä monista vaihtoehdoista toteutuu, Kaukinen määrittelee tavallaan sen että "mikä oli se tavoite alunperinkin". Tässä osin mieleeni tulee lähinnä Putin jolla näyttää olevan taipumusta samantyyliseen "iteratiiviseen strategiointiin". (Hän ei mene perinteisessä määrittein ideologia edellä puuhun. Mikä olisi piristävää ja kaunista siihen asti kunnes se ei ole.)