Kirjoitin aivan juuri pilalaulun, joka oli reaktio Mika Niikon puheisiin. Ratkaisuni on, tietenkin, sinänsä mauton, että hän korosti että hän kaipaa että joulujuhlassa yhteisöllisyys olisi yhdistettynä kristilliseen sisältöön. Hän varmasti aidosti kokee näin ja kykenen ymmärtämään ja jopa jotenkin sympatiseeraamaan tätä. Tilanteen teki pömpöösiksi juuri se, että hänen tekstistään saa aika vahvasti sellaisen viestin että yhteiskunnan tulisi järjestää kaikenlaisten ihmisissä olevien tyhjyyksien täyttämisen sen sijaan että heidän tulisi tehdä sellaisia itse.
Minulle ärsytyksenä - ja vielä merkittävämpää, ongelmana - ei ole se onko ohjelmassa mukana virsiä, vaan "osallistuttaminen". (Yhteislaulun luonne hyppää yleisön sekaan. Ja tämä yleisö ei koostu kristityistä ja vain kristityistä ilman ainuttakaan poikkeusta.) Minua häiritsee estottomuus jolla Niikko ja hänen kannattajansa haluaisivat määrätä mitä saa ja ei saa esittää kouluissa. - Etenkin kun siinä ei ole huomioitu sitä että joillain alueilla enemmistö ei kuulu kirkkoon, vaikka koko Suomen kansasta suuri prosenttiosuus kuuluukin. (Vaikka se 70% jota Niikon kannattajat käyttivät tässä yhteydessä.) Mutta tämä enemmistöstatuskaan ei ole se ongelma.
Tiettävästi tuoreeseen "Helsingin Sanomiin" oli laitettu kansikuvaan vanha Kari Suomalaisen piirros. En ole nähnyt itse lehden kantta mutta näin minulle kerrottiin. Kyseessä on kuva jossa Jeesus kerjää porttikongissa. Ympärillä on selvästi Helsingin klassinen joulukatu. Mielestäni tämä ei ole ongelma. Pilapiirtäjien tehtävä on jossain määrin tehdäkin tätä. Kari Suomalainen oli aikanaan pienissä vaikeuksissa jopa Kekkosen kanssa. Ja mielestäni tämä vihjaa siihen että hän teki jotain oikein. Jos sarjakuvat tuottavat enemmän äläkkää vallassa olevilta yksilöiltä kuin huonossa asemassa olevilta kansanryhmiltä, pilapiirtäjä on oikeilla jäljillä. Tässä mielessä HS ei myöskään tehnyt asiatonta ratkaisua. ; Etenkään jos kuvaus on tosi. Ja ollakseen tosi sen täytyisi jotenkin toimia piikkinä enemmistölle. Eli suuri osa ihmisistä olisi pinnallisia ja etääntynyt Jeesusasioista ja kokisi asian jopa jonkinlaisena häpeänä itselleen. Hyvä pilapiirros ja muu tähän liittyvä onkin poliittisesti epäkorrekti ja kenties jopa pilkkaa tai tuntuu pilkalta monelle.
"Kansan uutiset" (taho jota en usein seuraa) kertoikin tähän samaan kuvaan viitaten siitä miten Kari Suomalainen on tavallaan ajankohtainen. Suomalainen onkin ollut näkemyksissään vahva ja on tavallaan hauskaa että hänet hyväksytään lehdessä jonka linja on noinkin hänen omista näkemyksistään poikkeava. Tuosta jutusta löytyi se, minkä vuoksi esimerkiksi Niikolle on aivan syytä hieman piikitellä. "Kun henkilö jäykistyy yhteiselämän vastaiseksi, hänestä tulee koominen hahmo, jonka tekosista tulee komiikan ja satiirin lähde." Silmiini henkilö joka kertoo siitä että poliitikot ovat Jumalan valitsemia, haluaa muuttaa kouluopetusta evoluutio-kreationismikysymyksessä varsin fundamentaalilla tavalla ja joka avoimesti haikailee sitä että kaikki osallistuvat kristilliseen sisältöön. Ja samanaikaisesti tämä henkilö on niitä joiden kohdalla samalla nousee esiin selvästi se, että hän ja hänen viiteryhmänsä syvästi häpeävät erityisesti sen tyylisiä kysymyksiä kuin "Kuinka monta kertaa olet käynyt tänä vuonna Kirkossa?" Siinä on jotain.
Toki tämä kaikki voi olla vaikeaa. Perussuomalainen mielenlaatu kun vastustaa poliittista korrektiutta ja sensuuria. Mutta on kuitenkin varsin kiukkuinen kun joku viitsii kertoa vääränlaisia asioita. Jostain syystä sananvapauden sankarit eivät tee sitä mitä minä. Eli näe vaikka sitä mikä on sananvapauden suhde niihin itselle epämieluisiin ideologioihin. Vaan sen sijaan suuttuu jo hyvin pienestä. Ryhmä joka kesällä hyväksyy rehellisen, avoimen ja humalaisen Hännikäisen lausunnot "olen pannut tyttäriänne perseeseen. minulle mikään ei ole pyhää!" jonain joka symbolisoi sitä että poliittinen korrektius pitää heittää roskiin koska sananvapaus ovat nyt fanittamassa kun Ilja Janitskin kirjoittaa MV -lehdessä (taho jota en usein seuraa)" "Iltalehti häpäisi Suomalaisen Kristillisen Joulun!". Mikä oli niin kauheaa toimintaa, että se oli "Tarkoitushakuista häpäisemistä ja islamilaisaation kannattamista"? Se, että kerrottiin, että "Raamatussa ja Koraanissa on yli 50 samaa henkilöä, ja niissä on osittain samoja kertomuksia".
Janitskinin argumentatiivisuus, viisaus ja vertailevan uskontotieteen hallinta tiivistyi siihen että hän lainasi yhden lauseen Raamatusta ja toisen Koraanista. Ja korosti että tämän perusteella väite on tietenkin roskaa. Ja että Kristinusko on rakkauden uskonto kun taas Islam ei ole. Toki tässä unohdetaan se, että ottamalla pahimpia lainauksia Koraanista ja parhaita Raamatusta on cherry pickingiä. Ja tämänlaisia Janitskin -ihmisiä onkin trollattu asian tiimoilla viime aikoinakin, melko ankarasti. Ihan sen takia että Raamattu pitää sekin sisällään varsin vastenmielisiä asioita.
Sen lisäksi ajatuksia ohjattiin syrjään rakenteella joka koostuu pelkästään ad hominem -argumentista. Eli siitä että kuka ja minkälaisia ajatuksia asiantuntijalla on. "Taustatietoa teologi Heikki Räisäsestä: Kirjassaan “Uuteen uskoon” (1993) Heikki Räisänen peräänkuuluttaa raamatuntulkintaan fair play -henkeä ja suvaitsevaisuutta. Hän herätti 1970-luvun alussa huomiota kyseenalaistamalla perinteiseen raamatuntulkintaan kuuluvia käsityksiä monista kristinuskon opetuksista." Ja tämä sitten tietenkin on palautteen pohjalla monelle aivan sama kuin vankka todiste siitä että vääristelijä vääristelee ja kertoo epätosia asioita. (Olen luullut että historiaa ja vertailevaa uskontotiedettä ei tehdä sillä että taskussa on oikean puolueen jäsenkirja esimerkiksi.)
Kun asenne on tuo, on selvää että Suomalaisen PerusKristityn (tjsp) uskonto on hauras sellaisella hyvin sairaalla ja hassulla tavalla. Sellaisella jossa sen täytyy saada huutaa itseään kaikkialla koska se on sananvapautta. Jota pitää harrastaa kaikkien, omaa mieltään vastaankin, yhdessä ja julkisesti. Samalla katsotaan tarkasti kuka uskoo oikein ja kenen mielipide on niin väärä että jo pelkästään se, että sen sanoo ääneen lehdessä on samaa kuin tämän PerusKristillisyyden häpäisy. Ja siksi erimielisten olisikin paras olla hiljaa, koska ei saa häpäistä Pyhiä asioita. Ei edes poliittisen korrektiuden nimissä. Sillä tämä on kauheampaa kuin perseraiskauksesta huutaminen seksuaalisen väkivallan uhreille. Ja jos kaikki ei mene tämän PerusKristityn pillin mukaan, hänen olonsa on ontto ja kaikki on kauheaa. Tämä jos jokin on sellaista että se on jäykistynyt yhteiselämän vastaiseksi, joka kulminoituu etenkin Etelä-Suomessa, jossa tämä PerusKristillisyys on väistämättä väistämättä tilastojenkin valossa "marginaalissa" (vai pitäisikö sanoa Hännikäisittäin, että "marginaliassa"?)
Väittäisin että tämänlainen tilanne on mauttomuudestaan huolimatta pilalaulun arvoinen. Sellaisen voi aina paketoida ja lähettää lähettäjälle. Jopa yksilöidä.
1 kommentti:
Jaoin tämän. Kahteen otteeseen.
Lähetä kommentti