torstai 31. joulukuuta 2015
Todistajansuojelu
Uutenavuotena 2000 eräs kaverini teki itsemurhan. Tästä alkaa olemaan miltei 16 vuotta. Vuosipäivät näyttävät rullaavan myös unimaailmassani. Näin nimittäin unta, että hän tuli takaisin. Narisevine äänineen kertoi että oli ollut todistajansuojelussa. Tulin vihaiseksi. Huusin asioita. Minä olin surrut, puolisoni oli surrut, kaikki olivat surreet. Että mikä syy voi olla että ei voi rehellisesti kertoa että on mennyt todistajansuojeluun. Ja jos ei voi niin keksii jonkun muun tahansa tavan, minkä tahansa muun tavan. Lavastaa kuolema. Jos on pakko.
Tulin niin vihaiseksi että halusin tappaa tämän. Omin käsin ja kunnolla. Siihen paikkaan. Tämä tarkoitti myös sitä, että tulin niin vihaiseksi että heräsin. Ja ensimmäinen ajatukseni oli tiedostaa että se oli uni ja että vittu. Enhän minä voi. Kun se on jo kuollut.
Tunnisteet:
itsemurha,
oravan elämää,
raivo,
suru,
unet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Samoihin aikoihin myös minun yksi kaverini kuoli. Sen jälkeen näin hyvän aikaa sellaisia varsin eläväntuntuisia unia, joissa tapasin hänet ja hän kertoi aina jonkin "järkevän" selityksen sille, miksei olekaan kuollut.
Lähetä kommentti