Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nelson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nelson. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. toukokuuta 2015

Evoluutiolla on yhä enemmän selitettävää...

Kreationismin kohdalla on klassikkovitsi/vasta -argumentti. Se koskee välimuotoja. Ja se vastasi melko lailla sitä kokemusta mikä syntyi kreationistien kanssa keskustelusta. Kreationisti ensin selitti että välimuotoja asian A ja B välillä ei ollut. Ja sitten kun tähän toi esiin välimuodon, selityksenä oli että välimuoto ei ollut validi. Tarkassa analyysissä kun tämä välimuoto pitäisi selittää liittämällä se niihin pääsuuntiin. Ja näin ollen jokainen löydetty välimuoto lisäsi kaksi aukkoa todistustaakkaan. Toki kreationistit itse eivät ajatelleet asiaa näin, mutta argumenttien takana oleva henki oli juuri tämä. Jokainen välimuoto oli siis entistä suurempi ongelma evoluutiolle.

Ajattelin että tämä oli vaipunut niiden kliseiden joukkoon joita ei käytännössä enää käytetä. Mutta sitten luin Paul Myersin blogia. Aiheena on Paul Nelson päivän sankari, Paul Nelson. "Paul Nelson, Philosopher of Biology at the Discovery Institute, is a real corker. He has decided that nematodes could not possibly have evolved, because scientists (real ones, not creationist pseudoscientists) have produced an extremely detailed literature documenting their development."

Idea on sama. Kun ensin on vaadittu että evoluutiohistoria täytyy selittää, on evoluutiohistorian luominen pohjana jollekin jossa evoluutiolla onkin paljon enemmän selitettävää. Nelsonin retoriikka iskeekin siihen että jokainen uusi datapiste on uutta tietoa ja nyt tätä käytetään pohjana sille että tunnettu kohde onkin "kompleksi". ; Tähän liittyen tuon esiin pari ajatusta/huomiota. (Myersin kritiikki Nelsonille kannattaa lukea koska se on opettavainen ja tämä blogaus ei ole referaatti.)

Tämä luultavasti liittyy siihen että kreationistien maailmassa ollaan hyvin vahvasti lukkiuduttu siihen että vain deterministinen selitys on selitys. He vaativatkin evoluutikoilta selitysmalleja joissa pitäisi selittää miksi evoluutio on tuottanut juuri tuolla tunnetulla tavalla tuon tunnetun piirteen. Evoluutikot itse harvemmin nojaavat tähän. Sillä jos prosessissa on satunnaisuutta, tämän vaatiminen on yhtä järkevää kuin vaatisi että lottoarvonnan jälkeen selitettäisiin miksi juuri tietty lottorivi eikä jokin toinen selitys toteutuisi. Ja kaikki tästä poikkeava nähtäisiin antiselityksenä. (Mikä toki pakottaisi ajatuksia kohti "älykkäästä suunnittelua" koska vain huijaus voi tarjota selitysken jossa kerrotaan miksi juuri tietty henkilö on voittanut. Peli on pakosti eisatunnainen, eiarvonta ja sitä kautta jotain muuta kuin lottoarvinta.)

Tämä ei toki ole vierasta ID -piireille. He lainaavat yleisesti Stephen Gouldia. Ja Gould on useastikin nostanut esiin sen että evoluutio ei ole prosessi joka "toistuisi samanlaisena" jos ajassa voitaisiin mennä taaksepäin ja aloittaa jostain aiemmasta pisteestä uusiksi. ID -piirien probleema tässä onkin se, että he yrittävät tehdä evoluutioteoriasta ristiriitaista ja he tuntuvat hokevan "ei olla synnytty sattumalta" -tyylisiä asioita. Mutta sitten he luovat evoluutioon ristiriitoja joiden perusoletuksena on että evoluutio olisi ultimaattisesti täysin ei-satunnainen.

Lisäksi on toki hupaisaa katsoa CSI -konseptin rappiota. Aluksi sitä myytiin lajittelevana filtterinä joka tunnistaa kohteesta onko se Suunniteltu. Kontekstia ei tarvittu. Sattuma ja lainomaisuus eliminoitiin. Jos kohde oli kompelsi ja spesifi, se oli Suunniteltu. Siihen liittyi monia omituisia asioita kuten (a) Dembski näytti käyttävän aina erilaista metodia näiden arviointiin ja monet tavat olivat keskenään ristiriitaisia. Jolloin jokainen kohde saadaan kompleksiksi tai spesifiksi. (b) Hyvin usein kun katsottiin spesifioivaa patternia se olikin itse asiassa lainmukainen, jopa äärimmäisen lainmukainen, (näistä kenties pahin klassikkoesimerkki on ns. Caputo -case joka koostui lainomaisesta kolikonheittotulosrivistä). Ja kun patternin täytyi olla ei-lainomainen selvitäkseen eliminoivasta filtteristä oli tilanne hyvin omituinen. Eli asian täytyi olla samanaikaisesti keskenään ristiriitaisia asioita.

Näistä virheistä on, ihme ja kumma, otettu opiksi sen verran että niistä on joustettu. Nykyään spesifiys onkin todellakin alkanut näyttää siltä mitä Myers sanoo "“Specified”, as they use it in the term “specified complexity”, means something entirely different. It means built to a plan or specification; it implies a pre-existing blueprint that lays out the instructions to produce a desired end result. In the case of intelligent design creationism, it attempts to turn an assumption into evidence." Eli jos jokin nähdään spesifinä niin esioletetaan että kohde on suunniteltu. Suunnitellut kohteet ovat spesifejä ja spesifit kohteet ovat suunniteltuja. Näin joudutaan tekemään koska muuten paha evolutionisti antaa esiin pahoja salakirjoitustehtäviä. Jotka ovat kuitenkin helpompia arvioitavia kuin biologinen DNA -rimssut, joiden informaatiomäärät hyvät ID -soturit tunnistavat ilman matematiikkaakin.

Selvää on että Nelsonin logiikalla evolutionisteilla on koko ajan enemmän ja enemmän selitettävää. Valitettavasti samanaikaisesti on yhä vaikeampaa olla ajattelematta että Nelson on asioissaan aivan pihalla. En tiedä, jos hän on tuijottanut liikaa ontogeneettisiin syvyyksiin ja sitten tämä ontogeneettinen syvyys on tuijottanut häntä takaisin.

tiistai 10. syyskuuta 2013

ontogeneettisesti syvältä

"Kotimaassa" ollut kirjoitus kirkon oppien päivittämisestä käsittelee kreationismia kuriositeettina. "oppikeskustelut linjalla kreationismi-evolutionismi eivät nostaneet suuria otsikoita 2000-luvun alussa, kun niistä maailmalla aktiivisesti puhuttiin. Kuriositeettina voidaan kuitenkin mainita ”Älykkään suunnittelun” (intelligent design, ID) – käsitteen rantautuminen Suomeen syksyllä 2004. Yhdysvaltalainen luennoitsijavieras, Paul Nelson, esitti Espoon Otaniemessä järjestetyssä seminaarissa 22.10.2004, että ”Älykäs suunnittelu eli yliluonnollinen toimija voi olla vastaus kysymyksiin, joihin nykytiede ei osaa vastata.” (HS, 23.10.2004)" Tämä liittyy vahvasti siihen, että evankelisluterilainen kirkko kaupittelee itseään samanaikaisesti moniarvoisena, siis myös fundamentalisteja suvaitsevana. Samalla se kuitenkin esittää että valtionkirkko suojelee fundamentalismilta ja ääriliikkeiltä. Siksi tarvitaan ajatusta siitä että suomessa olisi erityisen vähän kreationismia.

Ajatus on suoraan sanoen itsessään huvittava. Ajankohta kirjoitukselle ei voisi myöskään olla huvittavampi. Sillä tosiasiassa juuri nyt on meneillään alkumaininkeja kreationistien "myyrävuosille". Eikä aalto ole ensimmäinen. Itse muistan 2004 -vuodesta lähinnä sen, että kreationismia tunki päälle ja syliin ja silmille. On hyvä huomata, että Paul Nelson ei suinkaan tullut tyhjille saleille saarnaamaan. Täällä oli yleisö, ja puuhamiehet jotka halusivat hänet paikalle. Itse asiassa esimerkiksi Matti Leisola on puuhannut kreationismin parissa Suomessa jo 1980 -luvulla niin äänekkäästi että Ilkka Niiniluodon aivan kotimaan olosuhteisiin painetuissa filosofiankirjoissa on siihen aikaan reagointeja kreationistien argumentteihin.

Tämän hetken myyrävuoden perimmäinen syy on Meyerin "Darwin's Doubt", joka ilmestyi USA:ssa. Internetkulttuuri ja globaali maailma eivät enää seuraa sitä että kuka vierailee maassa ja kuka ei. Kenties joskus ajalla ennen tietokoneita ja matkapuhelimia uudet ajatukset virtasivat maahan luennoijien ja opintomatkojen kautta. - Tiettävästi ainakin Pekka Reinikainen opetteli "kreationismitieteen" vanhakantaisella tavalla opiskelemalla ulkomailla ja tutustumalla paikalliseen kulttuuriin. Tai ainakin tällä oli suuri vaikutus ideoiden leviämiseen. Nykyään ajatus tulee ensin ja luennoija vastaa enemmänkin yleisössä jo olevaan tarpeeseen.

Onkin itse asiassa melkoisen turhaa esittää että evoluutio-opetuksesta tuoreesti uutisoitu evoluutionopetus ei olisi liitoksissa kreationistien myyrävuosien alkuun. Tästä tapauksesta "Paholaisen asianajaja" blogasi, kantaa otettiin myös "Skeptics Unitedissa". Kreationismin nousu on myös herätellyt vanhoja jo tutuksi tulleita kotimaan kreationisteja. Tuuliranta on kommentoinut opettajan evoluutiosensuuria sitä kannustaen. Poliittisella linjamalla peruSSuomalaisten Niikko on antanut tukea tälle linjamalle. ~ Tämä opettajan evoluutiosensuuri ei yllätä. Itse tiedän aivan modernina nykyajoitsa sen, että kreationismi on "kuulunut skeneen". Myös kouluissa. Esimerkiksi Tuupovaaralla kasvanut opiskelukaverittareni oli hyvin kiukkuinen koska evoluutioteoriaa käsitellyt esitelmä sai huonon numeron koska siinä ei käsitelty Aatamia ja Eevaa eikä esitelmässä moitittu evoluutiota riittävästi. Samoin tiedän, että Järvenpään lukiossa Pauli Rentola on ollut joskus paikkaamassa varsinaista uskonnonopettajaa ja tällöin esille on noussut kreationistista materiaalia ja evoluutioteorian moittimista.

Kuriositeetti tarkoittaa muutamaa yksittäistapausta joilla ei ole valtaa.

Kirkko pitää koko kreationismi -ilmiötä kuriositeettina eikä oikeastaan tee sille mitään. Irrelevantisointi on tärkeää, koska muutoin saattaisi nousta esiin se, että tosiasiasa ilmiö on suurempi kuin oikein kukaan haluaisi myöntää. Kirkko joutuisi tunnustamaan että Suomessa on kreationismia huru mycket. Ja tämän tunnustaminen veisi kaiken pohjan kirkon "suojelemme yhteisöä ääriuskonnoilta" -hengeltä. Kirkon edustajien kanta onkin yleensä se, että he kertovat olenvansa jonkinlaisia teistisiä evoluutikkoja. Ja että kirkkoa ei pidä samastaaa kreationismiin. Mitään antikreationistista ei ole esiintynyt. Uusateisteja vastaan on sitten heitetty pilkkaa laajemmin. Nelisen vuotta sitten kirkko ilmeisesti päätti että kreationisteja ja uskovaisten fundamentalistien jarruttamisen sijaan olisi oikein kutsua ateisteja fundamentalisteiksi ja jarruttaa heitä. ; Yhtenä syynä on kenties se, että uusateismi on selkeästi keskittynyt olosuhteisiin jossa kreationismia on paljon. Uusateismi on syytä sitoa kirkkokritiikkiin koska muuten saattaisi nousta näkyvämmäksi se tosiasia miten paljon suomessa on kreationismia.

Toki kouluopetuscase on tässä valaiseva, että se näyttää että kreationismi ei useinkaan ole evankelisluterilaisen kirkkomme sisällä. Opetuksesta kieltäytynyt opettaja kun kuului helluntaiseurakuntaan. Helluntailaisuus ja kreationismi kuuluvatkin yhteen. Ja tässä mielessä valtionkirkko onkin siitä vahvasti erillään. Helluntailaisuus taas on leimallisesti kreationistimielistä.

Ei kuitenkaan tarvitse olla ruudinkeksijä löytääkseen valtionkirkosta vahvan kytköksen kreationismiin. Viidesläisyys, tuo liikehdintä jonka nimi on tässä blogissa toistuva kuin kirosana. Se on tunnetusti ottanut vaikutteita globaalista ulkomaailmasta, etenkin USA:sta. Siksi siinä onkin vahva kalvinistinen sävy. Ja vaikutteet pitävät sisällään kreationismia. Jo aivan karkeat perusasiatkin paljastavat että yhteys on vahva ; Viidesläisyyden perustana on "Uusi Tie" -lehti. Se liittyy 1960-luvulla alkaneen uuspietismin ja uuden herätyskristillisyyden tapaan korostaa fundamentalismia. Sen opeissa Uuras Saarnivaaran opetuksilla on merkitystä. Viidesläisyyden liittyminen kreationismiin on selkeä ; Saarnivaara oli kreationisti, peräti nuoren maan kreationisti. SEKL - viidesläisten lähetysorganisaatio - on ilmaissut julkisuudessakin evoluutiovastaisuudestaan. Ja "Uusi Tie" -kustantamo taas on jokaiselle suunnilleen kreationistikirjan nähneellekin tuttu. Se kun on on taas kunnostautunut evoluutiota vastaan hyökkäävien kreationistien painamisessa. Se on Phillip Johnsonin, Pekka Reinikaisen ja Puolimatkan teosten kustantaja. Kirjat taas ovat tärkeitä viitteitä joiden nimiä heilutellaan auktoriteetteina myös eiluterilaiseen kirkkoon liittyvillä netmissioneilla ja vastaavilla. Helluntailaisuudella on viidesläisyyttä vähemmän valtaa kreationismitiedotuksessa.

Kreationistit tuntuvatkin usein tulevan kirkon viralliselle linjalle ikään kuin yllätyksinä. Esimerkiksi muistan kun "Luomisen lauantai" pidettiin Hyrylässä. Kreationistipiirit mainostivat sitä aika suuresti. Eikä ihme, sillä paikalla oli Matti Leisola, Pekka Reinikainen ja monia muitakin suuria kreationistien nimiä. He pitivät monta luentoa. Siellä oli myös uuden kirjan markkinoilletuloesittely. Evoluutiota bashattiin ja Intelligent Designin vihjattiin viittaavan kristittyjen Jumalaan itsensä Matti Leisolan suulla. Minä olin tietoinen ja paikalla, kuuntelemassa hortonomikristityn salaroolissa. Myöhemmin seurakunnan silmäätekevät ihmettelivät lehdissä asti että miten tälläistä voisi tapahtua kun he eivät tienneet. Tämä herätti hupaisia muistoja Jalovaara -casen kohdalla. Silloinkin esityksessä oli että "kirkko ei ollut perillä".

Tämänlaatuinen hyvin syvä ignoranssi on joko sitä että ollaan tampioita ja poropeukaloita eikä tiedetä mitä missään tapahtuu. (Tämänlaisen tietämättömyyden kanssa on tietysti helppoa valehdella että kreationismi on suomessa marginaali -ilmiö.) Tai sitten vielä pahempaa - tiedetään tasan tarkkaan mitä tapahtuu, mutta halutaan välttää uutta "räsäsgatea". Valtavat massat kirkosta eroavia ovat tällä hetkellä jotain joka estää rehellisesti sanoen kirkkoa tekemästä juuri oikein mitään. Yritystä ei toki ole aiemminkaan ollut, mutta boikotinpelko tuntuu latistavan kaiken halun edes ajatella yrittämistä. (Yritän tässä olla kirkkomyönteinen.) Kirkon puolella tämä ei tietysti ole kaikki.

Viidesläisyyden ongelmana ei ole massa vaan valta. Heitä ei kaikista kirkon jäsenistä ole kovin montaa prosenttia. Kiinnostavaa on, että Kirkon omien tilastojen valossa kirkolliskokousedustajista 74% on viidesläisiä. Ja esimerkiksi agnostikkoillan saama moiteryöppy tiedetään johtuvan uuspietistisistä asenteista ; Viidesläiset ovat tunnetusti myös käyttämässä valtaansa. ; Tässä mielessä minun on täysin mahdotonta uskoa, että kirkossa ei tiedettäisi. Kysymys kaikessa kiistossa onkin siis joko (a) halusta jatkaa myyräntyötä, eli saada rahoitusta viidesläiselle toiminnalle (b) ns. damage controllia jossa ikävien tosiasioiden tuomia rahallisia ja suosiollisia ja vaikutusvallallisia ja imagollisia ja ... haittoja yritetään minimoida kehittämällä erilaisia hieman kyseenalaisia retorisia taktiikoita.

Marginaali tarkoittaa että ei ole tilastollista kannattavuutta.

Joku voisi sanoa että ylläoleva ei vielä tarkoita juuri mitään. Sillä marginaali on marginaalia jos lukumäärät ovat pieniä. Tiedebarometri vuodelta 2007 vihjaa että evoluutiovastaisuus on melkoisen yleistä. Valtionkirkkojärjestelmän antisuojeluvoima näkyy tilastollisesti ; "Evoluutioteoriaa totena pitäviä löydettiin maastamme vähemmän kuin referenssimaistamme keskimäärin" Kari Tikkanen taas tilastollisesti käsitteli aiempaa EU:n tiedebarometria. Mikään PISA -tulos ja vastaava ei selitä miksi suomessa on paljon evoluutionvastustusta, koska evoluution kannatus korreloi tiedeosaamisen kanssa. "Mitä enemmän tieteellistä tietämystä - sitä enemmän evoluution hyväksyntää." Odotus olisi että täällä olisi referenssimaita enemmän evoluution hyväksyntää. Tikkanen nostaa toisessa vaiheessa esiin tilastoanalyysin lisäksi aikanaan kohua ja ihmetystä nostaneen tilaston "STT:n julkistettua, että vain 65% suomalalaisista uskoo evoluutioon, alkoi siitä keskusteluja TV-uutisissa ja aamutv:ssä, joissa asiantuntijoilla oli sormi suussa ja ainoa vastaus tuntui olevan "koulutuksen puute". Olisiko näin simppeliä? Onko tiedossamme ja biol.tietämyksessämme puutteita, jotka voisivat selittää Suomen muita pohjoismaita alhaisemmat evoluution uskovien luvut?" Pohjoismaiden välillä evoluutiota moititaan eri tavoin, ja selittävä elementti näissä kaikissa hyvin koulutetuissa maissa onkin muualla. Hyvin koulutettujen pohjoismaiden kohdalla ero on maiden uskonnollisuudessa. "Selvästi Suomi on uskovaisin ja selvästi uskonnollisuuden kanssa samaa tahtia eri pohjoismaittain vaihtelee nuoren maan kreationismi(YEC) ja evoluution kieltäminen. Sen sijaan evoluutio/kreationistisillä käsityksillä ei ole juuri mitään yhteyttä tiedetietämykseen tai biologiseen tietämykseen, joka on kaikilla mailla korkeaa tasoa". Tämä on terve muistutus siitä että yksi muuttuja joka pätee isoilla linjoilla voi olla tehoton jossain kontekstissa. Monesti ihmiset yliyleistävät tutkimustuloksia. Tikkasen kenties ikävin opetus on kuitenkin vasta lopuksi. "yli miljoona suomalaista luulee dinojen eläneen ihmisen aikaan ja kieltää ihmisen evoluution aiemmista eläinlajeista." Eurobarometrin tiedot ovat laajoja ja tarkkoja ja julkisia. Tilastoanalyysi ei ole rakettitiedettä, joten järkkytuloksia on mahdollista tarkistaa omin käsin ja silmin, jos viitseliäisyyttä vain riittää.

On selvää että nämä luvut eivät puhu sen puolesta että kreationismi olisi marginaalista. Tulokset tuossa kohden ovat useita vuosia vanhoja. Mutta tuore Seurakuntalainen kertoo että tilastot muuttuvat yllättävän hitaasti, niin hitaasti jos ollenkaan. "Tutkimusten mukaan noin kolmannes väestöstä epäilee evoluutioteorian paikkansapitävyyttä. Muuta väestöä yleisempää teorian kyseenalaistaminen on konservatiivikristittyjen keskuudessa." Määrät ja syyt ovat hyvin samanlaiset. Seurakuntalaisessa uutisoitu menettelytapa jossa Radio Dei tuo näkyvyyttä kreationismille livedebatin avulla ei sekään ole mitään uutta. Se on yksi tapa mainostaa ja levittää kreationismia. Päätelmä tästä on, että yhtenäiskulttuuria ajava Kirkko ei yksinkertaisesti suojele fundamentalismilta. Fundamentalismilta suojaaminen ei ole mikään argumentti. Kuten ei ole koskaan ollutkaan. Lähes kaikki kirkon puheet haisevatkin damage controllilta.

Loppupehmennys.

Evoluutio-sensuuri ja kreationismin opetus eivät ole enää aikoihin järkyttäneet mieltäni. Olen tiedostanut sen olevan irrottamaton osa Suomen vallitsevaa uskonnollista kulttuuria. Tämä on vain tosiasia. En myöskään pidä kreationismin opetustakaan sinällään pahana asiana. Omalla uskonnontunnillani kerrottiin että heitä on olemassa ja karkeasti kuvattiin mitä he uskovat. Tämänlainen esittely ei ole väärin.

Edellä esilletuomani Pauli Rentola opetti allekirjoittaneelle lukiossa psykologiaa, ja hän oli ehdottomasti yksi suosikkiopettajistani. Todennäköisesti kaikilta ajoilta ja kaikilta kouluilta. Ja tämä ei ole vähän. Minulla on ollut montakin mainiota opettajaa. En voi olla täysin varma, onko kreationismin esilletuominen ja evoluution moittiminen ollut jopa jonkinlainen yritys provosoida miettimään asioita. Tämä ei ihmetyttäisi, koska Rentola on antanut itselleni sijaisopettajana kenties kaikkien aikojen haastavimman ja fasinoivimman filosofianoppituntini ikinä. Tavaraa oli juuri riittävästi että se oli mahdollista tajuta, mutta meno oli huikeaa! Tässä mielessä provokaatio on hyväksyttävä, eikä minun tarvitse välittää tietää siitä onko Rentola oikeasti kreationisti vai evoluution kannattaja. Menetelmänä provokaatio on nähdäkseni oikein sovellettuna ihan hyväksyttävissä.

Myös Mika Sipura - joka on taatusti antanut riittävän suuren panoksensa evoluution puolesta millä tahansa mittareilla ja jota kunnioitan suuresti tietäjänä ja ihmisenä - kutsui itsensä Pekka Reinikaisen ihan biologiantunnille. Häntä mollattiin molemmilta puolilta, kreationistit ja evoluution kannattajat eivät pitäneet ratkaisua toimivana. Sipura itse kiteytti ajatuksensa seuraavalla tavalla "Filosofisten poteroiden välimaastossa haahuilu ja lokeroihin kurkistelu on vaarallista, sillä varomaton yritetään tyrkkiä tai vetää jompaan kumpaan lähimmistä juoksuhaudoista. Lapsellisessa liennytysmielisyydessäni kompuroin kentällä ilman metallinpaljastinta, ja kutsuin Porvoon vuosinani kreationisti Pekka Reinikaisen Bi12 Evoluutio ja ekologia -kurssille pariinkin kertaan kertomaan näkemyksistään. Ensimmäinen sessio oli monelle avartava kokemus. Jännittävä loppuhuipennuskin saatiin kun innokas opiskelija penäsi Pekalta, kuka se maailman luonut älykäs suunnittelija (ID) voisi olla. Pekka kielsi kolmasti: en tiedä, sanoppa se, ei aavistustakaan. Kukko ei laulanut, mutta kello soi."

En myöskään suoraan sanoen toivo että kirkko ottaisi kantaa evoluutioon oikein suuntaan tai toiseen. Sillä humanisteina heillä tuntuu olevan hieman hatarat käsitykset evoluutiosta. Jos tieto on sillä tasolla, ei voi sanoa muuta kuin että "uskon evoluutioon" - koska mistään tiedosta ei todellakaan voi puhua. En haluaisi siivota "hyvää tarkoittavien" tiedevirheitä. Etenkin kun ne tiedevirheet ovat niitä tavallisia evoluutioon liittyneitä. Jotka taas ovat usein juuri niitä joita kreationistit moittivat - heidän arugmenttinsa eivät usein tunnu osuvan aitoon evoluutioteoriaan, mutta hyvin usein ne iskevät hyvinkin tarkasti tälläisiin evoluutiosta pyöriviin urbaaneihin legendoihin joita kirkon teistiset evoluutikot sitten levittelevät. En siis toivo että kirkko aktiivisesti lähtisi bashaamaan jotain johon sillä ei ole taitoja. On suurta viisautta osata olla hiljaa sen sijaan että perseilee. (Kiitos siitä, kirkko!)

Sen sijaan vetoaisinkin siihen, että sen sijaan että kiistäisi kreationismin merkityksen, kirkko nousisi pois siitä statuksensa ja kirkkotilpehöörin institutionalisoimasta "virallisen kannan" maailmastaan. Jos ideana on se, että kirkko elää mukana arjessa, ja on monikasvoinen, sen tulisi tehdä kuten "kotimaan" blogeissa tuoreesti ehdottettiin. "Kirkon on uskallettava tarttua rohkeammin vuoropuheluun niiden uskonilmausten kanssa, jotka tulevat vastaan seurakuntatyön arjessa, facebookissa, kodeissa, kaduilla ja kuppiloissa." Ja jokainen joka on käynyt keskustelemassa uskonnosta vaikka suomi24 tai missään netissä ei voi pitää kreationismia marginaalisena, näkymättömänä, voimana. Näkisinkin, että suurin kirkon ymmärrystä rajoittava tekeminen onkin se, että sen päätöksentekijät harvemmin ovat sitä ikäluokkaa että he edes voisivat olla kunnolla mukana "diginatiivejen" tai edes "digisiirtolaisien" arjessa. Iso osa todellisuudesta on netissä. Vanhoille parroille se on tietysti vain abstraktio eikä "todellista" vaan jotain "epätotta", "virtuaalista", "kuplaa", "illuusiota" -ja kenties jopa "humpuukia". Heidän on luultavasti muita helpompi pitää kreationismia jonain irrelevanttina kuriositeettina vain sen vuoksi että ID:n isoja nimiä käy luennoimassa maassa hirmu vähän.
Otsikko ; Jos se pitää selittää sinulle, et tiedä tarpeeksi kreationismista voidaksesi selittää sen vaikutuskulttuurista ja relevanssista yhtään mitään.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Tieteen mielenkiintoistamisesta.

Usein sitä kuulee, että "naturalismi" rajoittaa kovasti tieteentekoa. Tämän näkemyksen kannattajien mukaan avomielisemmällä suhtautumisella saataisiin enemmän ja laadukkaampaa tietoa asioista. Minulle on tosin jäänyt hieman auki, miten naturalistisen ajattelutavan vastustus olisi avomielisyyttä.

Samoin on jäänyt hieman auki, mitä konkreettisia asioita sitä oikeasti kielletään ; Useinhan kysymys on siitä että "naturalisti" moittii sitä että jotain aineistoa tulkitaan huolimattomasti. Tässä kohden metodologian suhde johtopäätökseen tuntuu olevan monille vaikea. Kritiikki kohdistuu enimmäkseen aineistojen tulkintaan, ei estä aineistojen kokoamista. Princetonin yliopistossa on ollut jopa PEAR -tutkimusryhmä, joka on tutkinut sitä miten ajatuksen voimalla voidaan vaikuttaa elektronisten laitteiden toimintaan. Samoin kuuluisuutta sai satunnaisgeneraattoreita eri puolille maailmaa kylväneeseen Roger Nelsonin projektiin, jossa satunnaislukujen vaikutusta liitettiin "globaaliin tietoisuuteen". Nelson suhtautui ajatuksen voimaan hyvin myönteisesti ja hänestä satunnaislukugeneraattorit näyttivät esimerkiksi USA:n 9/11 -terrori-iskut. Tosin häntä onkin kritisoitu siitä, että hän näkee yhteyksiä turhan helposti. Esimerkiksi toiset tutkimusryhmät, jotka ovat analysoineet samoja tuloksia ovat olleet sitä mieltä että yhteydet eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
1: Toki osa on sitä mieltä että jo se, että aineistoa saadaan kerätä tarkoittaa samaa kuin että asia itsessään olisi hyvinkin vakavasti otettava. Ja osa on sitä mieltä että kokeissa täytyisi olla odotettavissa tuloksia että niitä kannattaa lähteä tekemään. Itse olen aineiston keräämisen suhteen löyhäkätinen, mutta tulkinnassa kovempi. Mutta minä en päätäkään asioista yliopiston rajallisien budjettien sisällä vaan elän epäkonkreettisessa ideaalissa..

Kuitenkin joskus tähän saadaan konkreettisia vastauksia. P.Z. Myers oli etsinyt tähän liittyvää palautetta, ja esitteli kreationistisen kirjoituksen, jossa muistutetaan siitä miten kreationismi mullistaisi tieteen monilla rintamilla. Esimerkiksi jos luomista etsittäisiin, unohdettaisiin pimeä aine ja saataisiin aikaan nykyistä yksinkertaisempi kosmologinen malli. (Jota kirjoittaja ei tietysti osannut esittää, mutta se ei estä häntä olemasta varma sen olemassaolosta.) Geologiassa fossiilisia polttoaineita etsittäisiin kovemmalla innolla sen sijaan että pelättäisiin öljyn loppumista. Kreationismi paljastaisi myös yhteyden radioaktiivisten aineiden ja maanjäristysten välille. Radioaktiivisuus ja magneettisuus mullistaisivat koko maanjäristystieteen. Elimistön totaalisen ja kaikenkattavan funktionaalisuuden hyväksyminen muuttaisi lääketieteen ja ajaisi ihmiset kohti Raamatussa mainittuja ruokailutapoja. Eläintieteestä tulisi kiinnostavampaa, kun dinosauruksia alettaisiin etsimään ja niitä myös löydettäisiin. Tieteenteko alkaisi muistuttamaan enemmän scifiä.

Yllä oleva kuvaus on, paitsi mainio esimerkki crank magnetismista, on myös hyvä muistutus siitä, että enemmistöä tieteessä ahdistaa se, että se on tylsää. Korrelaatiot eivät kiehdo ihmistä. Siksi esimerkiksi kryptozoologia yrittää hakea biologiasta "kunnollista seikkailun tuntua". Tutkimusmatkat ja valkoiset alueet korostuvat tässä lähestymistavassa.

Toki näissä innoissa unohtuu se, että tosiasiassa ympäri maailmaa on biologeja piilotettuine kameroineen, ja uusien eläinlajien etsintä ei ole "etsitään tiettyä eläintä" vaan yleisempää eläinlajien kartottamista. Näin ollen ei ole estettä sille että dinosauruksia pompahtaisi vastaan. (Jos niitä kerran olemassa olisi). Viidakkoon jätetyt kamerat jotka laukeavat kun jokin eläin kulkee läheltä (mekaanisen "naruviritinlaukaisimen", lämpösensorin, liikesensorin tai muun vastaavan auttamana) eivät yksilöi että "sopiiko kuvattu kohde kuvaajan odotuksiin".

Yleisesti ottaen ehdotukset ovatkin melko kaukaa haettuja. Niistä ei kuitenkaan tee kaukaa haettuja se, että niitä vastaan olisi erityistä kampanjointia. Jotenkin näitä kokoomia lukiessa tulee aina mieleen se, miten nämä ihmiset ikään kuin ajattelevat että todellisuus olisi kulttuurirelativistinen niin, että yrittämällä saisi todistettua sen oman näkemyksensä. Tämänlainen oman asenteen vaikutus maailmaan on tietysti eräällä tavalla optimistista, mutta toisaalta siihen yhdistyy helposti salaliittoparanoija, jossa vastapuolen ajatellaan ikään kuin manipuloivan yrityksillään maailman näyttämään valheelta. Siksi evoluution todisteelta vaikuttava aineisto voidaan ottaa enemmän uskonkoetuksena kuin jonain, joka tulisi ottaa vakavasti.

torstai 9. syyskuuta 2010

A creationism by any other name would smell as ...

"Intelligent Design is just the Logos theology of John's Gospel restated in the idiom of information theory."
(William Dembski)


Määritelmät ovat päättelyssä tärkeitä. Erilaisia määritelmiä tarvitaan jotta asioista voidaan puhua tarkasti. On esimerkiksi kätevää puhua kissoista ja koirista. Toisaalta on kätevää puhua myös eläimistä, joita sekä kissat että koirat ovat. Moni ymmärtää myös että että sekä islam että kristinusko ovat molemmat uskontoja. Ja eri uskontoja. Ja että tämä tarkoittaa sitä että Islamin väitteitä ei voi suoraan siirtää Kristinuskoon. Mutta että kuitenkin voidaan puhua aivan järkevästi molemmista uskontoina.

Kun asia liitetään Intelligent Designiin ja kreationismiin asiaa ei tunnuta enää ymmärtävän. Tästä esimerkkinä on David Klinghoffer, jonka näkemyksen tuo esiin John Pieret.
1: Klinghoffer syyttää Leboa salaliitosta jossa Intelligent Design liitetään kreationismiin aivan väärin. Hän syyttää salaliittoteoriasta. Tämä vihjailu on tavallista. Valitettavasti kyseinen salaliitto selviää lukemalla "Wedge -dokumenttia" : Discovery Institute, Intelligent Designin keskeisin toimiva instituutio, jonka alla on toiminut muun muassa Behe ja Dembski ja käytännössä leijonanosa muistakin "alan kannalta relevanteista ja aktiivisista puuhamiehistä ja kirjoittajista", ovat tavoitteiltaan varsin mielenkiintoisia.
___1.1: Valitettavasti salaliittoteorian määritelmä sopii myös Intelligent Designin itse teoriaan ""conspiracy theory" is a term "used almost exclusively to refer to any fringe theory which explains an historical or current event as the result of a secret plot by conspirators of almost superhuman power and cunning." Tällä huvittelu ei kuitenkaan ole nyt olennaista.
2: Klinghoffer huvittaa myös väittäessään että "ID not only does not provide proof for a literalist Biblical theology. It goes head-on against such a theology on major points." Eli että Intelligent Design jopa vastustaa kirjaimellista Raamatuntulkintaa. Tämähän sanoisi että fundamentalisti joka tukee Intelligent Designiä olisi harhaoppinen. Olisi jännittävää miettiä mitä esimerkiksi suomalaiset kreationistit suhtautuisivat tähän väitteeseen. YEC -tahot ovat kuitenkin vahvasti tukeneet Intelligent Designiä. Ajatuksella nautiskelu ei kuitenkaan ole tälle jutulle kovin olennainen.

Kysymys on määritelmistä. Hän korostaa sitä että ""Creationism" is a useful word to designate the claim of scientific evidence for a literal reading of Genesis, from the creation story to Noah's flood." Eli että kreationismi tarkoittaisi vain väitettä jossa Raamattu on kirjaimellisesti totta. Tämä on kuitenkin väärä määritelmä : Se on samaa kuin sanoisi että uskonto on kätevä sana Jeesuksen seuraajille ja että tämän vuoksi esimerkiksi muslimeita ei voitaisi kutsua uskovaisiksi. Asia on itse asiasssa jopa niin laaja, että UFO -uskovaisia on kuitenkin olemassa, uskonnollisuus ei ole sidottu edes pelkkiin yliluonnollisiin henkivoimiin.

Kreationismi on uskonnon tapaan laajempi käsite. Siksi käytössä on termi YEC, suomeksi nuoren maan kreationismi. Jotta voisimme erottaa sen hindulaisesta luomisteorioista. Tai OEC -näkemyksestä, vanhan maan kreationismista, jota esimerkiksi Jehovan Todistajat kannattavat. Kukaan tuskin väittää että Intelligent Designin kannattajat kannattavat alle 10 000 vuotta vanhaa maata, joten selvästi syytökset väärästä sanojen asettelusta eivät ole oleellisia ; YEC:in ja Intelligent Designin ero on hieman sama kuin vasemmistopolitiikka ; On kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja ; Molemmat samaa väriä, sävyissä on eroa.

Sen sijaan oleellisempaa on muistaa Intelligent Designin kannattaja Paul Nelson. Hän kirjoitti vuonna 2002 otsikolla "Big Tent: Traditional Creationism and the Intelligent Design Community." Siinä hän kuvasi Intelligent Designiä suureksi teltaksi, joka piti sisällään kaikki teistit joilla oli jonkinlainen luomisuskomus ja jotka pitivät asiaa tieteellisenä. Tätä kautta kaikki maailman monenkirjavat ja muuten erimielisetkin kreationistit voisivat liittyä yhteen ja tehdä yhteistyötä. Kyseessä on selvästi laajan termin "kreationismi" uudelleenmäärittely : Samalle määritelmäsisällölle on annettu uusi sana. "Big Tentin" rooli on siitä mielenkiintoinen että Phillip Johnsonin "The Evolution Debate Can Be Won" -kirjoitus korostaa miten evoluutio voidaan murskata yhteisvoimin, uskonnolliset erimielisyydet, ortodoksisuus, protestanttisuus tai muutkaan vastaavat, eivät estäneet kuulumasta "isoon telttaan".

Mikä olisikaan parempi kuvaus liikkeelle, jonka sisälle kaikki eri kreationistit kokoontuvat yhteen kuin nimetä se "kreationismiksi"?

Sen jälkeen perusstrategiana onkin ollut väittää että YEC olisi sama kuin kaikki kreationismi. Valitettavasti tälläistä asiaa ei ollut ennen Intelligent Designiä. OEC -näkemys ja monet muutkin asiat ovat kannatettuja ja niistä käytettin termiä kreationismi.
1: Herranjestas sentään ; OEC tulee sanoista Old Earth Creationism. Jos kreationismi tarkoittaisi alle 10 000 vuotiaaseen maahan ja kirjaimelliseen Raamatun uskomiseen, olisi termi oksymoroni, jossa väitetään uskottavan yli 10 000 vuotiaaseen maahan ja tätä nuorempaan maahan samanaikaisesti.

John Pieret on tuonut, hieman tähän liittyen, näytille muitakin hupaisia asioita. Casey Luskin on esittänyt että Intelligent Designin kritisoiminen on sama asia kuin uskonnonvapauden loukkaaminen. Ajatus on jo sinällään mielenkiintoinen, koska Intelligent Designin kannattajat esittävät aina että se ei ole uskontoa. Myös Casey Luskin muistuttaa tästä asiasta.

Kuitenkin Luskin muistuttaa että jos Intelligent Design on määritelty lakituvassa uskonnoksi, sen kritisoiminen kouluissa on kiellettyä koska sitä koulu ei saa tehdä. Tätä kautta pitäisi olla varovainen evoluutiosta. Näin Luskin ei ole suoraan ristiriitainen vaan ovela.

Tästä aihe siirtyi siihen, että suora Intelligent Designin kritisoiminen itsessään on huonoa, aivan kuten Luskin sanookin. Mutta kuitenkin tieteiden opettaminen itsessään on oikein.

Asia vertautuu YEC:iin ; On oikein opettaa koulussa valtavirtatieteen näkemyksiä asioista. Jos niillä on "spillover effect", eli jos esimerkiksi jonkun uskonto esittää että maa on alle 10 000 vuotta vanha, ja heille opetetaan että tieteen paradigmojen mukaan geologinen ikä on miljoonia vuosia, ja tästä seuraa uskon romahdus, ei maan ikä muutu uskonnollisuuskysymykseksi itsessään.
1: Tämä on sinänsä merkittävä huomio, että esimerkiksi homoseksuaalien avioliittokysymys on Suomessakin nostanut kysymyksiä kristittyjen uskonnollisuuden määrittämistä arvoita. Keskustelu on uskonnollistettu, ja homoseksuaalisuuteen kannanotto nähdään uskontoa vastaan hyökkäämisenä. Sillä on kuitenkin lähinnä "spillover effect". Mielipiteen uskonnollisuus ei ole mitenkään väistämätön asia. Se ei edes liity suoraan mihinkään yliluonnolliseen, vaan enemmänkin arkielämään, siihen kuka elää kenenkin kanssa mitenkin ja millä juridisin oikeuksin.

On tietysti luonnollista että kun Intelligent Design kreationismi on uskontoa, se tietysti ansaitsee uskonnon juridiset oikeudet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että sen vastaiset asiat tulisi sensuroida.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Markkinatalouden Isän kädestä - ja jokainen saa itkeä?

"Hän on läsnä päivän työssä / rohkaisten ja auttaen. / Valvoo pimeimmässä yössä, / Hän on Isä jokaisen. / Taivaan Isän lähellä / jokainen on tärkeä."
(Virsi 503)

Ilkka Pyysiäinen kirjoitti jutun markkinatalouden ja Jumalauskon samankaltaisista piirteistä. Esille tulee esimerkiksi Harwey Coxin näkemykset joissa yhteys on siinä, että:
1: markkinataloudessa ajatellaan olevan näkymätön käsi, joka ajaa kohti suotuisaa tilaa. Ja Jumalauskossa sama tehtävä nähdään Jumalalle.
2: Molemmissa vaaditaan sitoutumista näkemykseen että paras todella saavutetaan : Markkinatalous kutsuu sitä luottamukseksi. Epäluottamus romauttaa pörssin, aikaansaa inflaation. Uskonnossa tätä sanotaan uskoksi, ja siitä luopuminen johtaa kadotukseen.

Tutuksi tulee myös Robert Nelson joka esittää että markkinataloudessa kilpailua rajoitetaan : Nämä eivät tule markkinasysteemistä vaan yhteiskunta antaa rajoja, jotka on esitetty uskonnonomaisella kielellä. Uskonto tai muut arvot tuovat rajat markkinavoimille. Uskonnolle nähdään arvoa "liekana".

"Markkinamekanismi ja uskonto toimivat todellakin uskon varassa. Tulevaa ennustetaan merkeistä luottaen niiden kykyyn ilmaista, mitä on tulossa. Ei siis ihme, että markkinoita on verrattu Jumalan näkymättömään käteen. Molemmat säätelevät niihin uskovien tekojen seurauksia. Usko mahdollistaa tulevaisuuden ennustamisen ja siten yhteistoiminnan."

Lopuksi Pyysiäinen esittää että uskonto ilman maallisia asioita ei toimi, samoin kuin ei pelkkä usko markkinoihin ilman arvoja ei toimi.

Itselle tässä heräsi mieleen "vanhat unohdetut uskonnot". Rajat tulevat laista. Lakia taas muokataan ihmisten voimin. Kansakunta on vahvempi kuin mikään valtauskonto. : Moni uskonto on maailmanhistorian aikana kadonnut vaikka se olisi ollutkin suosittu. Esimerkiksi egyptin "faaraoajan" jumalat ovat menettäneet mahtinsa. Kulttuurievoluution kannattajien mukaan tämä johtuu siitä, että jos ihminen näkee jonkin uskonnon vieraana, hän hylkää sen jos miellyttävämpi ja haluttavampi on tarjolla. Näin ollen uskonntojen rajoitteet ovatkin kansan mielen mukaisia rajoitteita. Muunlaisia uskontoja voidaan kehittää, mutta ne eivät menesty koska juuri kukaan ei valmiiksi kannata sen kaltaisia näkemyksiä.

Tämä näyttäisi siltä että lajinmukainen käytös ohjaisi uskontoja että markkinavoimia. Kontrolli olisi ihmisen lajin luontaisissa käyttäytymistavoissa : Se on etologinen ilmiö. Tätä kautta voisi ymmärtää esimerkiksi sen, miksi muinaisuskonnoissa on ollut - paitsi tekoja joita ei nykyään voisi kuvitella, kuten lasten uhraamisia - myös asioita jotka ovat kaikille ihmisille tyypillisiä. Ihmislaji ja ihmisten yhdessäeläminen on historialtaan vanhempi kuin yksikään tämän hetken maailmanuskonto. ; Kuitenkin myös markkinat tunnetusti muokkaavat haluja. Mainostaminen on paitsi informointia siitä mistä saa haluttavaa, myös uusien halujen herättämistä. Sama koskee tietysti uskontojakin.

Kaiken kaikkiaan Pyysiäisen juttu herätti mietteitä siitä miten markkinataloutta usein pidetään kylmänä, kovana ja julmana. Ja uskontoja lämpimänä, pehmeänä ja hellänä. Kenties näitä termejä voikin viskoa puolelta toiselle kuin tehosekoittimessa.
1: Markkinatalouteen luottavat taas näkevät sen sekä yksilön tarpeiden täyttäjänä että yhteisen hyvän, utiliteetin, maksimointina. Ihmisen itsekkyys hyötyy ja samalla koko yhteiskunta pärjää. Uskovaiset näkevät uskonnon yhteiskuntaa ylläpitävänä voimana, joka maksimoi yksilön saaman palkkion tarjoamalla esimerkiksi tuonpuoleista ihanaa elämää, ja joka pitää yhteiskunnan pystyssä. Kummankaan kannattajat eivät aseta "yksilön tarpeita" ristiriitaan "ryhmän tarpeiden" kanssa. Päin vastoin, järjestelmän katsotaan auttavan molempia.
2: Kriitikot näkevät markkinataloudessa samanlaisia piirteitä, kuin uskonnottomat näkevät uskonnoissa. Se on mekaaninen, kova ja julma. Se on ihmisen ulkopuolinen joka murskaa erimielisen rattaisiinsa.

Mielestäni ajatus siitä että markkinatalous olisi ideologiatonta, arvotonta, asettuu tätä kautta mielenkiintoisesti kyseenalaiseksi. Uskonnon eettisyyden kyseenalaistaminen voidaan tietysti tehdä samalla tavalla. Mutta sen kyseenalaistaminen tällä tavoin ei ole yhtä kiinnostavaa, koska tätä on tehty "jo pitkän kaavan kautta", ehkä syystäkin. Mielestäni ajatus siitä että markkinatalous on likimain sama kuin uskonto ilman personifioitua Jumalaa on varsin vinha.