Tommi Paalanen otti blogissaan kantaa Trumpia ympäröivään seksikohuun. Hän tiivisti asian seuraavasti : "Donald Trump on saanut paljon parjausta vahvistamattomien seksiväitteiden vuoksi. Häntä pilkataan kiinnostuksesta pissaleikkeihin, joita myös kultaisiksi suihkuiksi kutsutaan. Oli Trumpista mitä mieltä tahansa, seksuaalisista mieltymyksistä pilkkaaminen on matalaotsaista ja vahingollista roskaa."
On mielenkiintoista huomata, miten Trumpin seksikohu voidaan nähdä faktantarkistuksellisena ongelmana - eli ongelmana jossa juoruillaan ilman todisteita. Ja sen lisäksi se voidaan nähdä henkilökohtaiseen elämään puuttumisena. Elämme kulttuurissa jossa erilaisia paheksuttavia seksikohuja levitellään ja pyöritellään. Axl Smith menetti yhdessä päivässä maineensa. Ilkka Kanerva työnsä. Toimi Kankaanniemi olisi menettänyt maineensa jos hänellä olisi sellaista ollut.
Kaksi rinnakkaista mutta toisilleen vastakkaista asiaa.
Paalasen huomautus on siitä kiinnostava, että meillä on olemassa trendi jossa arvostetaan sitä että puhutaan ilmiöistä eikä yksilöistä. Esimerkiksi kun Sebastian Tynkkynen puolusti itseään oikeudessa, hän yritti vedota tähän periaatteeseen ilmaistessaan, että "Tosiasioiden ääneen puhuminen uskonnosta ei ole pahan puhumista, ei varsinkaan ihmisistä pahan puhumista."
Toisaalta nähdään että on oleellista että puhutaan ihmisistä sitä kautta minkälaisia he ovat sen sijaan että puhuttaisiin siitä, mitä he edustavat. Tässä yhteydessä voidaan viitata vaikkapa Martin Luther Kingin "I have a dream" -puhen ideaan siitä että ihmisiä ei tuomittaisi ihonvärin vaan persoonansa mukaan. "I have a dream that my four little children will one day live in a nation where they will not be judged by the color of their skin but by the content of their character." Monille syrjintä onkin juuri sitä että luodaan yleistyksiä rodusta, uskonnosta ja vastaavista eikä sitten anneta yksilöiden oikeuttaa itseään sitä kautta mitä he todella ovat.
On melko selvää että kaikki kannattavat jossain määrin molempia periaatteita. Vaikka niiden välillä onkin aika kovia jännitteitä. ; Itse näenkin, että esimerkiksi Kanervan tekstiviestikohussa oli perusteita tuomita Kanervan persoonaa. Mutta tällä ei ollut hirveästi merkitystä hänen työnsä menettämisen kannalta. Paitsi sen vuoksi että hän harrasti tätä tekstittelyä työpaikallaan ja työajalla. ; Ilman tätä työajalla tapahtumista kyseessä olisi hänen yksityisasiansa joka ei liity työpaikan säilyttämiseen mitenkään. Häntä voi toki tästä huolimatta kutsua pervoksi, vapaa-ajan identiteettinä ja yksilönä. (Jos pitää moralismista.)
Mitä, missä, miten.
Tuontapainen edellämainittu erittely on tarpeen ja tärkeää. (Trumpin pissaleikkikohun yhteydessä on mainittava että sanavalinta ei ole satunnainen.) Ja Paalasen saama kommentti demonstroi hyvin sitä miksi on tärkeää tarkastella asioiota tarkemmin, analyyttisemmin ja paremmin.
Anonyymi kommentoija ilmaisi omalla nimellään ja kasvoillaan rohkean mielipiteen. (Niin rohkean että riskinä on että mielipide synnyttää tissikohun.) "Ei myöskään henkilön pilkkaaminen julkisuudessa muunkaan
henkilökohtaisen asian ole sen hyväksyttävämpää vai onko seksuaalisuus
ainut "pyhä" asia, jossa ei saisi mennä henkilökohtaisuuksiin? Olethan
sinäkin hyökännyt esimerkiksi Päivi Räsästä vastaan henkilökohtaisesti
juuri hänen uskonnollisuutensa takia! Mielipiteitä toki pitää arvostella
ja varmaan rajustikin, muttei silti pitäisi mennä
henkilökohtaisuuksiin!"
Kommentoija yrittää tässä selvästi esittää että Paalasella olisi väistämättä kaksoisstandardi. Että hän tarttuu yksityisasioihin eri tavalla. Tässä kommentoijalla unohtuu se, että kaksoisstandardi vaatii sitä että perustelujen taustalogiikassa on eroa. Ja tässä kohden on katsottava missä mielessä ja missä kontekstissa ja millä seurauksin Paalanen esittää uskontokriittisiä mielipiteitään. Itselleni on melko selvää että niiden takana on varsin eheä taustalogiikka. Ja jos taustalla olevat omat perustelut ovat aina samat, ei kaksoisstandardia synny.
Anonyymi tarkastelee asioita aiheiden kautta. Ikään kuin seksuaalisuus ja uskonto olisivat sellaisia aiheklimppejä joilla on vapauksia tai ei ole vapauksia. Tässä hän unohtaa sen, että tosiasiassa voidaan nähdä niin että yksilöillä on vapauksia jotka ajavat heidän omaa autonomiaansa. Esimerkiksi yksilöillä on uskonnonvapaus joka tarkoittaa sitä että uskontoinstituutti ei voi ottaa itselleen vapauksia vain sillä että se on uskontoa ja siksi kontrollin ulkopuolella. Ja voi siksi komentaa vaikkapa minut muslimiksi tai kristityksi. (Asiahan ei nimenomaan mene näin.)
Aihetta on kenties helpoin tarkastella juuri tämän seksikohun kautta; Trump on pissaleikkimieltymyksissään selvästi harrastamassa omaa autonomiaansa. (Mikäli ylipäätään on moisista kiinnostunut.) Hän ei esimerkiksi käy kuseksimassa kadunkulmassa ihmisten päälle. Hän ei luo maailmaa jossa laki määrää kaikkia kuseksimaan toistensa päälle. Hän ei pakko-osallistuta ja kurssituta ihmisiä jotta he osaisivat virtsata toistensa päälle. ; Tässä mielessä Trumpin pissaleikkimieltymykset ovat selvästi privaatin piirissä.
Sen sijaan joku voisi hyvinkin paheksua Trumpin kommentteja siitä että ihminen voisi vain aktiivisesti ja lupaa kysymättä mennä kourimaan naisten jalkoväliä. "Grab them by the pussyn" ongelmana on se, että siinä otetaan kontaktia toisen ihmisen ruumiiseen ilman tämän lupaa. Tässä mielessä Trumpin autonomia pompahtaa toisen ihmisen privaatin alueelle. Eikä sitä voida pitää samanlaisena kuin pissaleikkiä. Ei, vaikka moni ajatteleekin että pissaleikit ovat huomattavasti rivompaa ja perverssimpää materiaalia. Se, että kouriminen on seksuaalisuutta ei tarkoita että sitä pitäisi puolustaa jos puolustaa sitä marginaalisempaa ja rivompaa pissaleikkiharrastusoikeutta. Niiden suhde autonomiaan eli vapauteen on aivan erilainen.
Tässä mielessä voidaan nähdä että uskonnonvapaudenkin kohdalla moni katsoo liikaa aihetta. Päivi Räsäsen uskonnollisuuden moittiminen on hyvin oleellista koska Räsäsen uskonto ei tosiasiassa ole mikään yksityisasia. Se tapa jolla hän sitä ilmituo ei ole mitään "privaatin piirissä tapahtuvaa". Enkä tässä tarkoita edes sitä että ihminen ei julkisessa tilassa saisi julistaa uskontoaan, eli ilmaista itseään julkisessa tilassa uskonasioista. Räsäsen uskonnon suhde autonomiaan on tyypillisimmillään nimenomaan sitä että hänen uskontonsa kieltää jotain joten tästä kiellosta pitää saada universaali kaikkia, myös ei-kristittyjä koskeva, laki. Mielellään Räsänen yleistää sääntönsä nimenomaan niihin joiden kanssa hän ei jaa samaa vakaumusta. Eli jos ei tottele uskontojen normeja vapaaehtoisesti niin sitten tottelee pakolla.
1: Hänen kieltojen kyhäämisensä on tätä by definition juuri tätä; Jos homoseksuaali ateisti ei saa mennä naimisiin. Ja Räsäsen homovastaisuus on hänen uskonnollinen mielipiteensä. (Mitä se ilmeisesti on jos Räsäsen homokannan kritisointi on Räsäsen uskonnollisen mielipiteen loukkaamista.) Niin ei siitä voi sanoa muuta kuin että oman uskonnon rajoitteet ylittävät oman privaattielämän ja sen mitä itse harrastaa poliittisessa tilassa. Ja se laajenee koskemaan muiden ihmisten elämää ja ilmaisua paitsi poliittisessa kontekstissa niin myös ja kenties jopa ennen kaikkea näiden muiden ihmisten privaatissa. Ymmärrän että hän käyttää asian kuvaamiseen eri retoriikkaa. Suhde autonomiaan on kuitenkin sisällöltään sellainen että ei ole virhe ilmaista tätä muotoilua noin. Itse asiassa vapauden ja autonomian filosofian kautta voi olla looginen virhe muotoilla asiaa millään muulla tavalla kuin sillä jolla sen muotoilin!
Tässä probleemana on tietenkin se, että uskonnosta ja seksistä toisaalla avoimesti tehdään julkista ja poliittista. Ja sitten toisaalla tämä sama uskonto ja seksuaalisuus onkin jotenkin niin privaattia että kaikki niihin puuttuminen on privaattiin ja henkilökohtaiseen menemistä. Valitettavasti tilanne on se, että jos vie uskonnon politiikkaan on ymmärrettävä että tekee uskonnosta poliittista. Ja erimielisyys tätä kautta tulee koskemaan sitä osaa privaatista uskonnollisuudesta jota kautta asioita sinne poliittiseen nostelee. Jos ei tämänlaista kestä, niin sitten pitää ryhtyä sekularistiksi, sellaiseksi joka pitää uskonnon siellä privaatissa niin että se ei lähde vihaltelemaan poliittiseen.
1: Mielestäni tämä on tarpeetonta, olen antisekulaari. Uskonasiat tulee tuoda julkisuuteen ja jos nämä asiat ovat jostakusta pellejä hän saa tämän sanoa vaikka uskovaista kuinka itkettäisi. Mitäs läksit! Kyllä täällä muutkin on itsemurhaan asti itseään itkeneet teidän tekosienne vuoksi. Että on hyvä että edes hippunen tulee takaisin. Toki epäsuhde on epäreilun vähäinen eivätkä vilpittömät uskovaiset itke mediatilassa ollenkaan sellaisella tasolla jota syvin ja relevantein elämäntavoitteeni, pysyvä erektio, vaatisi.
Lyhyesti;
Uskovaisuus ja seksuaalisuus ovat monesti jotain jota kuvataan henkilökohtaisena ja privaattina. Toisaalta ne edustavat myös julkista ja poliittista identiteettiä. Näin homoseksuaalisuus tai sen vastustaminen voi olla julkisen lakimuutoskampanjoinnin asia. Sama koskee myös vaikka ajatusta kristillisyydestä ja sen suhteesta moraalinormeihin. Tämä unohtuu helposti jos asioita katsotaan aiheiden kautta.
Tällöin saattaa esimerkiksi unohtua että kristillisdemokraattien kansanedustaja Räsänen ei edusta vapautta vaan muiden autonomiaan puuttumista omien herkkänahkaisuuksiensa pohjalta. Ja että Trumpinkin kohdalla on olemassa sellaisia seksikohuja jotka koskevat hänen persoonaansa, privaattia ja autonomisuutta. Sekä niitä jotka ovat tuomittavia, seksistisiä ja muutenkin asiattomia. Vaikka aihe, seksuaalisuus, on niiden molempien takana.
Uskonnon ja seksin kohdalla on muistettava se, että vapaudessa ei ole kyseessä se koko vaan se, miten sitä käyttelee.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on omituista kuulla pervoilusyytöksiä ihmisiltä jotka tottelevat rautakautista seemiläisperäistä kaunokirjallista eeposta joka sisältää raiskauksia, murhia, kansanmurhia, kivitystä, insestiä, kidutusta, pedofiliaa ja sananlaskuja. On melko ilmiselvää, että tälle tielle mennyt kärsii - tai nauttii - perversiosta, jonka rinnalla sadomasokismi on hauskaa iltapuhdetta - mitä se itse asiassa onkin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kankaanniemi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kankaanniemi. Näytä kaikki tekstit
perjantai 13. tammikuuta 2017
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Älypuhelimen Toiminta
Modernina aikana monille vanhanaikaisille ihmisille on tullut ongelmia. Suurin ongelma on siinä että vanhanaikainen elämä näyttää hyvältä siihen asti että se levitetään teknologian avulla riittävän laajalle. Esimerkiksi Toimi Kankaanniemen tapa olla perinteisellä sovinistisella tavalla asenteellinen näyttää pittoreskilta kylän kulmilla. Mutta tietotekniikka levittää käytösmallin turhan laajalle ja sitten se yht'äkkiä onkin seksuaalista häirintää.
Kuitenkin nykyajan suurin ongelma on tietotekniikan Toiminta. (~Eli Toimin kaltaisuus. Toimin kanssa analogisuus ; Tietotekniikkakin imitoi Kankaanniemeä.) Siihen tulee erityisiä Toimintahäiriöitä joiden aikana tietotekniikka levittää ongelmia ympärilleen. Pahin yksittäinen Toimija tässä on ennakoiva tekstinsyöttö. Jos ottaa "älypuhelimen" eikä muista tai osaa ottaa ennakoivaa tekstinsyöttöä pois voi käydä ikävästi. Esimerkiksi jos aikoo kirjoittaa "OPEL" automielessä niin tuleekin esille sen feministisen fallosteorian mukainen kompensaatiovertaus "pippeli". Jos näitä ei huomaa syntyy väärinymmärryksiä joiden seuraukset voivat olla tuhoisia.
Kuitenkin nykyajan suurin ongelma on tietotekniikan Toiminta. (~Eli Toimin kaltaisuus. Toimin kanssa analogisuus ; Tietotekniikkakin imitoi Kankaanniemeä.) Siihen tulee erityisiä Toimintahäiriöitä joiden aikana tietotekniikka levittää ongelmia ympärilleen. Pahin yksittäinen Toimija tässä on ennakoiva tekstinsyöttö. Jos ottaa "älypuhelimen" eikä muista tai osaa ottaa ennakoivaa tekstinsyöttöä pois voi käydä ikävästi. Esimerkiksi jos aikoo kirjoittaa "OPEL" automielessä niin tuleekin esille sen feministisen fallosteorian mukainen kompensaatiovertaus "pippeli". Jos näitä ei huomaa syntyy väärinymmärryksiä joiden seuraukset voivat olla tuhoisia.
perjantai 29. toukokuuta 2015
(Wo)mansplaining
Feministit käyttävät joskus "mansplaining" -termiä lähinnä sanoakseen että ovat eri mieltä sellaisella jännittävän dogmaattisella tavalla että se toinen on väärässä. Joskus termi on kuitenkin äärimmäisen osuva. Jos katsotaan vaikka Sedu Koskisen lausuntoa Toimi Kankaanniemen seksiviestikohuun voidaan huomata että jossain on ongelma. Koskisen mielestä miehet tekevät Kankaanniemen tapaisia asioita koko ajan. Tämä on argumentointia jossa "pojat ovat poikia (ja niin ovat monet keski-ikäiset miehetkin)". Selvästi tässä yritetään tehdä tavallisesta eettistä.
Kuitenkin jos katsotaan yhteiskuntakritiikkiä niin jopa vihainen perussuomalainen tietää mitä tarkoittaa "yksittäistapaus josta ei saa yleistää". Toki he usein käyttävät tätä ironisessa mielessä. Mutta rikollisten yli- ja aliedustuksia tarkkaillessaan jokainen Homma -aktiivikin tietää että jos jokin asia on tilastollisesti yleistä se on ongelema. Ja vaikka minulla olisi mitä erimielisyyksiä MV -lehdestä tietonsa saavaien ja samalla "Helsingin Sanomia" "Pravda" -lehdeksi kutsuvien hompanssien kanssa niin tässä heillä on ilmiselvä ajatusten kultajyvä. ~ Feministit puhuvat rakenteista. Jos jokin ärsyttävä ilmiö on "normaalia" jonkin ihmisryhmän parissa kyseessä on relevantti ongelma. Riippumatta siitä onko kyseessä kulttuurinen ja mahdollisesti geneettinen erityispiirre. Ongelmat ratkaistaan ohjaamalla rakenteita. Ja näin feministeiltäkin löydetään ajatuksen kultajyviä. Joka on peräti sama kultajyvä kuin hommafoorumilaisilla.
1: Monet uskonnolliset käytänteet ovat yleisiä ja normaaleita ja niistä ei tahdo päästä eroon. Kristityt näkevät tämän "sinä että ollaan oleellinen osa kulttuuria". Moni uskonto harjoittaa erilaista varsin ikävää toimintaa ja he perustelevat "miksi se on heidän dogmiensa mukaista". Minä näen tämän jonain jossa kuopan pohjalla jumissa oleva pyytää isompaa lapiota jotta voisi kaivautua syvemmälle ja nopeammin. Normalisointi ei ole kovin hyvä strategia kusipäisyyden oikeuttamisessa.
Eli vaikka käsitettä "mansplaining" käytetään usein väärin, on selvää että sillä on joskus merkitystä. Tässä mielessä voi olla relevanttia luoda myös "womansplaining" -ilmiö. Feministit nimittäin toivat tietoisuuteeni uutisen jonka tarkoituksena on parantaa rakenteellista epätasa-arvoa. Ja tämä ei ole sitä materiaalia jota yleensä tulee vastaan. Aiheena oli perheväkivalta jossa miehet ovat uhreina. Uutisena oli juuri se että törkeän väkivallan kohteena on useammin mies kuin nainen. Tätä esitettiin koska heteronormatiivinen sukupuolistereotypia usein on tehnyt miehien kohtaamasta väkivallasta tabun. "Otat sä naiselta pataan" -maskulinismi hätäpuhelimissa on ongelma. Usein tietysti tässä väkivaltakysymyksessä korostetaan sitä että toinen mies sortaa toista miestä ja nainen pelastaa miehen mieheltä. Mutta tässä tapauksessa feministit korostivat naista väkivallantekijänä.
Tämä on tärkeää koska feminismiä on syytetty siitä että se ei tutki perheväkivaltaa kuin naisnäkökulmasta. Ja toiseen suuntaan on ollut valitusta perheväkivallan tutkimisen sukupuolisokeudesta. Tästä saa helposti nostettua tilaa womansplainingille. Jos naisten ongelmiin keskittymistä relevantisoi koristelee argumenteilla siitä että "miesten kokema väkivalta on marginaalista ja vie huomion naisten kokemalta väkivallalta" on kyseessä sellainen womansplaining jolla on merkitystä. Mutta tällä kerralla asia oli tältä osin kunnossa. En törmännyt tälläiseksi tulkittavaan.
Mutta kyllä vastaan silti tuli womansplainingia joka on sitä vain kenties. Siinä missä miesten tekemiä rikoksia kuten raiskauksia tai sukupuolista häirintää, lähestytään yleensä vain valta-analyysillä tuli tällä kertaa vastaan se että ilmiö haluttiin biologisoida. Selitys oli että koska nainen on keskimäärin heikompi kuin mies, niin hän sitten joutuu kompensoimaan tätä fyysistä eroa aseistuksella. Tämä on toki totta. Ja itse asiassa esimerkiksi se että naiset useammin pahoinpitelevät lapsia kuin miehet voidaan selittää vallankäyttötematiikan lisäksi sillä että sukupuolirooleissa naisten tehtäväksi nähdään lasten hoivaaminen.
Tosin. Feministit aikasoisen usein näkevät itsesuojelukeinojen jakamisen uhrin syyllistämiseksi ; Eli jos kerrot että pitää välttää tiettyjä alueita ja pimeitä pusikkoalueita, he kokevat että tässä sanotaan sama kuin "on sinun syysi jos sinut raiskataan". (Yhteys tuossa muodossa toteutuu kuitenkin vain joskus.) Tässä tulkintakulmassa naisten tekemä väkivalta sitten oikeutettaisiin ja tehtäisiin ymmärrettäväksi. Tulkintakulma on toki ymmärrettävä mutta sitä kuitenkin moititaan aika harvoin tuossa itsesuojeluvinkkien kohdalla joten sen täytyy olla feministien sisäisessä logiikassa hyväksyttävä.
Probleema tässä on sitten se, että jos alkaa näkemään tälläisillä kriteereillä womansplainingia niin sittenhän sitä kyllä näkee. Mutta se on luonteeltaan vähän samanlaista kuin juuri itselle kohdistetut jumaliset viestit maahan pudonneissa lehdissä. Ne kertovat enemmän tulkitsijasta kuin tulkittavasta. Valitettavasti nämä ongelmat näyttävät konkretisoituvan mansplaining -sanan käyttämisen kanssa. Ei ole tavatonta että jos lähtee puhumaan miesten epätasa-arvosta perheasioissa niin feministi kertoo että se on mansplainingia ja red herring joka vie huomion pois naisten palkkaepätasa-arvosta.
Kuitenkin jos katsotaan yhteiskuntakritiikkiä niin jopa vihainen perussuomalainen tietää mitä tarkoittaa "yksittäistapaus josta ei saa yleistää". Toki he usein käyttävät tätä ironisessa mielessä. Mutta rikollisten yli- ja aliedustuksia tarkkaillessaan jokainen Homma -aktiivikin tietää että jos jokin asia on tilastollisesti yleistä se on ongelema. Ja vaikka minulla olisi mitä erimielisyyksiä MV -lehdestä tietonsa saavaien ja samalla "Helsingin Sanomia" "Pravda" -lehdeksi kutsuvien hompanssien kanssa niin tässä heillä on ilmiselvä ajatusten kultajyvä. ~ Feministit puhuvat rakenteista. Jos jokin ärsyttävä ilmiö on "normaalia" jonkin ihmisryhmän parissa kyseessä on relevantti ongelma. Riippumatta siitä onko kyseessä kulttuurinen ja mahdollisesti geneettinen erityispiirre. Ongelmat ratkaistaan ohjaamalla rakenteita. Ja näin feministeiltäkin löydetään ajatuksen kultajyviä. Joka on peräti sama kultajyvä kuin hommafoorumilaisilla.
1: Monet uskonnolliset käytänteet ovat yleisiä ja normaaleita ja niistä ei tahdo päästä eroon. Kristityt näkevät tämän "sinä että ollaan oleellinen osa kulttuuria". Moni uskonto harjoittaa erilaista varsin ikävää toimintaa ja he perustelevat "miksi se on heidän dogmiensa mukaista". Minä näen tämän jonain jossa kuopan pohjalla jumissa oleva pyytää isompaa lapiota jotta voisi kaivautua syvemmälle ja nopeammin. Normalisointi ei ole kovin hyvä strategia kusipäisyyden oikeuttamisessa.
Eli vaikka käsitettä "mansplaining" käytetään usein väärin, on selvää että sillä on joskus merkitystä. Tässä mielessä voi olla relevanttia luoda myös "womansplaining" -ilmiö. Feministit nimittäin toivat tietoisuuteeni uutisen jonka tarkoituksena on parantaa rakenteellista epätasa-arvoa. Ja tämä ei ole sitä materiaalia jota yleensä tulee vastaan. Aiheena oli perheväkivalta jossa miehet ovat uhreina. Uutisena oli juuri se että törkeän väkivallan kohteena on useammin mies kuin nainen. Tätä esitettiin koska heteronormatiivinen sukupuolistereotypia usein on tehnyt miehien kohtaamasta väkivallasta tabun. "Otat sä naiselta pataan" -maskulinismi hätäpuhelimissa on ongelma. Usein tietysti tässä väkivaltakysymyksessä korostetaan sitä että toinen mies sortaa toista miestä ja nainen pelastaa miehen mieheltä. Mutta tässä tapauksessa feministit korostivat naista väkivallantekijänä.
Tämä on tärkeää koska feminismiä on syytetty siitä että se ei tutki perheväkivaltaa kuin naisnäkökulmasta. Ja toiseen suuntaan on ollut valitusta perheväkivallan tutkimisen sukupuolisokeudesta. Tästä saa helposti nostettua tilaa womansplainingille. Jos naisten ongelmiin keskittymistä relevantisoi koristelee argumenteilla siitä että "miesten kokema väkivalta on marginaalista ja vie huomion naisten kokemalta väkivallalta" on kyseessä sellainen womansplaining jolla on merkitystä. Mutta tällä kerralla asia oli tältä osin kunnossa. En törmännyt tälläiseksi tulkittavaan.
Mutta kyllä vastaan silti tuli womansplainingia joka on sitä vain kenties. Siinä missä miesten tekemiä rikoksia kuten raiskauksia tai sukupuolista häirintää, lähestytään yleensä vain valta-analyysillä tuli tällä kertaa vastaan se että ilmiö haluttiin biologisoida. Selitys oli että koska nainen on keskimäärin heikompi kuin mies, niin hän sitten joutuu kompensoimaan tätä fyysistä eroa aseistuksella. Tämä on toki totta. Ja itse asiassa esimerkiksi se että naiset useammin pahoinpitelevät lapsia kuin miehet voidaan selittää vallankäyttötematiikan lisäksi sillä että sukupuolirooleissa naisten tehtäväksi nähdään lasten hoivaaminen.
Tosin. Feministit aikasoisen usein näkevät itsesuojelukeinojen jakamisen uhrin syyllistämiseksi ; Eli jos kerrot että pitää välttää tiettyjä alueita ja pimeitä pusikkoalueita, he kokevat että tässä sanotaan sama kuin "on sinun syysi jos sinut raiskataan". (Yhteys tuossa muodossa toteutuu kuitenkin vain joskus.) Tässä tulkintakulmassa naisten tekemä väkivalta sitten oikeutettaisiin ja tehtäisiin ymmärrettäväksi. Tulkintakulma on toki ymmärrettävä mutta sitä kuitenkin moititaan aika harvoin tuossa itsesuojeluvinkkien kohdalla joten sen täytyy olla feministien sisäisessä logiikassa hyväksyttävä.
Probleema tässä on sitten se, että jos alkaa näkemään tälläisillä kriteereillä womansplainingia niin sittenhän sitä kyllä näkee. Mutta se on luonteeltaan vähän samanlaista kuin juuri itselle kohdistetut jumaliset viestit maahan pudonneissa lehdissä. Ne kertovat enemmän tulkitsijasta kuin tulkittavasta. Valitettavasti nämä ongelmat näyttävät konkretisoituvan mansplaining -sanan käyttämisen kanssa. Ei ole tavatonta että jos lähtee puhumaan miesten epätasa-arvosta perheasioissa niin feministi kertoo että se on mansplainingia ja red herring joka vie huomion pois naisten palkkaepätasa-arvosta.
torstai 21. toukokuuta 2015
Iskemislauseita ja rivoiluita
 |
| Kankaanniemen vaalimainos vaikuttaa yllättävän rehelliseltä joskin sisältö avautuu vasta tämän käsilläolevan kohun seurauksena kokonaan. |
Onkin nähtävissä että on olemassa oikeasti hieman huolestuttavakin poliittisen moralismin ilmapiiri jossa ihmisiä kiinnostaa enemmän onko joku käynyt jonkun pimpsalla kuin onko hän käynyt jonkun lompsalla. Omalla kohdallani kysymys on toki ollut hieman toinen. Minua ei rehellisesti ottaen kiinnosta useinkaan toisten ihmisten seksielämä jos he eivät tule tyydyttämään minua henkilökohtaisesti. En jaksa moralisoida. Olen kuitenkin kirjoittanut asiasta huumoria koska se on ollut "ajankohtainen ja helppo" tapa. Tämä ei ole kenties reilua, hakata helppoa kohdetta. Ja olenkin oikeuttanut tätä sillä että Kankaanniemen tekoa pahempi on oikeastaan hänen kaksinaamaisuutensa. Kun homovastainen konservatiivikristillinen pastori paljastuu homoseksuaaliksi on kyseessä eri asia kuin vain joku sattuu olemaan homo. Ja samoin kun tässä kristillisdemokraattien yleensä moraali kiillotettuna esillä ollut hahmo tekee tämänlaista on kyseessä enemmän identiteetti kuin itse teko. Ja tavallaan tämä on aivan käsittämättömän tyhmää. Pitäisi puhua asiasta eikä ihmisestä. Ihmiset kuitenkin tottelevat enemmän symboleja kuin käsiteanalyysiä joten yhteiskunnallisella tasolla tämänlaisilla signaaleilla on merkitystä.
Tässä henkenä on helposti se että "tuomio ylittää rikoksen". Kun jokainen internetin blogistiurpo intoutuu rienaamaan syntyy helposti lynkkausmentaliteettia jossa ihmistä saa hakata kuin vierasta sikaa. Ja näin on ilmeisesti vähän käynytkin.
Kun esimerkiksi Tommi Paalasen tekstejä lukee on selvää että hän käy läpi seksuaalista häirintää ja tapakulttuuria erikseen. Hän ottaa kantaa erityisesti syytöksestä seksuaalisesta häirinnästä. Näistä ensimmäinen on juridinen ja jälkimmäinen esteettis-eettinen. Ja esimerkiksi itse näen että Kankaanniemen kirjoittelu on törkeää mutta tuskin laitonta. Ongelmana on tietenkin se, että tapakulttuuri ja hyvä käytös ovat subjektiivisempia ja henkilökohtaisia ja tunteellisempia ja tätä kautat kokemuksellisesti hyvin merkittäviä. Juridiikka taas ei ole mielipidekysymys ja se ajaa takaa oikeutta joka on hieman kuten kuu. Kylmä, kalpea ja etäinen. Olin kuitenkin yllättynyt kun sain tietää että Paalanen on aikaansaanut feministien massapaon seuraajistaan facebookissa ja muutoin. Sillä jos Tommi Paalasesta jotain pitää tietää, niin se että hän näyttää minun silmiini feministiltä ja hän myös identifioituu itse feministiksi. Hän on liberaali asiaa hyvinkin huolella läpi käyvä henkilö.
Toisaalta on toinenkin puoli.
Kankaanniemen lausumissa on itse asiassa vaikeaa nähdä iskemistä. Viime päivinä ja tunteina olen alkanut ymmärtää että monella ihmisellä on vaikeuksia erottaa ns. iskurepliikkiä ja pelisilmätöntä häiriköintiä toisistaan. Huomio on ollut hämmentävä. Jo esimerkiksi Rakel Liekin kommentissa on hieman sitä sävyä kuin jos minä menisin erityisen pahantuulisen tai trollaavan päivän aikana synnyttäneeni aineiston perusteella kommentoimaan johonkin julkisuuteen valahtaneeseen törkymöykkyilyyn sanomalla että "olen itse sanonut vittupäisempiä asioita internetissä" niin lause on luultavasti tosi mutta irrelevantti. Se kertoo enemmän että tämä negatiivinen asia on maan tapa ja tätä kautta ongelma rakenteissa. Eli jotain johon nimenomaan voisi kohdistaa relevanttia kritiikkiä. On jokin yleinen ongelma joka on periaatteessa yksinkertainen ja johon puuttumalla elämä on vähemmän ryönäistä.
Yleisin tapa erottaa iskentä häiriköinnistä on nyrkkisääntönä ns. odotettavissa oleva "onnistumisprosentti". Jos uskot että lause toimi se on todennäköisesti iskurepliikki. Jos se sen sijaan on limainen tokaisu jota voi odottaa ikisinkkuutta odottavilta teineiltä joilla se todistaa ennen kaikkea em. teinin seksuaalisesta kokemattomuudesta, se on jälkimmäinen.
Lausetta arvioidessa on huomioitava perinteisen retoriikan opettamia seikkoja kuten sanojan itsensä asenne ja sanoman vastaanottaja. Lisäksi kannattaa miettiä intensiteettiä. Sitä kuinka toistuvaa tämä on. Onko kysytty kerran, kahdesti vai useammin. Ja onko ehdotusten välillä aikaa minuutteja vai viikkoja. Kysyjän ulkonäköä tunnutaan pidettävän jotenkin oleellisena prosessissa. Ja vaikka tämä kieltämättä pitääkin sisällään itsekriittisiä ja rehellisiä huomioita ihmisistä, niin tämä ulkonäköåuoli taitaa kuitenkin näiden ihmisten käytöksen perusteella olevan irrelevantimpaa kuin nämä ihmiset itse luultavasti haluaisivat.
Ja vaikka tapakulttuuri onkin vaihtelevaa niin voidaan sanoa nyrkkisääntömäisesti että "kivat tissit anna pimppaa" tervehdykseen rinnastettavana kommenttina on vähemmän asiallinen kuin "hyvää päivää". Jos tätä eroa ei ymmärrä niin sitten minä en ymmärrä miten ihmiset koskaan missään ovat onnistuneet lisääntyä. (Jos minä kaikista maailman ihmisistä voin ymmärtää tämän, sinäkin voit ymmärtää tämän.)
tiistai 19. toukokuuta 2015
Suomen kauneimmat seksiviestit
Julkinen dekadenssi on aina ollut ylhäisön erityisoikeus. Siksi siinä missä köyhä saisi vain moralisointia ja paheksuntaa, sekä hiljaista vaikenemista, ylhäisö saa mediakohun lisäksi myös selkään taputtavaa ymmärrystä käytökselle joka rahvaan käsissä olisi sopimatonta ja saisi vain moitetta.
Haluathan sinäkin osoittaa elitismisi? Etkö kuitenkaan saa kylliksesi (korvillesi)? Oletko liian mielikuvituksekas tuottaaksesi kliseisiä kaksimielisyyksiä? Onko teinixpissisten twitteröinti mielestäsi korkeakulttuuria jota tasapainottamaan kaipaat maanläheisempää populaarimpaa taidetta? Onko sinulle käynyt sellaisia munauksia, että et ole päässyt pukille etkä (ministerin)pallille? Haluatko esittää korskeita seksiteemaisia toteamuksia, jotka teinipoikien lausumana olisivat todiste rehentelijän neitsyydestä, mutta jotka keski-ikäisellä miehellä tuovat mielikuvan limaisuudesta ja arvailuja siitä että kenties kaikesta huolimatta hän olisi sittenkin keksinyt keinon?
Jos vastaat näihin kysymyksiin myöntävästi, kirja "Kalapuikkoviiksi värähtää - kauneimmat suomalaiset seksiviestit" juuri tarpeisiisi. Teos takaa että elämäntapasi normalisoituu, joskaan ei ongelmia ratkaisemalla vaan tavalla jossa voit olla tyytyväinen näistä puutteista huolimatta, samanhenkisessä seurassa. Jokainen jonka tekemä nussiminen takaa hyvät unet jo seksin aikana ansaitsee ostaa ja lukea tämän kirjan. Koskaan aiemmin ei kalapuikkoviikseen vetäminen ole tuntunut yhtä pakottavalta!
Kirja yhdistää aforismien lyhyen tyylin pornolehtien syvällisyyteen. Suorasukaiset alatyyliset ilmaisut yhdistetään totutuimpiin vertauksiin tavalla joka tyydyttää aviossa olevan miehen haluja, juuri sellaisella tavalla joka kouraisee rinnasta sydäntä pinnallisemmalla tasolla. Kirjassa on kaikki ihanimmat seksiviestit, luokiteltuna kätevästi teemoihin. Klassisiin seksiviestiteemoihin kuten "puutarhanhoito", "käsityöt" ja "anestesiologia". Teoksen aforismit ovat peräisin alan taitajilta. (Joiden anonymiteetin suojelemiseksi heidän puoluekantansa on muutettu kristillisdemokraateista perussuomalaisiksi.) Sillä kuten aiheen harrastajat itse tietävät. "Once you got setämies you'll never go back." Eikä aina ole selvää onko kyseessä lupauksesta, uhkauksesta vai pelkästään totuudesta.
Iki-ihania näytteitä jotka kostuttavat naisien silmäkulmia (mutta eivät juuri muuta).
"Oletko lannoittanut perennoitasi?"
"Kerran heilahtaa Sam Sam Saulin Taikakaulin / Lokki / Meri / Kampela"
"Tuppeensahattua pilkettä silmäkulmassa, valmiina IKEA -kokemukseen matkalla kohti Kurosellista tulevaisuutta."
"Budjettiriihen tuoreimman puheenvuoroni luettuasi nukkuisit sikeästi."
"Minun käärme, sinun tikapuut."
"Rötösherra kuriin!"
"Mitäs tykkäsit mailittamastani valokuvaamastani elimestäni? Joka ei ollut hairahdus kun homoliittoja vastustava ystäväni (mies) otti sen kanssani."
"Kivat tissit, anna pillua." - "Varista hiekat ja tule hiekalle."
"Voiko vitunpuutokseen kuolla?"
"Tahdotko harrastaa kanssani?" - "Pian kaikki ovatkin koirien kanssa!"
"Meille vai meille?" - "Mutta kun hotellissa on niin yksinäistä!"
"Sillä tiellä, arvoisa hutsukka, Teitä tulee kyllä se köyrintä vastaan." - "Sen sitä saa kun menee tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin."
"Pöö, teillä ei ole mitään pelättävää!"
"Tarjolla keski-ikäisen han -suomalaisen kulttuurillista, mahdollisesti geneettistä, erityispiirrettä."
"Anna mulle" - "Ai et? Huorrra!"
"On tietysti niinkin, että melonille ja omenalle ei sovi sama kortonki."
"Moni asia haisee hyvälle."
"Haluatko pamputusta Emmerdalen aikaan?"
"Lämpö on hiukkasten liike-energiaa. Kun kunnolla kuumenee niin ei pysäytä mikään."
"Tissit, tosi isot tissit, niin isot että ei enää mahdu palindromiin."
"Tahdotko tulla meille katsomaan postimerkkejäni?"
"Missä erektio, siellä ongelma."
"Saa nähdä, meneenkö taas ministerinpalli sivu suun."
Haluathan sinäkin osoittaa elitismisi? Etkö kuitenkaan saa kylliksesi (korvillesi)? Oletko liian mielikuvituksekas tuottaaksesi kliseisiä kaksimielisyyksiä? Onko teinixpissisten twitteröinti mielestäsi korkeakulttuuria jota tasapainottamaan kaipaat maanläheisempää populaarimpaa taidetta? Onko sinulle käynyt sellaisia munauksia, että et ole päässyt pukille etkä (ministerin)pallille? Haluatko esittää korskeita seksiteemaisia toteamuksia, jotka teinipoikien lausumana olisivat todiste rehentelijän neitsyydestä, mutta jotka keski-ikäisellä miehellä tuovat mielikuvan limaisuudesta ja arvailuja siitä että kenties kaikesta huolimatta hän olisi sittenkin keksinyt keinon?
Jos vastaat näihin kysymyksiin myöntävästi, kirja "Kalapuikkoviiksi värähtää - kauneimmat suomalaiset seksiviestit" juuri tarpeisiisi. Teos takaa että elämäntapasi normalisoituu, joskaan ei ongelmia ratkaisemalla vaan tavalla jossa voit olla tyytyväinen näistä puutteista huolimatta, samanhenkisessä seurassa. Jokainen jonka tekemä nussiminen takaa hyvät unet jo seksin aikana ansaitsee ostaa ja lukea tämän kirjan. Koskaan aiemmin ei kalapuikkoviikseen vetäminen ole tuntunut yhtä pakottavalta!
Kirja yhdistää aforismien lyhyen tyylin pornolehtien syvällisyyteen. Suorasukaiset alatyyliset ilmaisut yhdistetään totutuimpiin vertauksiin tavalla joka tyydyttää aviossa olevan miehen haluja, juuri sellaisella tavalla joka kouraisee rinnasta sydäntä pinnallisemmalla tasolla. Kirjassa on kaikki ihanimmat seksiviestit, luokiteltuna kätevästi teemoihin. Klassisiin seksiviestiteemoihin kuten "puutarhanhoito", "käsityöt" ja "anestesiologia". Teoksen aforismit ovat peräisin alan taitajilta. (Joiden anonymiteetin suojelemiseksi heidän puoluekantansa on muutettu kristillisdemokraateista perussuomalaisiksi.) Sillä kuten aiheen harrastajat itse tietävät. "Once you got setämies you'll never go back." Eikä aina ole selvää onko kyseessä lupauksesta, uhkauksesta vai pelkästään totuudesta.
Iki-ihania näytteitä jotka kostuttavat naisien silmäkulmia (mutta eivät juuri muuta).
"Oletko lannoittanut perennoitasi?"
"Kerran heilahtaa Sam Sam Saulin Taikakaulin / Lokki / Meri / Kampela"
"Tuppeensahattua pilkettä silmäkulmassa, valmiina IKEA -kokemukseen matkalla kohti Kurosellista tulevaisuutta."
"Budjettiriihen tuoreimman puheenvuoroni luettuasi nukkuisit sikeästi."
"Minun käärme, sinun tikapuut."
"Rötösherra kuriin!"
"Mitäs tykkäsit mailittamastani valokuvaamastani elimestäni? Joka ei ollut hairahdus kun homoliittoja vastustava ystäväni (mies) otti sen kanssani."
"Kivat tissit, anna pillua." - "Varista hiekat ja tule hiekalle."
"Voiko vitunpuutokseen kuolla?"
"Tahdotko harrastaa kanssani?" - "Pian kaikki ovatkin koirien kanssa!"
"Meille vai meille?" - "Mutta kun hotellissa on niin yksinäistä!"
"Sillä tiellä, arvoisa hutsukka, Teitä tulee kyllä se köyrintä vastaan." - "Sen sitä saa kun menee tyrkyttämään itseään pimeällä johonkin pusikoihin."
"Pöö, teillä ei ole mitään pelättävää!"
"Tarjolla keski-ikäisen han -suomalaisen kulttuurillista, mahdollisesti geneettistä, erityispiirrettä."
"Anna mulle" - "Ai et? Huorrra!"
"On tietysti niinkin, että melonille ja omenalle ei sovi sama kortonki."
"Moni asia haisee hyvälle."
"Haluatko pamputusta Emmerdalen aikaan?"
"Lämpö on hiukkasten liike-energiaa. Kun kunnolla kuumenee niin ei pysäytä mikään."
"Tissit, tosi isot tissit, niin isot että ei enää mahdu palindromiin."
"Tahdotko tulla meille katsomaan postimerkkejäni?"
"Missä erektio, siellä ongelma."
"Saa nähdä, meneenkö taas ministerinpalli sivu suun."
Poliitikkojen dementiaa
Hannu Kiuru on ottanut kantaa Toimi Kankaanniemen seksiviestikohuun. Hänestä "Nähdäkseni tässä on mukana jotakin sellaista, mikä ei oikeuta pikatuomiota sovinistisiaksi. Kiinnostavampi kysymys on se, mikä sai miehen myymään periaatteensa, jos näin voi sanoa. Mikä painaa pään sisällä, korvien välissä, mielessä?" Sillä, ilman suoraan tehtyä diagnoosia hän määrittelee diagnoosin itse. Jotta välttäisi liiallisia ja hätäisiä päätelmiä. "Valistunut arvaukseni on, että kyse voisi olla sairaudesta nimeltä otsalohkodementia, jonka taustalla voi olla rypäs eteneviä rappeuttavia sairauksia kuten aivovamma, aivoverenvuoto tai aivokasvain. Huomionarvoista on, että mm. pidäkkeet ja estot saavat käskynsä tältä alueelta. Kaikki tapahtuu hitaasti ja kuluu yleensä aika kauan, ennen kuin kukaan tulee ajatelleeksi aivovaurion mahdollisuutta oudon käyttäytymisen ja mahdollisten uusien luonteenpiirteitten syynä."
Toki selitys on jotain josta on vaikeaa nähdä onko se muuta kuin vitsi. On mielenkiintoista miten Ilkka Kanervan kohdalla vastaavia teorioita ei keksitty, joten voidaan arvailla että taustalla saattaa olla lähinnä Kankaanniemen kristillinen vakaumus. Siksi Kanerva olisi erilaista puuta.
En jaksa intoutua moralismista. Se on jotain jota kristityt harrastavat aivan riittävästi. En pidä seksiviestittelyä hyvätapaisena. Mutta huomioin että esimerkiksi Ilkka Kanervan erottamisen kohdalla merkittävää oli seksiviestittely työaikana sekä hänen aikaisemmat sopimuksensa varovaisuudesta jotka osoittivat että Kanervalla ei ollut pelisilmää ja luotettavuutta. Itse viestittely ei nähdäkseni vaikuta muuten itse työhön tai ole hyvä syy erottamiseen. Toki ymmärrän aiheeseen liittyvien uutisotsikoiden syvän huumoriarvon. Esimerkiksi "Näinkö meni ministerinpalli sivu suun?"Hinnatonta!
Ajatukseni menivät kuitenkin muualle. Voisin nähdä miten kristityt mielellään tuomitsevat ateisteja mutta keksivät lieventäviä asianhaaroja kristityille ja kutsuvat tätä prosessia "hätäisten johtopäätösten välttämiseksi". Mutta minussa ei riitä sappea tämänlaiseen. Päätin että olen huvittunut tästä. (Hannu Kiurun kikkailu viittaa sen sijaan siihen että itsediagnosoin hänelle kyökkipohjalta jonkinlaisen persoonallisuushäiriön, tai psykopatian. "En ole lääkäri enkä tunne Kiurua henkilökohtaisesti, mutta intuitioni on sen verran vahva, että koin tarpeelliseksi laajentaa liian yksipuolista kirjoittelua ja keskustelua." Katsos että ei tehtäisi liian hätäisiä päätelmiä tunnepohjalta, huolimattomasti.) Siksi ajatukseni menivät muistiasiaan.
Urho Kaleva Kekkosta suojeltiin vapisevana dementikkona. Matti Vanhaselle tuli ihmeellisiä muistihäiriöitä. Itse olen ajatellut että politiikanteossa muisti on yksi tärkeimmistä työvälineistä. Kuitenkin näyttää että sosiaalisen median aikana moni poliitikko on vaikeuksissa sen takia että sosiaalisen median tallennuskapasiteetti muistaa hänen puolestaan.
Perinteisessä poliittisessa kulttuurissa ilmeisesti totuttiin siihen että asiat hoidettiin nimettömästi, varjoissa ja sellaisella mystiikalla jossa kävi helposti niin että kukaan ei enää tiedä kumpi on suurempi (1) Kreikalle annettava laina (b) Keskustapuolueen epämääräiset puoluetuet. Ja puhumaan asioista minkäänlaiselle medialle (sosiaalinen tai muu) uhkailtuna tai lahjottuna. On ollut tärkeämpiäkin tekemisiä, kuten kahvin juominen. Tässä maailmassa jokainen oli syytön kunnes oli todistettu syylliseksi. Joten tärkeintä ei ollut olla avoin ja rehellinen ja tuoda esiin todisteet valoon. Tärkeämpää oli se, että ei jättänyt todisteita eikä muistanut tai paljastanut asioita.
Sitten tämä muuttui ja jouduttiin esimerkiksi elämään maailmassa jossa joku teeskentelee olevansa Matti Vanhanen twitterissä. Ja jossa joku nappaa haltuunsa nykyajan hengellisen viisauden lähteen, itsensä linkin ihmisen ja Jumalan välillä, Päivi Räsäsen facebookin. Tämä muutos ei ole kovin vanha. Mutta monet poliittiset broilerit sen sijaan näyttävät olevan. En edes yritä jaksaa muistaa sitä miten monta kertaa poliitikko on vedonnut kohun edessä muistinsa tyhjenemiseen. Jos moralistinen seksiviestittely ei minusta ole syy erottaa ihmistä, niin nämä kaikenlaiset muistisairaat sen sijaan ovat. Jos Hannu Kiuru on selityksissään totena, on syytä päästää dementikko sairaseläkkeelle pilaamasta Suomen mainetta. Minä tälläisiä ihmisiä virkoihin uudestaan kutsuvat oikein Arkadianmäkeä pitävät? Terhokotina?
Toki selitys on jotain josta on vaikeaa nähdä onko se muuta kuin vitsi. On mielenkiintoista miten Ilkka Kanervan kohdalla vastaavia teorioita ei keksitty, joten voidaan arvailla että taustalla saattaa olla lähinnä Kankaanniemen kristillinen vakaumus. Siksi Kanerva olisi erilaista puuta.
En jaksa intoutua moralismista. Se on jotain jota kristityt harrastavat aivan riittävästi. En pidä seksiviestittelyä hyvätapaisena. Mutta huomioin että esimerkiksi Ilkka Kanervan erottamisen kohdalla merkittävää oli seksiviestittely työaikana sekä hänen aikaisemmat sopimuksensa varovaisuudesta jotka osoittivat että Kanervalla ei ollut pelisilmää ja luotettavuutta. Itse viestittely ei nähdäkseni vaikuta muuten itse työhön tai ole hyvä syy erottamiseen. Toki ymmärrän aiheeseen liittyvien uutisotsikoiden syvän huumoriarvon. Esimerkiksi "Näinkö meni ministerinpalli sivu suun?"Hinnatonta!
Ajatukseni menivät kuitenkin muualle. Voisin nähdä miten kristityt mielellään tuomitsevat ateisteja mutta keksivät lieventäviä asianhaaroja kristityille ja kutsuvat tätä prosessia "hätäisten johtopäätösten välttämiseksi". Mutta minussa ei riitä sappea tämänlaiseen. Päätin että olen huvittunut tästä. (Hannu Kiurun kikkailu viittaa sen sijaan siihen että itsediagnosoin hänelle kyökkipohjalta jonkinlaisen persoonallisuushäiriön, tai psykopatian. "En ole lääkäri enkä tunne Kiurua henkilökohtaisesti, mutta intuitioni on sen verran vahva, että koin tarpeelliseksi laajentaa liian yksipuolista kirjoittelua ja keskustelua." Katsos että ei tehtäisi liian hätäisiä päätelmiä tunnepohjalta, huolimattomasti.) Siksi ajatukseni menivät muistiasiaan.
Urho Kaleva Kekkosta suojeltiin vapisevana dementikkona. Matti Vanhaselle tuli ihmeellisiä muistihäiriöitä. Itse olen ajatellut että politiikanteossa muisti on yksi tärkeimmistä työvälineistä. Kuitenkin näyttää että sosiaalisen median aikana moni poliitikko on vaikeuksissa sen takia että sosiaalisen median tallennuskapasiteetti muistaa hänen puolestaan.
Perinteisessä poliittisessa kulttuurissa ilmeisesti totuttiin siihen että asiat hoidettiin nimettömästi, varjoissa ja sellaisella mystiikalla jossa kävi helposti niin että kukaan ei enää tiedä kumpi on suurempi (1) Kreikalle annettava laina (b) Keskustapuolueen epämääräiset puoluetuet. Ja puhumaan asioista minkäänlaiselle medialle (sosiaalinen tai muu) uhkailtuna tai lahjottuna. On ollut tärkeämpiäkin tekemisiä, kuten kahvin juominen. Tässä maailmassa jokainen oli syytön kunnes oli todistettu syylliseksi. Joten tärkeintä ei ollut olla avoin ja rehellinen ja tuoda esiin todisteet valoon. Tärkeämpää oli se, että ei jättänyt todisteita eikä muistanut tai paljastanut asioita.
Sitten tämä muuttui ja jouduttiin esimerkiksi elämään maailmassa jossa joku teeskentelee olevansa Matti Vanhanen twitterissä. Ja jossa joku nappaa haltuunsa nykyajan hengellisen viisauden lähteen, itsensä linkin ihmisen ja Jumalan välillä, Päivi Räsäsen facebookin. Tämä muutos ei ole kovin vanha. Mutta monet poliittiset broilerit sen sijaan näyttävät olevan. En edes yritä jaksaa muistaa sitä miten monta kertaa poliitikko on vedonnut kohun edessä muistinsa tyhjenemiseen. Jos moralistinen seksiviestittely ei minusta ole syy erottaa ihmistä, niin nämä kaikenlaiset muistisairaat sen sijaan ovat. Jos Hannu Kiuru on selityksissään totena, on syytä päästää dementikko sairaseläkkeelle pilaamasta Suomen mainetta. Minä tälläisiä ihmisiä virkoihin uudestaan kutsuvat oikein Arkadianmäkeä pitävät? Terhokotina?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)