Luin aamulla töihin mennessä Metro -lehden lukijan kolumnia. Se ei yleisesti ottaen ole korkeatasoinen julkaisu. Joka on helppo todistaa mm. sillä että allekirjoittaneen kolumni on julkaistu juuri kyseisellä julkaisukanavalla. Tämäkään kolumni ei tuottanut minulle pettymystä. Julia Suikki oli kirjoittanut sosiaalisesta mediasta tekemiään huomioita. ; Hän huomaa että moni linkkaa söpöistä eläimistä, mutta harvoin hellyydestä isän ja lapsen välillä. Samoin hän huomaa että äidit postaavat perheestä, kun isät ovat yksin kalaretkellä. Ja lopun aikaa kaiken ikäiset miehet levittelevät bikinikuvia.
Nämä perustuvat hänen kokemuksiinsa. Ja toki hänen julkaisunsa oli ns. kokemusasiantuntijuutta. Tosin on syytä kontekstoida uskottavuus. Hän tuskin on tutkinut tieteellisesti sosiaalsita mediaa. Vaan ollut sen sijaan yhteydessä omaan facebookiinsa ja siihen keitä hänen yhteydessään on. Ja näin huomiot kertovat enimmäkseen hänen omasta ystäväpiiristään. Itse kukin on varmasti seurannut sosiaalista mediaa "monta vuotta". Harva meistä on oikeasti sosiaalisen median kaltaisen kompleksin verkoston ymmärtäjiä, edes se mikä on yleistä ja harvinaista ei ole niin itsestäänselvää kuin voisi "vuosien kokemuksella" luulla.
Näin selittyy sekin miten "minun kokemusasiantuntijuuteni" ei ole kovin samanmielinen. Kenties seura tekee kaltaisekseen. Tai seura on ainakin erilaista.
* Itse en levitä dekapitointivideoita, mutta kylläkin hupaisia eläimiä. Näen niitä suunnilleen samassa suhteessa. Toki ideologisesti sävyttynyttä roinaa tulee floodattua rasittavankin vapaalla kädellä. (Pahoittelut tästä.)
* Itse en levitä bikinikuvia. Enkä itse asiassa ole nähnyt kenenkään muunkaan. (Ainut näkemäni alastonkuva oli erään kreikkalaisen joka unohti kerran säätää valokuvansa asetukset oikein. Emme palaa tähän aiheeseen enää koskaan. Emmehän. En ole viehättynyt keski-ikäisistä miehistä.) Itse asiassa ainoat bikinikuvat joita minun facebookissani näkyy ovat niitä joita tulee ulkopuolelta tulevista mainoksissa. Ne samat tahot ovat päättäneet myös sen, että minulla on kissa ja tarvitsen siksi toistuvasti kissanruokamainoksia. (Mutta kai niitä bikinikuvia sitten todella floodataan jonkun muun kaveripiirissä, eihän voi olla että miehiä syytetään keksimällä tämänlainen ilmiö täysin tyhjästä keksaisemalla. Eihän?)
* Todellisuus jossa miehet eivät puhu lapsistaan ovat myös vieraita. Olen sitä ikäluokkaa että äärimmäisen monet tuttavani ovat vuoden sisään menneet naimisiin tai hankkineet lapsia, joten olen hyvinkin runsasmääräisesti tutustunut ns. vauvojen kuviin. (Olen yrittänyt olla kohtelias. Miltei kaikki vauvat näyttävät suunnilleen samalta. Ne ovat kohtuu söpöjä, etenkin kun valokuvissa ei ole ääntä ja vauvat pysyvät muutenkin kontrollissa) Toki tiedän useita jotka suojelevat läheisiään tarkoituksella. Minun blogista ja minun facebookista ei löydy mitään jolla voi yhdistää minut puolisooni. Tämä informaation katkaiseminen on tarkoituksellista. Ja syy ei ole halveksunta. Vaan tavallaan päinvastoin.
* Minä postaan pääosin typerää juttua - ja tämä ei ole vahinko. Esimerkiksi julkkiksistakin löytyy henkilöitä jotka kertovat että he mielellään avaavat "pieniä arjen salaisuuksia" kuten kertovat ruuasta ja retkistä. Mutta perhe on sitten tämän ulkopuolella. Ymmärrän näitä ihmisiä. Strategia on viisas. Kenties omasta metsässäkäymisestä on viisaampi postata kuin kuvia joissa on omien lasten kuvat ties minkä pedofiilin downloadattavaksi.
Mutta sitten siihen joka herätti minussa sen huvituksen. "Mitä tulee ihmisten keskeisiin kanssakäymisiin niin seksikkäät bikinipimut ovat suosittua postituskamaa ihan kaikenikäisten miesten keskuudessa. Onko tämä heidän tapansa osoittaa oma heteroseksuaalisuutensa, vai tehdä selväksi, ettei mikä tahansa pullapirkko kelpaa?" Tämä on ovela. Sillä tätä voisi kutsua painotetuksi kysymykseksi. Saattaisin olla pahastunut kun ilmiö leimataan yleiseksi kaikkien miesten parissa. Mutta olen niin huvittunut että en voi. Sillä vaikka en levitäkään bikinikuvia, niin käsitän että nuo eivät ole ne vaihtoehdot joita tässä on. Ne eivät ole edes kovin relevantteja.
Itse asiassa saman kysymysasenteen voi helposti generoida katsomalla kolumnistin kasvokuvaa. Hän on varsin vahvasti, tai ainakin näyttävästi, meikattu nainen. Olen ollut huomaavinani että naiset mielellään käyttävät ehostustaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ihan iästä riippumatta. Onko tämä heidän tapansa osoittaa se, että he kannattavat pinnallisia arvoja? Vai haluavatko he korostaa tällä varakkuuttaan hyvään ihonhoitoon ja osoittaa näin sosiaalista kyvykkyyttään? Tarvitseeko heidän turvautua ehostukseen korostaakseen olevansa naisia? Vai haluavatko he leimautua prostituoiduiksi jotka myös ehostavat kovasti? ; Ja tottakai tämänlaiset kysymykset olisivat törkeitä ja asiattomia ja naissukukuntaa leimaavia.
Väittäisin että sosiaalinen media ei ole pääasiassa mikään runkkukanava.
* Ihan sen takia että vaikka minä en postaile bikinityttöjä facebookiin niin olen kuitenkin jonkin verran tutustunut pornograviaan ilmiönä. Ja muutenkin. Ja tässä alalajissa on harvoin bikinien kaltaisten tuotteiden mainostamiselle mitään kovin relevantteja mahdollisuuksia. (~Lue:niissä on vähemmän vaatteita.) Omat heteroseksuaaliset pyrinnöt toteutetaan kyllä ihan privaatisti. Julkirunkkaus kaveripiirissä muiden miesten nähden kun on kovin kovin homoa.
* Uskoisin että näitä bikinikuvia tehdään samasta syystä miksi erilaiset amispellet arvioivat kaveripiirissä naisihmisten perseitä. Eivät siksi että he uskoisivat että heillä olisi mitään mahdollisuuksia. Nämä ääneen arvioivat eivät ole idiootteja. Tai tarkemmin miettien ; He ovat idiootteja, mutta eivät niin idiootteja että luulisivat että heillä olisi "mahdollisuuksia". Pikemminkin siinä jaetaan muiden miesten kanssa esteettinen ilmiö joka on lyhytaikainen. Ja joka perimmiltään kertoo siitä mitä ei saada.
* Eli siinä missä perhettä ja autoa kuvaavat voivat olla lesoilua, ylpeilyä jossa omat lapset jalostetaan - ikään kuin meikkikerrokseksi - jolla mainostetaan sitä miten hyvin itsellä on mennyt elämässä, ei erotiikkaa jaeta taatusti erityisellä ylpeydellä. Eroottisia postauksia ei voi oikein mitenkään tulkita rehentelynäkökulmasta. Suurin osa miehistä kuitenkin iskee pullapirkon. Samaan tapaan kuin valtaosa naisista nappaa idiootin, vaikka saattaakin jossain ihailla kuinka joku julkkismies - kommentoinnin alla olevan klumnistin sukupolvi huomioiden varmaan Richard Gere - on niin sivistynyt ja ihana. Ja levittelevät tästä juttuja. Eivät siksi että kuvittelisivat todella saavansa Richard Geren. Vaan siksi että olisi kivaa kuvitella saavansa. Fantasian jakaminen on mukavaa niin teini-ikäisille koulutytöille kuin teinin tasolle jääneille keski-ikäisille miehillekin.
Noin karkeasti ; Ihmiset erottavat kyllä fantasian ja todellisuuden toisistaan. Yleensä. Ja tämän vuoksi sosiaalistettujen fantasioiden ja naisiin kohdistuvan kriteerien asettamisen välillä on ero. ; Ja tässä mielessä on huolestuttavaa jos nainen ymmärtää miesten maailmaa niin vähän että ei kykene erottamaan näitä tasoja toisistaan. Kun vastaavaa kohdistetaan naisiin, sitä kun pidetään ignoranttiudesta johtuvana tasa-arvo ongelmana jos ei peräti suorana sovinismina. Tämänlaiset vihjailut ja heitot kertovat siitä että vaikka intressien tunnistaminen on joskus vaikeaa, niin usein on aika ilmiselvää mitä ne intressit eivät ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti