perjantai 8. elokuuta 2014
Tyydyttyvät markkinat ... eli katse kameraan päin
"Raivon ensyklopediassa" oli ansaittu moite "Trivagon" mainoksesta. Väittäisin että tehomainonta on ylittänyt pisteen jossa markkinat ovat tyydyttyneet. Siinä viitattiin siihen että mainos nähdään ikään kuin ansaitusti jonain jossa on eroottisia viitteitä. Itse en, edelleenkään, kykene niitä näkemään. Mutta sen sijaan olen saanut itse mainoksesta liikaa. Ja kun markkinat ovat tyydyttyneet, ne eivät ole kovin tyytyväisiä. (Siis juuri toisin kuin erotiikan kohdalla.)
Mutta sitten toisaalta keksin yhden syyn sille miksi näin voi olla. Ensimmäinen on se, että minä en itse asiassa ole kovin hyvä ilmeissä. Olin tuoreesti koehenkilönä/tutkimusotoksena hahmottamistutkimuksessa jossa oli liukuvia kuvia neutraalista ilmeestä kohti tiettyjä perusilmeitä. Ja minun maailmani on oikeasti sellainen että en tunnista ilmettä ennen kuin melkoisen myöhään. Paitsi jos kohde on vihainen, jolloin tunnistan ilmeen hyvinkin pienestä. (Ja sitten ihmetellään miksi maailma näyttää minulle siltä miltä näyttää. Ihmiset ovat joko neutraaleja tai vihaisia. Varmasti vaikuttaa siihen miten ymmärrän ihmisiä ja tulkitsen maailmaa tämä.)
Napoleonin oleellinen ilmeeseen liittyvä huomio tässä onkin katseen suunta. Ja näin asiani ytimeksi tulee kohta "Tämä näyttelijä ei osaa edes olla katsomatta kameraan, mihin kykenevät sentään useimmat yli kahdeksanvuotiaat pystymetsäamatööritkin. Tämän muikistelevan linssintoljotuksen sekä pörröisen eläimen puhutteluun tarkoitetulla äänensävyllä lausutun verbaalisen sisällön subtekstejä on tulkittu (minusta aiheellisesti) eroottisiksi, mikä tekee kokonaisuudesta vain entistäkin hirveämmän."
Tilastoja jonkin verran päntänneenä nimittäin tiedän jännittävän ilmiön. Yleensä ottaen suoraan linssiin tulevaa katsetta todellakin vältetään. Sillä yleensä esityksessä on ns. neljäs seinä. Joka ajatellaan ikään kuin rajaksi jossa "lavan" ja "yleisön" välillä olisi ikään kuin seinä joka ajaisi ne aivan eri ulottuvuuksiin ja maailmoihin. Sen rikkominen johtaa yleensä metataiteeseen jossa korostuu että fantasia tiedostaa olevansa fantasia. Neljännen seinän yli ei haluta tulla koska se rikkoo tarinaan imeytymistä. ; Tähän on kuitenkin poikkeus. Pornografia. Sen kuvissa tiedetysti katse on aina joko "panokumppaniin" tai kameraan. Se jotenkin kuuluu oleellisena osana pornoa. Ja tämä yhteys, joka on juuri sen laatuinen että "keksin sellaisia ilmiöitä" lähinnä siksi että joku muu on "huomannut sellaisia ilmiöitä" ja kertonut huomioitaan eteenpäin. (Luonnollisesti ilmiötä ihmetellään myös yahoo answers -sivustolla.) Tämä etäännyttää tarinasta, tekee siitä epäuskottavan. Mutta kenties tämä liittää katsojan jotenkin sosiaalisesti tilanteeseen. Kameraan katsominen on pornossa, etenkin pornokuvissa, kohtuullisen konventionaalista. (Tämän voi tietysti demonstroida itselleen vaikka selaamalla sivustoja pitäen katseen suuntaa mielessä. Niin paljon kuin huomiot saattavatkin normaalisti keskittyä hieman toisenlaisiin anatomisiin piirteisiin.) Kun katse on pornokonventio saattaa mielikuvat siirtyä eroottisiin suuntiin, minusta toki edelleen ilman syytä ja liioitellen. Mutta kuitenkin ymmärrettävistä syistä.
Toisaalta "Trivagon" mainosta voidaan katsoa myös sen esittäjän kautta. "Vebidoo" tietää että Trivagon mainoksen näyttelijä on Emma Leth. Hän taas on toiminut mallina monella tavalla. Muun muassa "The Quiet Frontin" eroottissävyisissä kuvissa. Toki nämä edustavat sitä erotiikan linjamaa jota sivistyneet naiset arvostavat taiteellisien ansioidensa vuoksi. (Joka on se syy miksi ylipäätään linkitän suoraan tekstiin. Minulla on hyvin niukat sensuurikriteerit, mutta yksi niistä on että en linkitä täysveriseen pornoon.) Ja niissä ei itse asiassa katsota kameraan. Kenties mallin tottumus vaikuttaa maneereihin. Ja kenties mainekin seuraa mukana. Nekin saattavat vaikuttaa tulkintoihin.
Tunnisteet:
erotiikka,
Leth,
mainonta,
markkinavoimat,
neljäs seinä,
pornografia,
YouTube
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti