Kutsukaa minua "Lavantauti-Lasseksi" ; Eli kuinka minulla on harvinaisen läheinen sidos "Finlandia" -hymniin?

Kirjoitin aikanani siitä miten muistan ja en muista varhaista lapsuuttani Keravalla. Asuimme jonkin aikaa Mattilanmäellä. (Isäni oli vanginvartijana tuolloin.) Paikka on siitä kiinnostava, että se liittyy Jean Sibeliuksen vähemmän tunnettuun historiaan. "Sibelius asui kolme vuotta Mattilan talossa Keravalla. Hän sävelsi täällä asuessaan muun muassa Finlandian, keravalainen Sibelius-tuntija Leena Hyvönen kertoo." Tässä kohden ei varmasti tarvitse mainita että Sibelius oli pitänyt taloa kylmänä eikä siksi ollut viihtynyt siinä tuota kauempaa.

Muistan lapsuudestani esimerkiksi sen, että jostain oli löytynyt muovieläin ja ihmiset olivat miettineet sitä vaihtoehtoa että se olisi ehkä voinut jäädä säveltäjämestarin lapsilta. (Lelu on sittemmin hukkunut. Eikä minulla ole siitä tuon kummempia muistikuvia.)

Asiasta ei ole minulla toki sen enempää sanottavaa. Paitsi ehkä sen, että muutimme myöhemmin Järvenpäähän ja yläasteella voitin Sibelius -aiheisen tietokilpailun ja sain siksi liput Ainolaan. Taloon "jossa emme todellakaan asuneet jonkin aikaa".

En olisi muuten varmasti blogannutkaan aiheesta, ihan sen vuoksi että jos tämänlaisia tarinoita vain kertoo niin ihmiset eivät usko. Pitävät valehtelijana. Ja miksipäs eivät pitäisi? Sibeliuksesta muistetaan yleensä lapsuudenkoti Hämeenlinnassa (olen vieraillut sielläkin, en asunut) sekä tietenkin asuminen Ainolassa. Mutta kun näytin töissä kuvia paikasta, niin osasivat ihmiset itse yhdistää. Olivat saaneet tietonsa Helsingin Sanomista. He siis tiesivät iloasioita kuten "Keravalla perheen Kirsti-tytär kuoli lavantautiin. Keravalta Sibeliukset muuttivat ensin Helsinkiin ja sitten vuonna 1904 Järvenpään Ainolaan. Mattilan talo Keravan Kytömaalla siirtyi viime vuonna Keravan vankilan hallusta Senaatti-kiinteistöille." Olen siis vaikuttanut kansallisromanttisen lavantauti-talon tienoilla jo varhaislapsuudesta. Ei ihme jos olen kieroutunut.