Ajasta ja liikkeestä

Ajasta käytetään usein liikkumista käyttäviä metaforia. Sellaisia kuin "aika kulkee", "aika juoksee", "aika seisoo" ja "aika lentää". Syynä on varmasti se, että kokemaamme aikaa ja liikettä yhdistää muutos.

Filosofien kohdalla juuri tämä asia on se, josta on erimielisyyksiä. Ajasta on nimittäin kaksi suurta päälinjaa jotka sitten ovat fraktioituneet pienemmiksi osiksi. (Esittelen nämä todella karkeasti, en esitä tekeväni hyvää kuvausta tämän hetken ajan filosofiasta vaan sen sijaan tuon esille aivan oleellisen perustason aiheesta.) Nämä teoriat on nimetty harvinaislaatuisen ikävystyttävästi.
1: A -teorian (A-theory) mukaan aika on jakautunut menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Yleisesti tämä tarkoittaa sitä että kohteilla on eri aikaan erilaisia attribuutteja, ja näiden kohdalla voidaan ajatella että kohteilla on ominaisuus_{menneisyyttä} ja ominaisuus_{tulevaisuutta}.
2: B-teorian (B-theory) mukaan kaikki aika on samaa. Ainoastaan kokemusmaailmamme luo tästä illuusion. Tässä käytetään erikoista ajatusta jossa kaikki mitä koskaan on ollut ja tulee olemaan itse asiassa lähinnä on olemassa. Nykyhetki on hieman kuin tila johon laitamme sanan "tässä" ja asiat olisivat tästä vaikka "pohjoiseen" tai "etelään". Siinä että mikä kohta on "tässä" ei ole mikään erityinen olemassaolon tai ominaisuuden seuraus. Kaikki ajanhetket ovat yhtä suuresti esillä koko ajan.

Jännittävin seuraus on se, mitä John McTaggard esitti.
1: A-teorian puolestapuhujana hän esitti argumentin jonka avulla hän hylkäsi B -teorian. McTaggard esitti että karuimmilaan B-teorian maailmassa ei ole mitään muutosta. Universumi on siinä itse asiassa täysin aktuaalinen, ei ole mitään potentiaalisuutta eikä muutosta. Muutos on vain illuusio, ei ole mitään joka tuhoutuisi tai syntyisi tai vääntyisi tai muuntuisi. Hieman kuten tilakaan ei muutu olemassaolemattomaksi siitä että valitsemmekin "tässä" -kohdaksi jonkin toisen kohdan. ; On selvää että jos joku laittaa premissiksi "on olemassa muutosta", se on jotain johon suuri osa uskoo. Ja tämän lisäksi se ei ole muutenkaan epäuskottava. Joten jos on vahvat syyt kannattaa muutoksen olemassaoloa, on vahvat syyt olla erimielinen B -teorian kanssa, siitä huolimatta että B-teoria on koherentti eikä ristiriitainen. (Se, että sanoo että "olen tässä" ja "en ole tuolla" ei ole ristiriita. Joten ei ole ristiriitaista sanoa että asia on ajanhetkellä tavalla A ja toisella ajanhetkellä jossain eiA:n muodossa.)
2: McTaggard tosin puolusti B-teoriaa keksimällä argumentin jonka avulla on luvallista hylätä A-teoria. A-teoria piti sisällään loogisen virheen. Hän esitti asian ikuiseen regressioon johtavana paradoksina. McTaggard esitti että A-teorian mukaan meillä on kohde jolla on attribuutti "menneisyyttä" (pastness), "nykyhetkeä" (presentness) ja "tulevaisuutta" (futurity). Jokaisella kohteella ja tapahtumalla on jokin näistä ominaisuuksista. Ja ne ovat toisensa poissulkevia (koska oletetaan A -teoria). McTaggardin mukaan millään kohteella ei muuttuvassa maailmassa ole kaikkea kolmea samanaikaisesti. Mutta jokainen tapahtuma vaatisikin sitten tilanteen jossa kohteella joko on "menneisyys" ja "nykyisyys" samanaikaisesti, joka ei ole mahdollista koska nämä ovat toisensa poissulkevia käsitteitä. Mutta toisaalta A-teorian kannalta olisi omituista jos kohteella olisi jokin hetki jona sillä ei ole "nykyhetkeä" eikä "menneisyyttä". (B-teoriassa tätä ongelmaa ei ole koska siinä ei ole muutosta.) Ongelma voidaan ratkaista siten että oletetaan lisää jonkinlaista toisen asteen aikaa tai "meta-aikaa" (second order temporal properties). Mutta tämä ei ratkaise ongelmaa, koska tällä toisen asteen ajalla tulee vastaan täsmälleen sama ongelma. Toisen asteen ajan ominaisuudetkin ajautuvat samaan ongelmaan. Jolloin tarvitaan kolmannen ja neljännen ja viidennen asteen aikaa. Tämä vaatimus jatkuu ikuisesti. Ikuinen regressio kertoo että argumentissa on ongelma. Siksi ajan kulku olisi illuusio.

Toki nykyään näitä koulukuntia on hiottu tarkemmaksi mutta tämä onkin oleellisin perustaso ajan filosofiassa. Näistä peruspalikoista voidaan huomata sen verran että A-teoria on näistä kahdesta eksistentialistisempi. Se vastaa sitä miten koemme maailman. (Tosin emme koe että se olisi jossain ikuisessa regressiossa.) Se vastaa sitä miten koemme maailman. Toisaalta B-teoria tuntuu viehättävän sairaita mieliä. (Itse olin siitä vähintään jokseenkin kiinnostunut lukiossa.) Arkitodellisuudessa voimme olla helpottuneita siitä että jokin kokemus on ohi. B-teoriassa tämä kokemus on sitten tietenkin illuusio. (Olisi oikein sanoa että "onpa miellyttävää kun kokemani ikävä asia sijaitsee nyt ajanhetkellä A joka sijoittuu ajassa eri paikkaan kuin mihin liitän "olen tässä" -merkin.)

Ja esimerkiksi Arthur Prior on peräti pitänyt kokemuksesta oppimista sen verran empiirisenä, että hän on kannattanut A -teoriaa juuri sen vuoksi. (Itse taas en luota aisteihin niin paljoa että tämä vakuuttaisi. Warrantin tai muulla tavoin uudelleennimetyn loogisen positivismin henki ei minuun iske.) Tosin Arthur Prior ei uskonut tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Hänelle oli vain nykyhetki. Ja koska nykyhetkessä tapahtuu muutoksia, kutsumme tätä muuttumista ajaksi. Ei siis ole mitään mistä tulevaisuus tulisi tai mihin menneisyys tallettuisi.( nformaatio menneestäkin on tavallaan vain nykyhetken aineessa olevaa järjestystä.) Tätä pitäisi kenties kutsua mielikuvituksellisesti C-teoriaksi. Mutta sitä ei kutsuta sillä nimellä. (Filosofit osaavat siis paitsi olla pitkästyttäviä niin epäjohdonmukaisia teorioiden nimeämisissään.) Tätä pelkästään nykyhetken reaalisuutta korostavaa aikakäsitystä vaivaa lähinnä se, että jos kaikki mitä on on nykyhetki, niin miten kukaan voi olla viisitoista minuuttia myöhässä. Minusta tämä myöhässäolo on luonteeltaan hyvin ZEN joten se ei voi olla aito ongelma, se viittaa asenteisiin ja siihen miten koemme ajan, ei siihen mitä aika on. Siksi sen on oltava paradoksi, siis jotain jossa totuus seisoo päällään herättääkseen huomiota.

---

Jotkut ovat sitä mieltä että aika on syklistä. Jotkut ovat sitä mieltä että aika on syklistä. Jotkut ovat sitä mieltä että aika on syklistä.