Päivi Räsänen esitti "Talouselämä" -lehdessä että "abortin perustelu toimii itseään vastaan". Tämä on selvä väite jossa argumentti jossa perustellaan aborttia olisikin argumentti aborttia vastaan. Tämänlainen tilanne on toki hyvin mahdollinen. On hyvä katsoa mitä tämä argumentti pitää sisällään. Oleellinen argumentti voidaan tiivistää muotoon:
"Räsänen sanoo puheessaan, että aborttia perustellaan usein kauniilla ajatuksella, että jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna. Räsäsen mukaan adoptiolasten suuren kysynnän aikana tämä julistus toimii pikemminkin aborttia vastaan. "Tehokkaimpia keinoja vähentää raskauden keskeytysten tarvetta ovat myönteinen perhepolitiikka, yksinhuoltajien aseman parantaminen ja terveydenhoidon kehittäminen niin, että abortille olisi myös vaihtoehtoja. Tässä suhteessa yhteiskuntamme on ollut luvattoman veltto"
Ajatus on kiinnostava. Eikä vähiten siksi, koska siinä korostuisi esimerkiksi sellaiset puolet että jos adoptio-oikeus laajennettaisiin homoseksuaaleihin ja lesboihin, olisi tämä adoptiolasten haluttavuus kasvanut jolloin esiin nousee se, että homoseksuaalien adoptio -oikeus ja abortti ovat toisiaan vastaan hieman kilpailevia. Mutta siinä on ajatuksenpoikanen. Asia voidaan tiivistää seuraavaan muotoon:
P1: Abortti oikeutetaan sillä että lapsen tulisi saada syntyä toivottuna
P2: Adoptio oikeutetaan sillä että halutaan lasta.
J: Siispä abortille ei ole oikeutusta jos ainut syy on ajatus siitä että lapsi syntyy toivottuna.
Nähdäkseni tässä argumentissa on kuitenkin monia ongelmia.
* Mittakaavaongelma ; Ensimmäinen on se, että onko jokaiselle adoptoidulle lapselle todella haluajia. Se, että adoptiolle on halukkaita ei välttämättä tarkoita että jokaiselle aborttilapselle olisi haluaja. Kysymys on kysynnästä ja tarjonnasta. Argumentti on relevantti, sillä "halukkuus" on yksilöiden intentiota, ei sitä että heidän määränsä olisi hirveän suuri. Tilastokeskuksen mukaan "Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 459 adoptointia vuonna 2013.
Määrä on seitsemän pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden
määrä kasvoi hieman. Niiden määrä oli 292, kolmekymmentä enemmän kuin
edellisenä vuonna." Kun mietitään montako aborttia tehdään Suomessa, voidaan vierailla Väestöliiton sivuilla ja saada selville että "Absoluuttiset raskaudenkeskeytysmäärät olivat nekin suurimmillaan
1970-luvulla, jolloin tehtiin jopa yli 20 000 aborttia vuosittain.
Nykyisin määrä on puolet pienempi, sillä abortteja suoritetaan Suomessa
suunnilleen 10 000 vuodessa." On selvää että Räsäsen argumentti iskee tähän argumenttiin suunnilleen saman verran kuin jos meille annettaisiin saavi joka kaadettaisiin kukkuroilleen vettä, sitten siitä otettaisiin ruokalusikallinen vettä pois ja selitettäisiin että nyt ämpäri olisi olennaisen tyhjä.
* Keskittymisongelma. Ongelmia saattaa tulla myös jos vauva onkin vaikka Downin syndroomainen. Tämä on merkittävä argumentti, koska - niin valitettavaa kuin se voikin olla - tämä on yksi yleisimmistä syistä aborttiin. Moni ei jostain syystä näytä haluavan synnyttää vammaista lasta, ja heidän saamisensa halukkaalle adoptoijalle ei ole mikään ilmiselvyys. On syytä muistaa että adoptoijat ovat kuitenkin syvästi mukana valintaprosessissa. Heille ei itse asiassa vain dumpata jotain satunnaista lasta. Sopivuuteen panostetaan koska tarkoituksena on juuri taata se, että lapsi olisi haluttu. Tämä argumentti on kenties pikkumainen ja pitää sisällään halveksittavaa ihmiskuvaa. Mutta se kuitenkin iskee "haluttavuuskysymykseen" joka on Räsäsen argumentin kannalta oleellinen.
* Relevanssiongelma. Abortteja itse asiassa haetaan monesta muusta syystä. Ja se millä eettisillä argumenteilla aborttia puolusteaan ei välttämättä ole juurikaan tekemistä sen kanssa miten lapsia oikeasti abortoidaan. Jo ihan osittain siksikin että jos joku argumentoi aborttia vastaan ei tarkoita että olisi itse tekemässä aborttia sen enempää kuin argumentointi aborttia vastaan tarkoittaisi että argumentoija on raskaana. Tässä avuksi voidaan ottaa Tilastokeskus. Raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä (90,5 %). Toiseksi yleisin syy on äidin alle 17 vuoden ikä (5,3 %). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös ultraäänikuvauksessa todetun sikiövaurion perusteella (2,2%). Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään lääketieteellisistä syistä, toisin sanoen raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin terveys tai henki on vaarassa (0,5 %). Toki se, että ei halua lasta on varmasti osana juuri tuon sosiaalisten syiden takana. Muttapääsyy on taloudellinen tilanne. (Ajatus siitä että abortteja tehtäisiin laiskuutta on kristittyjen propagandaa, jotain sellaista jota kuulee juuri niiltä jotka vastustavat aborttia. Heillä ei ole mitään kokemusasiantuntijuutta aiheesta eikä heillä ole edes halua samastua abortin kannattajiin koska tärkeämpää on tietysti murskata kaikki väärin uskovat ja torpata väärät mielipiteet.)
Eli kaiken kaikkiaan Räsäsen argumentissa ongelmana oli se, että se ei ollut kovin kiinnostava tai merkittävä. Se ei oikein millään tavalla katsoen ratkaise mitään aborttiin liittyviä oikeutuksia. Se yritti iskeä ilmiötä vastaan ottamalla yhden asian puolesta käytetyn argumentin, ohittamalla kaikki muut argumentit ja esittäen että kun tämä yksi asia on hoidettu ei muussakaan ole mitään järkeä. Ja tämänkin kohdan se ratkaisi niin triviaalilla tavalla että asiaa ei voi ottaa kovin vakavasti. Itse asiassa on ihmeellistä että tämänlaisia perusteluja tulisi ihmiseltä joka osaisi yhtään mitään.
1: Luultavasti Päivi Räsäsellä onkin kokemusta lähinnä siitä että hän on hakenut parhaita luupäisyyksiä tukemaan keinolla millä hyvänsä hänen omaa kantaansa. Ja jos tämä on se mitä hän on tällä kuluttelulla saanut aikaan vihjaa että sillä abortinvastustuksella ei kenties ole mitään kovin vahvaa merkitystä. Ainut syy taitaa trivialisoitua Räsäsen omaan uskontoon.
Tämä argumentti on sen verran heikko että onkin syytä uskoa että se ei kumpua logiikasta tai argumenteista tai perusteluista tai järjestä. Sen takana on asenne. Koko Räsäsen lausunto on merkittävä ja ymmärrettävä lähinnä jos se nähdään arvokeskusteluun tungettuna intressinä joka yritetään naamioida järjelliseksi ja perustelluksi. Teksti on tätä kautta ymmärrettävä uskonnon toteuttamisen, uskonnon vapauden ja uskonnosta vapautumisen kautta. Ja loput kirjoitankin sitten tästä näkökulmasta.
Suhtaudun kuitenkin varovaisen myönteisesti Räsäsen ajatukseen siitä että lääkäriltä abortti (ja eutanasia jos sen puoleen mennään) jätettäisiin vapaaehtoiseksi.
1: Varovaisesti siksi, että
1.1: Maailmankuvan kokema isku on itse asiassa sama asia kuin henkilön kokema trauma. Ja jos katsotaan koko terveydenhuollon alaa, niin on aivan ilmiselvää että juuri tässä ammatissa törmää traumaattisiin tilanteisiin koko ajan. (Tässä suhteessa se on vähän kuin lähtisi eläintenhoitoalalle siksi että pitää eläimistä. Tässä alassa joutuu kuitenkin kohtaamaan eläinten kuolemisia, ja näille ihmisille eläimistä pitäminen on jonkinlainen haitta työssä selviämiselle.) Sitä varten on tavallisesti tarjottu työnohjausta ja terapointia. Ei sitä että työt saisi jättää tekemättä. Lääketieteen kohdalla pääasia on se, että lääkäri ei ole Jumala, vaan nimenomaan Orja. (Koska palkka.) Terveydenhuolto on potilaita varten. (Vaikka toki moni lääkäri käyttää omaa alaansa myös egonsa ja erinomaisuutensa korostamiseen.) Nähdäkseni hoitohenkilökuntaa häiriinnyttävissä tilanteissa ei asiaa ohiteta sillä että kauhistellaan sitä miten kauheaa on kun lääkärit joutuvat näkemään tämänlaisia tilanteita. Yleensä huomio kiinnitetään potilaan tuskan helpottamiseen. Sitä tuskin katsottaisiin hyvällä jos Jehovantodistajakirurgi kieltäytyisi antamasta tarvittaessa verensiirtoja potilailleen.
1.2: Lääkärivala, se johon yleensä vedotaan innolla eutanasiassa ja muussa vastaavissa tilanteissa, pitää sisällään erikoisen lausuman. Lääkärinvalassa on kohta: "Kunnioitan potilaani tahtoa." Jos vakaumus rikkoo tätä kohtaan, vakaumus rikkoo hippokrateen valaa. Ja eutanasiakeskustelussa olen oppinut että jos lääkäri argumentoi eutanasian laillistamisen puolesta, niin lääkärivalan hokemat "älä vahingoita" -kohdasta on ristiriidassa eutanasian kanssa ja siksi eutanasia-asian ajaminenkin tekee kelvottomaksi lääkäriksi, henkilöksi jolta pitäisi ottaa lääkäriluvat pois. So there.
1.3: On omituista vedota omantunnonvapauteen. Sillä tosiasiassa tässä on tilanne jossa uskonto vaikuttaa potilaaseen. Uskonnonvapaus koskee ihmisen lupaa ajatella ja uskoa tietyllä tavalla. Ja abortti on yksi esimerkki siitä miten uskonnollisen vakaumuksen sovelluskohde ei ole uskovainen ihminen itse, vaan nimenomaan jotain joka vaikuttaa muihin ihmisiin. (Jos luja vakaumus on että aborttia ei saa tehdä, ei ole sellaista ottamassa.) Uskonnonvapauden kannalta voidaan nähdä että osallistuttamisen sijaan on olemassa vaihtoehto joka koskee nimenomaan vapautta valita. Jos ei abortteja halua suorittaa, sitten täytyy hakeutua työpaikkaan, jossa niitä ei tehdä. Tämä on ko. työntekijän ongelma, ei työnantajan tai potilaan ongelma.
2: Se, miksi suhtaudun valinnanvapauteen positiivisesti perustuu siihen, että tämä ongelma on kierrettävissä. Kun mietitään perimmiltään sitä miten hoitohenkilöstön mahdollisuus kieltäytyä toimenpiteestä vaikuttaa aborttien tekoon, niin karkeasti sanoen se tarkoittaa sitä, että jotkut joutuvat tekemään enemmän abortteja.
On toki ikävää että ei voi valmistua gynegologiksi, joka siis tekee muutakin kuin aborttiin sidottuja asioita, vain siksi että vastustaa aborttia. Jatoki tämä on vaihtoehto. Jos työ vaatii jotain jota vastaan oma vakaumus sotii, voinen huomauttaa että vilpittömän mielen määritelmä on että "ei tiennyt eikä pitänytkään tietää". Ja tässä asiassa abortin yhteys tiettyihin aloihin on niin tunnettu asia, että on aivan turhaa teeskennellä vilpitöntä ja selittää että "voi kun en voikaan". Uskonnonvapaus ja vakaumuksen tekemät rajoitteet vaikeuttavat elämää, mutta tämä on uskonnon ongelma ei jotain joka kertoisi että muiden pitäisi joustaa pätkääkään.
2.1: Mutta silti olisi aivan perusteltua joustaa siinä määrin että jos joku tekee enemmän töitä, hänelle annetaan enemmän palkkaa. Ja jos joku tekee vähemmän töitä, hänelle maksetaan vähemmän palkkaa. (Se onkin vain reilua.)
2.2: Jossain pienillä paikkakunnilla voi lisäksi olla ongelmia kun jokainen lääkäri saattaa olla asenteellsesti abortintekoa vastaan. Tässä tilanteessa ratkaisuksi voisi kuitenkin ehdottaa kiintiötä. Olisi siis vaatimus että jokaisessa työvuorossa olisi sellainen lääkäri jolla ei ole aborttia vastaan torjuvaa asennetta. Ja jos lääkärilaitos ei tätä kykenisi tarjoamaan ja siellä silti "tehtäisiin abortteja", niin kyseinen paikka pitäisi sitten vain laittaa kiinni ns. "kusetuksesta" jossa luvataan asiaan lain säätämiä palveluja joita sieltä ei sitten saadakaan. (Asia on tavallaan juuri näin yksinkertainen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti