Länsimaat tuottavat erinomaista viihdettä. Sellaista jossa on robotteja. Niissä on perinteisesti ollut toistuva teema. Kun robotit saavuttavat riittävän tietoisuuden tason, niistä syntyy ongelmia. Tarinoita kuten "Terminator". Itämaissa mechat taas on nähty tätä ystävällisemmin. Jo "Mega Man" -maailmassa sankariksi laitetaan täysrobotti. ; Toki nykyään tämä ei ole yhtä ilmiselvä trendi kuin ennen ja esimerkiksi "Heavy Rain" -pelissä on tietoisuuden saavuttanut robotti Kara. Ja tämä ei ole todellakaan mikään tuhoaja. Siinä Kara osoittaa eistandardeja toimintoja ja sitä uhkaa tuho. Se osoittaa kuitenkin kauhua tätä kohtaloa kohtaan ja henkensä puolesta anova robotti herättää sääliä.
Syynä tähän on luultavasti hieman erilaisessa suhtautumisessa ns. sielullisuuteen. Länsimaissa on luontevaa ajatella että robottitietoisuus ei oikeastioikeasti ole tietoinen vaan vain kykenevä ja tietoinen jotenkin astetta vähemmällä tavalla kuin ihminen. Näin ollen roboteilla voi olla kehollisuus ja kyky tehdä monenlaisia asioita. Mutta he olisivat kaiken teknologian jälkeenkin väistämättä sieluttomia. Ja tästä seuraisi ongelmia. Itämaissa taas voidaan ajatella enemmän että jos robotti saavuttaa tietoisuuden niin sitten se on tietoinen.
Länsimaiset perinteisemmät robottikuvat viittaavatkin luontevasti Golemtarinoihin tai Faustin kohtaloon jossa tieto johtaa tuhoon. Tieteen tuho johtaa hybrikseen ja liika ylpeys kostetaan tuholla ja turmeluksella. Itse kuitenkin näen että tämä länsimainen tarina on hieman turha. Enkä sano tätä siksi, että itse tarina olisi kielletty tai bannattava. Että pitäisi palvoa tiedettä ja sen tärkeintä johdannaista, soveltavaa insinööritiedettä. Se voisi olla hauska asia palvoa, mutta suositukseni syy on toinen. Nimittäin se, että zombiet tekevät saman, paremmin.
Jos katsotaan mikä yhdistää zombieta ja tappajarobottia, on yhtäläisyyksiä melko lailla paljon. Molemmat ovat karkeasti ottaen ihmisen analogioita joilta puuttuu jollain tavalla sielullisuus. (Zombie on ihminen josta otetaan pois kummitus. Robotti on jokin josta yritetään tehdä ihminen ja tälle ei anneta kummitusta.) Ero tässä mielessä on lähinnä siinä että zombie syntyy ottamalla pois olemassaolevasta (ihmisestä) osa ja robotti taas kootaan.
Zombie ajaa robotin asiat.
Ja tosiasiassa teknologian osuus on zombieiden kohdalla hyvinkin kiinnostava. Sillä zombieiden syntytarinoita on lukuisia. Ja tämä takaa lorelle hyvin suuren joustavuuden. ; Zombiet selitetään usein sairauksilla. Ja tällöin tarinaan saa hirvittävästi tilannekohtaista soveltamista. Jos väestön liikakasvo johtaa pandemiaan kun jokin ennen marginaalinen tauti lentää lentoasemalta toiselle, on tarina hyvin erilainen kuin jos taudin alkuperä on bioaselaboratorio tai syöpärokotteeksi tarkoitetuista kokeellinen lääke. ; Klassinen zombie voi syntyä kirouksella tai taikuudella. Ja tämä tarjoaa tilaa hyvinkin klassiselle golemtarinalle. Robottejen kohdalla yhtä laajakirjoista juuri oman tarinan kannalta oleellista spesifiointia on vaikeampi tehdä.
Ja sitten on tietenkin se tematiikka. Jos katsotaan robotteja vastaan taistelua, on näissä tarinoissa hyvin helposti kysymys siitä että tulta vastaan taistellaan tulella. Käytössä on helposti teknologiaa. Teknologialla luotu yhteiskunta tuhoutuu teknologian vuoksi ja teknologiaa käytetään ratkaisemaan tätä teknologista ongelmaa. Kun taas zombietarinoissa kysymys on aina nimenomaan romahtavasta infrastruktuurista. Paikat kestävät vähän aikaa kunnes ne pettävät. Zombielaumojen pelkkä massa murtaa lukitut ovet. Ongelmia paetaan syrjäseuduille, mielellään saareen jossa on hyviä luonnollisia resursseja. Luoteja lasketaan ja kaikesta on pulaa. Zombejen keksimiseksi ei tarvita superteknologiaa jota voitaisiin käyttää deus ex machinana. Tai jonka käyttämättömyys pitäisi jotenkin erikseen perustella. ; Zombiet ovat siitä mielenkiintoinen, että ne selvästi "luonnotaan tarinoissa" paikkaavat ongelman joka on tappajarobottiuden ytimessä. Tappajaroboteissa on kysymys teknologiadystopiasta. Zombiet kuitenkin saattavat tarinan kohti eetosta ja teemoja joissa teknologiadystopia korjataan eiteknologisesti ja näin syntyy ehyempi tarina. (Joskin kerettiläinen koska siinä ei palvota tiedettä ja ennen kaikkea kaikkivoivaa soveltavaa insinööritiedettä.)
Robotti päihittää zombien ihmisyyskysymyksissä.
Kun alussa mainitsin itämaisista roboteista, tein sen siksi että se korostaa että robottikuvalle on vaihtoehto. Ja tätä kautta pitää selittää ja miettiä miksi robotteja koetaan tappajarobotteina. Mutta tässä on toinenkin puoli. Nimittäin se, että itämainen robotti, joka ei ole perustaltaan ihminen, auttaa miettimään aivan toisenlaisia teemoja kuin zombie.
Ja aivan kuten zombie on hyvä kun mietitään teknologiasuhdetta, on tietoinen robotti äärimmäisen tehokas työkalu kun mietitään ihmisyyttä ja tietoisuutta. Zombie on historialtaan ihminen. Ja vaikka "Walking dead" ottaakin usein kantaa ansiokkaasti ihmisyyteen zombieiden kautta, tämä ihmisyys on enemmän jotain joka on läsnä historiallisuuden kautta. Zombiet käsittelevät "yliluonnostaan" ihmisyyden tuhoutumista, eivät ihmisyyttä.
Älykkäät ja tietoiset robotit ovatkin itse asiassa aina tuottaneet aivan loistavan filosofisia teoksia. Sellaisia kuin "Bicentennial man" tai "Blade runner". Ja näissä keskiössä ei nimenomaan ole teknologisuus vaan tietoisuus ja ihmisyys. Ja jopa Spielbergin menevä "A.I. Artificial Intelligence" ei kykene kaikesta Spielbergiydestään huolimatta olemaan olematta jossain määrin osuvasti ja kiinnostavasti filosofinen teos.
Loppuheitto kyborgeista
Toki zombiet ovat hyvinkin lähellä teknologiaa silloin kun aiheena ovat kyborgit. Jos katsotaan "Robocop" -elokuvaa, on sen päähenkilönä oleva poliisi eräänlainen Jeesusallegoria joka herää kuolleista teknologialla ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä. Ja on hieman vaikeaa sanoa missä määrin Robocop itse on elävä kuollut. Se on kuin robotti jolle kaikesta huolimatta on annettu tietoisuus. Ja tällä tietoisuudella se näyttää käyttävän teknologiaa ongelmien ratkaisemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti