Kuinka kirkko trollaa seurakuntavaaleilla

Televisiossa, kadulla ja muutoinkin on näkynyt eräs seurakuntavaalimainos. Se kysyy "Avioliitto kaikille vai avoliitto toisille?" Kysymys on hyvin mielenkiintoinen sillä sen takana on kaksi asiaa : (a) homoseksuaalien avioliitto jakaa mielipiteitä ja on tunnetusti vahva syy erota kirkosta (b) avioliiton ehdot ovat yhteiskunnalliset eivätkä kirkolliset. Kirkko päättää häärituaalista ja siitä keille se sallitaan ja ei sallita. Tämä ei ole avioliitto vaan avioliittostatukseen siirtymistä koskeva sosiaalinen symboli.

Kirkko käyttääkin tässä hienoa strategiaa jota itse kutsun "gambiitiksi". Shakissa gambiitti on tilanne jossa nappulalla uhataan kahta nappulaa ja vastustaja joutuu valitsemaan kumman pelastaa tekemällä tätä koskevan siirron. Henkenä on että kaikkea ei voi saada. Mainos johtaakin kirkon kannalta win winiin. Jos mainoksen tunnustaa ja tunnistaa vääräksi, se tavallaan mitätöi valtavan määrän kirkosta eroamisia. In your face. Jos mainos taas on aito se on argumentti kirkkoon liittymisen puolesta. In your face, again.

Valitettavasti tässä strategiassa on se, että se ei vetoa tai vakuuta ketään. Se on täydellinen trollausstrategia. Käytän keinoa säännönmukaisesti. Sellaisissa tilanteissa joissa keskustelu on mennyt solmuun sen vuoksi että vastapuolella on vahva kognitiivinen dissonanssi joka johtuu siitä että hän kannattaa kahta keskenään ristiriitaista asiaa samanaikaisesti, eikä halua luopua kummastakaan niistä. Tästä seuraa yleensä kovaa saivarteloitumista jossa ad hocia ja non sequituria ei säästellä.

Esimerkkinä tämän strategian käyttämisestä voisi ottaa
1: Tilanteen jossa eräs varsin tunnettu kreationisti mielellään selittää sekä ateismin että homoseksuaalisuuden takana on se minkälaisia vanhempia on ollut. Kylmä isäsuhde on hänestä sama kuin kylmä Taivaan Isä -suhde. Hänen argumenttirakenteensa muistuttivat niitä argumentteja joita autistien vanhempiin kohdistettiin aiemmin. Ja hän on toisaalla, itse autistilapsen vanhempana, pitänyt tuota käytöstä törkeänä. Että sitä ei olisi saanut harjoittaa edes historiassa. Teolle ja asenteelle ei kuulemma ole ollut mitään oikeutusta. Kun nämä asiat löi yhteen, siitä luonnollisesti seurasi provosoituminen ja suuttuminen. Hän löi minut pois "kreationistien kirjeryhmästään" ja koki voittaneensa keskustelun koska olin joutunut turvautumaan noin alhaiseen strategiointiin.
2: Toisaalta taas viime päivinä keskusteltiin erään internetryhmän tekemästä bannista. Tässä henkilö oli sitä mieltä että vastenmielistä aineistoa ei saa bannia. Hän näki edustavansa vähemmistönkin asiaa, että hiljaiset saavat äänen. Otin esille hänen aiemmat lausuntonsa joita olin pitänyt törkeinä, koska niissä mainittiin varsin henkilökohtaisia asioita hänen lapsistaan. Hän oli sitä mieltä että asian esiintuominen oli asiatonta ja että minut pitäisi bannia. (Henkilökohtaisuuksista vuotamistempun mauttomuudesta mainitseminen oli siis törkeämpää kuin arveluttavan tiedon vuotaminen.) Käytös joka muiden tekemänä, ilmeisesti hänen omalle lempiasialleen, oli paheksuttavaa "diktaattorimaista" toimintaa jonka kanssa samaa mieltä oleminen oli "lynkkaamishenkistä". Hän ei myöskään kokenut että hänellä olisi tässä mitään ongelmaa. Hänestä oli aivan luontevaa kannattaa samoin tilanne-ehdoin (vähäinen määrä kommenttejen tykkäyksiä sekä minun että tuon bannitun kohdalle jne.) aivan erilaista käytöstä. Hänen argumenttinsa oli että hänestä voi samanaikaisesti kannattaa sekä asiaa A että B. Hän ei edes vaivautunut selittämään miten A ei ole B:n kanssa ristiriidassa. Pelkkä väite riitti. Siirtämällä tilanteen metatasolle, tunnistamalla toisen sisäinen ristiriita, ja hyväksikäyttämällä tätä sain luotua ahdistavan tilanteen jossa tarjolla on vain epämiellyttävyyttä. Henkilö ei luonnollisesti nähnyt että epämiellyttävyyden lähde oli hänen omissa perusnäkemyksissään. Hän näki että epämiellyttävyys oli minussa. (Mikä on kyllä tavallaan ihan totta, koska tiedän miten ihmisen mieli yleensä toimii tässä tilanteessa.)

Gambiitin harjoittamisen tarve onkin itse asiassa hyvin tärkeä osa nykymaailmaa. Se on rakenteeltaan jotain joka korostaa sitä että ihminen ei hyvin usein edes voi olla rationaalinen, järkevä ja hyvin perusteleva ilman että tästä väistämättä seuraa se, että joku kokee että häntä trollataan. Se, että gambiittiin reagoidaan noin ei itse asiassa ole yllättävää. Se on se mitä ihmispsykologiasta olevan nykytiedon mukaan on oletettavaa. Ihmisiä ei ole suunniteltu loogisiksi olennoiksi. Pyrimme voittamaan. Argumenteilla kyhätään tukea omalle kannalle. Eikä mietitä että jos samoja argumentteja sovelletaan erimielisiin niin mitä tästä sitten seuraa. (Sama kritiikin kanssa.) Syntyy kuin huomaamatta kaksoisstandardeja.

Asia on pahimmillaan silloin kun Dunning-Kruger -efekti iskee. Kun ihminen on niin huono, että hän ei enää tiedosta tätä itsekään. Silloin hän kokee vahvasti olevansa oikeassa ja että vika on vastapuolessa. (Hän ei toki osaa tuoda tätä esiin argumentein. Koska sekin vaatisi jo taitoa ja tilannetajua.) Huonoutta voi tietenkin pahentaa ideologisella lukkiutumisella. Psykologiassa on havaittu ns. backfire effect, jossa asiaan lisätutustuminen voi huonontaa osaamistasoa ja ajaa vahvemmin Dunning-Kruger -efektin alle. Tästä sain hieman hupaisan hetken aivan tuoreesti. Päästin Jehovan Todistajat meille sisälle. He toivat esiin sen miten he hylkäävät kolminaisuusopin. Että Jeesus on eri persoona ja toimija kuin Jumala. Pian he kuitenkin korostivat että Jeesuksen uhri oli nimenomaan Jehova Jumalan antama lahja meille. Ei Jeesuksen, vaan Jumalan uhri. Heistä Jeesuksella oli myös vapaa tahto. Otin esiin sen että autonomisuusteorian mukaanhan tässä on ongelma. Jos Jeesuksella on vapaa tahto, hän on perimmillään päättänyt että hän uhrautuu. Lahja on Jumalan tahdon mukainen mutta lahja on perimmiltään Jeesuksen. Jos Jeesuksella ei ole vapaata tahtoa, hän tottelee Jumalan suvereniteettia ja lahja on Jumalalta. Jehovan Todistajat latasivat pöytään vahvan argumentin. "Mutta kolminaisuusopille tuo sanomasi olisi pahempi ongelma." He nyökyttelivät toisilleen päätään tyytyväisinä voittaja-argumentistaan. Paitsi että juuri kolminaisuusopille tästä ei voisi olla mitään ongelmaa. Koska siellä Jumala ja Jeesus ovat saman Jumalan eri osioita. Silloin nimenomaan ei ole mitään ristiriitaa siinä että Jeesuksen vapaalla tahdolla tekemä uhri oli samalla myös nimenomaan Jumalan antama lahja. "koska" -sana muuttui argumentiksi koska, no, Jehovan Todistajat eivät ole asian suhteen ideologisesti neutraaleja, eivätkä he ole kovin fiksuja. He pänttäävät dogmeina kuin ulkolukuna. Jumalauta, koko liikkeen perusjulistuskaava on se että mennään ovelta ovelle ihmisten luo ja sitten luetaan keskustelu suoraan aineistosta.

Ja kun näitä haastetaan, ihminen yleensä assimiloi kognitiivisen dissonanssin. Siinä nykytilasta ei luovuta vaan ristiriitainen asia yritetään sovittaa olemassaolevaan maailmankuvaan. Tässä temput ovat yleensä hyvin pinnallisia ja helppoja, sellaisia joilla ihminen ei huijaa juuri ketään muuta kuin itseään ja aatetovereitaan. Mielipiteen muuttaminen, akkomodaatio, on sen sijaan harvinaisempaa ja se tehdään vain hyvin vakavissa ja vaikeissa tilanteissa. Siksi strategian käyttäminen on sitä älyllistä trollaamista jonka harrastamisesta olen itse ylpeä. Olen tässä mielessä iloinen että kirkkokin harrasti sitä. Mutta samalla on syytä huomata että tämä trollaus ei ole viestintää. Siinä ei vakuuteta tai saada toista muuttamaan mieltä. Sen sijaan tällä tempulla isketään ihmisen mieleen tavalla jossa tämä ei vakuutu tai muuta mieltään. Tämä on temppu joka tehdään lähinnä siksi että haluat omassa kotonasi nauraa siitä kun vastapuoli flameutuu.