tiistai 25. marraskuuta 2014

Miehen synnyttämiskyky on juridinen kysymys.

Kun puhutaan tasa-arvoisesta avioliittolaista, keskustelusta on etääntynyt se että juridisesti sukupuoli liittyy jo nyt hyvin vähän siihen minkälaiset kromosomistot ihmisillä on. Itse asiassa voidaan sanoa että meillä on jo nyt vallalla sukupuolenkorjaukseen liittyvä prosessi joka tekee sukupuolesta ennen kaikkea juridisen kysymyksen.

Tästä erikoisen huomion saa siitä että eduskunnassa on tuoreesti keskusteltu sukupuolenkorjausleikkaukseen liittyvästä sterilisaatiosta. Ben Zyskowicz ja Mika Niikko ovat ansiokkaasti ottaneet kantaa ilman perusteluja. Jos meidän tulisi laittaa arvauspeliä siitä kumpi edellämainituista sanoo "Käytännössä on kyse siitä, että jos nainen muuttuu mieheksi, niin tänä päivänä edellytetään sterilisaatiota, ja nyt tämä onkin valtava ihmisoikeusongelma, ja kun tämä korjataan, niin päästään siis siihen tilanteeseen, että miehenkin pitää voida synnyttää." jouduttaisiin kenties yllättymään sillä lausujana on Zyskowicz. Juridisen sukupuolen mielessä kysymys on juuri siitä voiko mies synnyttää. Ja selvästi kyseessä on rasti ruutuun kysymys. (Filosofisessa mielessä on mielenkiintoista miksi ei vaadita että nainen voisi synnyttää jotta leikkaus laskettaisiin riittävän pitkälle viedyksi. Että miksi biologiakantaa ei viedä vielä pidemmälle.)
1: Itse en pidä pakkosterilisaatiosta koska se on toisen kehoon tunkeva invasiivinen prosessi jossa tehdään leikkaus jolla ei ole kumpaakaan niistä ehdoista jotka koskevat sellaista leikkausta joka on hyväksyttävä. (a) Lääketieteellinen syy (b) leikattavan toive. Hyväksyttäväksi tuloon vaaditaan siis leikkaus joka ylittää sen mitä halutaan. Kysymys on siitä mielenkiintoinen että sukupuolenkorjaus/sukupuolenvaihdosleikkauksen vastustajat usein korostavat että leikkaus jossa ei ole lääketieteellistä syytä pitäisi pitää minimissä. Yleensä ympärileikkaukseen jostain syystä suhtaudutaan niissä piireissä suosivasti vaikka sekin on pieni amputaatio. Joten voidaan sanoa että minimiin pitäisi tähdätä. Siksi ei pitäisi leikata yli leikattavan toiveen. Toki minuakin huvittaisi laajentaa leikkausintoa siten että Ben Zyzcowicina olemiseksi vaadittaisiin palleja vadille. Eikä tähän tietenkään perusteluja vaadittaisi koska ei Benkkukaan sellaisista pätkääkään välitä. Toki tämä ei olisi eettistä tai suositeltavaa. Tässä ongelmana onkin se että laki antaa maailman toimia Zyzcowicin haluaman mukaan eikä tältä suojaa kukaan. Zyzcowicia ehdottamaltani prosessilta taas suojelee lähinnä minun omatuntoni ja poliisi. Ero ei tavallaan ole kovin suuri, mutta se on merkittävä.

Ajatus on siitä erikoinen että se liittyy vahvasti tasa-arvoisen avioliiton puolustukseen. Siinähän selitetään että homoavioliitto on validi siinä vaiheessa kun mies voi synnyttää. Huomioni tuskin on mitenkään relevantti. Mutta se silti huvitti kun se pälkähti mieleeni. ; Kaiken aikaa on kuitenkin ollut selvää että homokeskustelussa on enemmän kysymys uskonnosta kuin biologiasta. Sillä laki on sukupuolikysymyksessä erkaantunut biologisesta sukupuolesta kauan aikaa sitten ja siirtynyt siihen että sosiaalinen sukupuoli-identiteetti voidaan jossain määrin laittaa määräävämmäksi kun käsitellään sitä lasketaanko ihminen juridisesti mieheksi vai naiseksi.

Tässä kysymys ei ole siitä miten asiat ovat biologiassa tai siitä miten niiden pitäisi olla. Laki ei määrää etiikkaa, se määrää mitkä asiat ovat laillisia. Lainsäädäntö ei ole myöskään luonnontieteen oppikirja. Ja jos ajatellaan mitä laki jo nyt, tänä päivänä, sanoo sukupuolesta, on sisältö sen luonteinen että biologisesta sukupuolen määrittelystä on jo erkaannuttu. Siksi on vaikeaa löytää perusteluja sille miksi tasa-arvoisen avioliittolain / sukupuolineutraalin avioliittolain / homohäälain puolesta voisi argumentoida biologiseen sukupuoleen vedoten kovinkaan väkevästi.
1: Kenties relevanttia on huomata että myöskään avioliitto ei ole biologinen konsepti. Tästä hauskan esimerkin saa siitä miten tuoreesti keskustelin avoliittoasiasta uskovaisen kanssa. Hänestä avoliitto on haureutta ja ihmisten on turha siunata syntiä, sillä Pyhä Jumala ei koskaan siunaa syntiä, ei mitään haureuden muotoa. On kuitenkin samalla vaikeaa nähdä mitä yhteyttä avoliitolla on siveyteen. Jos mietitään vaikka sitä että joku elää avoliitossa saman naisen kanssa kymmenen vuotta samalla kun hänen ikätoverinsa menee kolmatta kertaa naimisiin voidaan huomata että siveys ja uskollisuus eivät liitykään tuohon "haureuteen" kovinkaan vahvasti, kysymys on jostain symbolisemmasta. Samoin tietysti avoliitossa ja avioliiton ulkopuolella voi syntyä lapsia. Äpärät ovat olemassa ja syntyneitä ihmisiä. He ovat biologisesti ihmisiä ja osoitus siitä että avioliittokaan ei ole sidottu sikiämiseen tai biologiaan.

Siksi ne jotka puhuvat biologiasta - etenkin jos ovat Mika Niikon kaltaisia evoluutiodenialisteja jotka demonstroivat tällä mielipiteellään yksin että eivät ymmärrä koko biologiasta suunnilleen mitään - ovat silmissäni koomisia. Ja ainut suunnilleen mahdollinen rehellinen tapa ottaa asiaan kantaa löytyy Juha Rehulalta jonka mielestä evankelisluterilaisen kirkon pitäisi hallita avioliittoa ja että tämä ei kuuluisi ollenkaan eduskunnalle. Toki tästä seuraa painolastina lausunnon sisältämät implisiittiset kannanotot. Kannanotot jotka kenties muistuttavat siitä että kenties rehellisyys ja vastenmielisyys eivät ole toisiaan poissulkevia.

Ei kommentteja: