lauantai 8. marraskuuta 2014

Vilpittömällä tuulella!


Tapio Puolimatka on kirjoittanut "Savon Sanomiin". Hän haluaa vilpitöntä keskustelua, sellaista joka on tasapuolista ja reilua. Homoseksuaalien avioliittokysymys ei hänestä ole aihe jota juuri nyt käydään tällä tavalla. "Yhteiskunnallinen muutosehdotus voi saada kannatusta ilman asiaperusteluja pelkästään esiintymällä myönteisten arvojen kuten tasa-arvon tai oikeudenmukaisuuden nimissä, koska tällöin syntyy mielikuva vastustajista syrjivinä ja ennakkoluuloisina." Kaiken takana on syvä demokratia "Demokratian perusajatuksena on kansalaisten kriittinen osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ja julkiseen keskusteluun, niin että valta on viime kädessä kansalla, joka kontrolloi valtaapitävien toimia." Riskinä on siis se, että ilman dialogia ollaan syvässä ongelmien suossa. Ja siksi olisi syytä muistaa että "Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on esimerkki prosessista, joka sisältää tällaisen vaaran, koska jo kansalaisaloitteen nimi leimaa sen vastustajat tasa-arvon vastustajiksi."

Kysymys on hyvin kiinnostava. Sillä olen yllättävissä määrin samaa mieltä Puolimatkan kanssa. On todellakin sellainen riski että jos jotain asiaa pidetään etiikan ytimenä ja siitä poikkeamista epäeettisyytenä, ollaan helposti hakkaamisen ja murjomisen kannalla. Ja että on hyvin ikävää että erimieliset tuomitaan vastustamaan jotain mitä he eivät itse asiassa vastusta. Ongelma on vain siinä että Puolimatkaa ei näytä pätkääkään haittaavan mikään edellämainituista onglemista, kun kyse on hänen omasta toiminnastaan.

Jos otamme tämän homoseksuaalisuusaiheen esille, hän on toistuvasti tuo esille erikoista teemaa. Hän vetoaa lapsen oikeuksiin. Hän antaa uskonnollisille lehdille lausuntoja esimerkiksi siitä että "Tapio Puolimatkan mukaan sukupuolineutraalin avioliittolain seurauksena lainsäädännöstä poistuisi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määrittelemä ihmisoikeus ”tuntea vanhempansa ja kasvaa heidän hoidossaan”." Jos hänen omaa logiikkaansa soveltaisi tähän, voitaisiin sanoa että Puolimatka on tässä itse asiassa vähemmän implisiittinen kuin mitä sukupuolineutraalin avioliiton nimessä sanotaan. Joku voi ajaa lapsen parasta laittamalla hänet kitaratunnille eikä tämä ole pois siltä että toinen laittaa lapsensa partioon. Mutta tässä Puolimatka nimenomaan esittää että hänen vastapuolensa vastustaa lasten oikeuksia. Mitä he eivät tietenkään koe tekevänsä. Toki Puolimatkalla on sananvapaus jolla hän voi sanoa mitä haluaa. Mutta tämä sama itseilmaisu kyllä koskee niitäkin ihmisiä joiden hän näkee ajavan sukupuolineutraalia avioliittoa eteenpäin. Loukkaavat lausunnot ovat siis paha kun ne puolustavat homoseksuaalien avioliittoa, mutta hyvä jos vastustaa niitä. Itse asiassa asia on kulminoitunut siihen että Puolimatka on kirjoittanut kokonaisen kirjan joka on käytännössä kannesta kanteen sellaisella asenteella kirjoitettua materiaalia jota hän pitää homoliittojen kannattajilta törkeänä. Kaksisataasivuinen "Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin" on teos jossa Puolimatka väittää että homoseksuaalien avioliitto on ohittanut lasten oikeuden isään ja äitiin. Puolimatkan koko kirjan ideana on että tämä on lapsen perusoikeus jota ei saisi poistaa laista ja esittää että jos tätä ollaan tekemässä niin pitäisi havahtua miettimään että miksi kukaan ei suojele yhteiskunnan kaikkein hauraimpien ja puolustuskyvyttämimpien jäsenten perusoikeuksia. Oikeasti.

Toisaalta jos mietimme mikä voima kulttuurissamme on ominut etiikan, voidaan huomata että filosofisessa metaetiikassa on apologeetikoiden siipi joiden puuhat ovat käytännössä teokratiaa, mutta jota ei kutsuta sillä nimellä. Tämän ytimessä on teismiin sidottu metaetiikka. Ja tässä perusteemana on ajatus siitä että jos Jumala poistetaan yhtälöstä, etiikka tuhoutuu. Etiikalla ei ole perustaa. Tätä ei toki tässä yleensä nähdä siten että ateistit olisivat pahoja. Vaan että heidän hyvyydellään ei ole pohjaa. Tähän liitetään myös ajatus siitä että ateisti joka toimii eettisesti tekee niin koska heillä on kristillinen kasvatus. Arvot tulevat yhä Jeesukselta. Näin jos ateismi saa valtaa ja yleistyy siitä tulee yhteiskuntaa tuhoava uhka. Ja näin voidaan vihata ideologiaa ja ajatusta.

Arvatkaa kuka on ajanut paljon tämänlaista ajattelua? Siis sellaista jossa tiede ja etiikka ja niiden yleisyys yhteiskunnassa on kristinuskon ansiota ja jossa "darwinismi" on riski joka on vaarallista ja voi aivan täysin johtaa eugeniikkaan, natsien hirmutekoihin ja nihilismiin? Kuka ajattelee lisäksi että jokainen ateisti on itseään ja muita pettävä oikeasti teisti joka on epäautenttinen valehtelija vain siksi että avaa suunsa sanomaan niitä mielipiteitä jotka tuhoavat pohjan etiikalta ja ovat täten vakava riski?

Kannattaa lukea sellaisia mahtiteoksia kuin "Usko, tiede ja evoluutio" ja "Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa". Ne ovat näitä teemoja raskaasti korostavia ja eikristittyjä tylyttäviä tiiliskivikirjoja Tapio Puolimatkalta, henkilöltä joka on kansainvälisestikin tunnettu siitä että asiallinen keskustelu tarkoittaa sitä että kirjoihin ja kansiin liitetään perseestä levitetty huhu jossa erimielinen ja väärää ideologiaa kannattava yrittää tappaa ihmiskunnasta 95% ebolaviruksella. Just fucking because avoin tasapuolinen keskustelu ja se miten Puolimatkaa vainotaan sillä että ollaan erimielisiä hänen kanssaan eikä jaeta kristillistä maailmankatsomusta vaan ollaan vaarallinen "darwinisti" joka on tietenkin maailmankuvasmaailmankuva toisin kuin tälläiset ebolahuhut jotka ovat faktapohjaista perustelua.

Puolimatka onkin erikoinen tyyppi joka puhuu vilpittömyydestä. Vaikka jos katsotaan mitä vilpitön mieli yleensä tarkoittaa, niin se tarkoittaa sitä että puhuja tietää tai hänen pitäisi tietää asiaan liittyvistä seikoista. Puolimatkakin tietää tai hänen pitäisi tietää mitä hänen kirjoissaan on. Hän tietää tai hänen pitäisi tietää että kun hän puhuu keskustelusta, hän ei voi vain haukkua muita vaan hänen on pakko katsoa miten hänen oma keskustelutapansa soveltuu näihin normeihin joilla hän muita haukkuu. Ja jos itse ei oikein onnistu ei pitäisi ryhtyä huutelemaan moitteita. Pitäisi hävetä ja parhaansa mukaan pyyhkiä täysin pois asiattomat sanansa ja tekosensa ja korjata niiden aikaansaamat seuraukset. Palata sitten katuneena takaisin ilman että enää toistaa tätä virhettään.

Puolimatkalla on erikoinen "huonon häviäjän" aura, aina kun joku hänen kannastaan poikkeava saa suosiota, olipa aiheena tiede tai etiikka tai politiikka, hän syyttää siitä että hänen ideologiansa kannattajia vainotaan. Ajatus on erikoinen. Sillä jos muistetaan että avioliiton kohdalla kristitytkin puhuvat "Raamatun" etiikasta joka kyllä on pitänyt vahvoja sävyjä siitä että homoseksuaalisuus on moraalitonta. Ja tämä luonnollisesti pitää sisällään kaikki ne ristkit joista Puolimatka varoittelee. Sillä Puolimatka varoittelee asenteesta. Tämä asenne tarkoittaisi sitä että olisi kaksi puolta jotka yrittävät vainota toisiaan. (Mikä mielestäni kuvaakin tilannetta oikein hyvin.) Puolimatka ei kuitenkaan puhu asiasta kuin toisen puolen sortamisesta. Ja osallistuu sortoprosesseihin itsekin varsin leimallisesti. (Paitsi jos tappouhkauksia tuottaneeseen viha-kiusaamiskampanjaan aktiiviosallistuminen ei ole sellaista. SIllä Puolimatka puhui naturalistin ebolamassamurhasuunnitelmista joiden lähde oli uskonfanaatikko ja Puolimatkan oma perse joka erehdyksessä on sijoitettu väärään puoleen ruumista.)

Kannatankin sukupuolineutraalin avioliiton puolesta keskustelun lisäämistä koska se on ihmisten yleinen mielipide. Keskustelua voi sievistää sitten kun se on Puolimatkan omien keskustelustandardien tasolla. Tai vaihtoehtoisesti kunnes hän on vetänyt kaikki teoksensa markkinoilta, kirjastoista ja pyrkinyt ostamaan asiattomat asennevammansa takaisin viimeiseen kappaleeseen.

Sitä ennen voitaisiin keskustelua toki asettaa Puolimatkan standardeihin yleisemminkin. Silloin voitaisiin sanoa että jokainen homojen avioliittoa vastustava on perimmiltään homoseksuelli joka elää itsepetoksessa ja muita pettäen, ja siksi tämä raivokin herää. Ja että jos puhe siirtyy lapsiin voitaisiin keksiä hatusta että se johtuu siitä että kyseinen henkilö on kierouttanut perverssit sodomiittiset homoseksellisminsa huonon heteroseksin petettyä pikkulapsiin, joita he sitten ovatkin raiskanneet yhtä monta kuin kirjoittavat sivuja aiheesta kirjoihin ja internettiin. Tämänlaisia voidaan väittää, kun asioita saa vain vetää hatusta ja valehteluista. (Onhan se valehtelua, onhan? Kunhan keskustelen, esitän kannanottojani ja herätän kysymyksiä siitä että jumalauta onhan?)

Minulla on kenties kyrpä otsassa tässä asiassa, mutta Puolimatka on tässä kuitenkin pahempi. Hän on sen verran kokoruumisgenitaali että hänellä on enemmänkin otsa kyrvässä.

Ei kommentteja: