Sukupuolen takia

Sattuipa eräänä päivänä eilen niin että olin treenien jälkeen julkiseen liikennöintiin liittyvässä kontekstissa. Tässä sain mahdollisuuden kohdata ihmisiä. Tätä pidetään tärkeänä asiana sillä jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja kaunis ja sellaisenaan arvokas.

Tässä tapauksessa kohtaamani ihminen oli alkoholin vaikutuksen alaisena oleva nuorehko kaljupäistä skeneä edustava viehättävä mieshenkilö. Oli miellyttävää törmätä alkoholilta lemahtavaan ilmapiiriin. Mies oli selvästi kontaktia hakeva ja sillä tavalla sosiaalinen. Hän esimerkiksi huuteli ylipainoisille naisille siitä miten hän lokeroi heitä ja miten ymmärtää heitä koska on joskus "pannut läskiä". Hän oli tässä kaverinsa kanssa joka oli astetta maltillisempi.

Minä olen mies joten hänen reagointinsa olivat hieman erilaisia. Hän viittasi kieltämättä kunnianarvoisaan hattuuni. Kyseli että "onko mukavaa olla ufo". Lisäksi hän oli kovasti erinäistä mieltä homoseksuaaleista ja siitä miten hattu päässä olevia homoja hakataan. Tämä oli toki erityisen mielenkiintoista. En lähtenyt poistumaan paikalta vaan olin enemmän passiivinen. Hän koki tämän ärsyttävänä. Jonka vuoksi rakensin pikasuunnitelman. Koska hän oli tietyssä suunnassa, tiesin että hän joutuu käyttämään tiettyä hyökkäyslinjaa jos aikoo käydä suoraviivaisesti päälleni. Minun etunani taas on se että koska minä en hyökkää on minulla häntä enemmän vapauksia. Tavoitteni oli siis siirtyä humalikon linjalta syrjään, peittää hänen näkökenttänsä vasemmalla kädellä pidetyllä kunnianarvoisella hatullani. Ja iskeä miellyttävällä lantiolla ja jalkalihaksilla ja selkälihaksilla tuettu koukku suoraan hänen palleihinsa. Koska, no, olin enemmän kuin hieman hermostunut ja hänen puheensa rakensivat mieleeni assosiaatioverkon. (Hattutemppu ja siitä jatkettu lyöminen taas ovat selkärankaan treenattu rationaalinen reagointitapa johon olen kuluttanut useita ja useita tunteja. Sen sitä saa kun käy niissä treeneissä.)

Luonnollisesti vaivihkaisesti laitoin tähän lyömiskäteeni avainnippuni. Sellaisella tavalla jossa sormien välistä pistää esiin yksi avain. Arvioin että kyseinen kaljupää nostaa penkistä kolme kertaa enemmän kuin minut. Ja minut vielä useamman kertaa. En tietenkään lähtisi vääntämään kättä, painimaan avoimesti tai leikkimään hänen kanssaan peliä jossa yritetään kättelyotteella puristamaan kilpaa. Minua kiinnosti selviytyminen. Ja minun kanssani ei ehkä kannata lähteä leikkimään siinä mielessä että en välitä niin paljoa kunniasta. Väkivallassa ei ole kunniaa. Lopputulos olisi tietenkin ollut karman läpitunkema ; Mies joka on niin varma omasta machoseksuaalisuudestaan ja joka kyseenalaistaa nössiäisiksi ja hinttimäisiksi kokemiensa heteroseksuaalejen miehien seksuaalisuutta olisi saanut kyseenalaistaa omaa mieheyttään koko säälittävän loppuelämänsä. Koska ihan sama mitä hän nostaa penkistä. Hänen kiveksensä ovat hämmentävän heppoisassa nahkapussissa olevia melko pienikokoisia adadobimaisia pampuloita.

Yritin olla vaivihkainen. Mutta ilmeisesti humalikon ystävä huomasi jotain sillä hän varoitteli kaveriaan että "älä, tuolla on piru merrassa". Ja kas niin, mitään ei tapahtunut. Tosiasia on, että olisin varmasti saanut tappelussa aika pahasti turpaani. Sillä en ollut kehittänyt mitään tätä kaveria varten. Ja oletettavasti hän auttaisi kyllä sitä nolosti satutettua kaveriaan. Mutta hänellä oli tilannekäsitys kunnossa. Hän - toisin kuin hänen humalainen kaverinsa tai minä - edustaa niitä voimia jotka tekevät Suomesta ja kaduistamme vähemmän väkivaltaisia paikkoja sellaisella relevantilla tavalla joka on näkymätöntä ja näkymättömyydessään merkittävää. Hänen ansiostaan Suomessa on todenäköisesti kaksi kivestä ja yksi omituinen vankilatuomio vähemmän.

Itselleni oli selvää että tässä tilanteessa oli kysymys pääasiassa sukupuolesta ja seksuaalisuuden ilmentämisestä.

Ja näin onkin usein väkivaltatapauksissa. Mutta tätä ei oikein tunnuta ymmärtävän. Jostain syystä maassamme on omituinen reagointitapa sukupuolisuuteen ja siihen liittyvään väkivaltaan. Tämä kumpuaa joskus esiin hyvin omituisissa konteksteissa. Esimerkiksi "Valomerkin" Samuli Suonpäätä käsittelevässä jutussa. Jutussa on Suonpään ajattelutavalle tyypillinen rakenne. Suonpää kertoo usein että hänen ihonväristään, sukupuolestaan ja vastaavista ei välitetä koska hän on mies. Tässä hengessä hän kertoo esimerkiksi naisten tasa-arvosta seuraavaa "Koska olen mitä olen, aloin kokea, että vastineeksi velvollisuuteni on tukea huonommassa asemassa olevia. Suonpään mukaan heitä ovat Suomessa naiset, etenkin nuoret. Jos 25-vuotias nainen kirjoittaa jotain, sen on paljon vaikeampi lyödä läpi kuin keski-ikäisen miehen juttujen. Kukaan ei myöskään uhkaa raiskata minua tai kommentoi tissejäni, jos puhun, Suonpää toteaa." Samalla juttu on kuitenkin täynnä Suonpään saamia uhkailuja jotka ovat peräisin maahanmuuttokriittisestä skenestä.

"Näytätkin ihan homolta. Pesäpallomailan saat perseeseesi. Sinunlaisesi paskat tapetaan jokainen. Muut myöhemmin mutta sinä olet sellainen paska että sinusta aloitetaan." ... "Me tiedämme, missä asut. Seuraavan kerran kun hypit meidän nenällemme, saat varoa tosissasi. Tuollaisesta paskasta saadaan henki pois todella helposti." Tosiasia on, että Suonpää saa näitä koska on mies.

On hämmentävää että Suomessa on vallalla keskustelukulttuuri jossa naisten saamat raiskauspelottelut ja vastaavat johtuvat siitä että he ovat naisia. Ja jos mies saa hakkausuhkauksia se johtuu siitä että keskustelukumppani on maahanmuuttokriittinen. Toisin sanoen miesten saama väkivallan uha politisoidaan kun taas sen kanssa identtinen naisten kokema asiattomuus sukupuolistetaan.

Taustalla onkin se, että miesten kohtaamassa väkivallassa mukana on sävyjä joissa uhri on syyllinen. Josta olen aiemmin kirjoittanut, muun muassa siitä johtuen että jos korostaa jotain muuta kulmaa harrastaa victim blamea tai vastaavaa ; Joka on itsessään ällistyttävää koska nähdäkseni tilanne on vastakohta victim blamelle. Naisten kohdalla jos selittäisi että raiskauksen syynä on pukeutuminen, reagointi on toinen. Naisten puolustusta ajava suuttuminen on ymmärrettävää. Se, että miesten puolesta ei suututa on sitäkin ällistyttävämpää. Olen jopa kuullut väitteitä siitä että feminismi ajaa tasa-arvoa. Mutta se kuitenkin näyttää korostavan että naisten raiskaus on merkittävää koska se on miesten kohdistamaa väkivaltaa naisia kohtaan. Mutta miesten keskinäisestä väkivallasta ei tarvitse välittää koska miehet tekevät sitä toisilleen. Tai jotain vastaavaa.

Kun kulttuurissamme on nimenomaan feministien parissa tuotu esiin sitä että sukupuolisuus on enemmän kuin pelkät sukupuolielimet, on hämmästyttävää miten laajakirjoisesti tämä unohdetaan heti kun kyseessä on väkivalta. Naisten raiskaaminen koetaan sukupuolikeskeiseksi koska se kohdistuu sukupuolielimiin. Miesten keskinen väkivalta taas politisoidaan koska se kohdistuu sekundaarisiin sukupuoleen liitettyihin machomielikuvien tukemana mielikuvissa sukupuoleen liitettyihin ominaisuuksiin kuten lihaksiin ja vahvuuteen.

Asiaa voi lähestyä toisestakin kulmasta.

Tunnen läheisesti ihmisen joka on sukupuolenkorjausprosessissa. Hän on muuttumassa naisesta mieheksi. Tässä yhteydessä on jännittävää että häntä kiinnosti tässä yhteydessä asia joka ei häntä muuten ole kiinnostanut. Hän halusi oppia puolustamaan itseään. Sukupuolta vaihtavan on "noloa" tai muuten hankalaa mennä kamppailusaleille. Joissa monissa onkin tarjolla macho-äijätunnelmaa juuri sellaisessa muodossa että se ei saa sukupuolta vaihtavaa tuntemaan oloaan kotoisaksi. Suosittelin toki hänelle että menee harjoittelemaan jonkun sellaisen kanssa joka kestää huonoutta ja joka myös osaa opettaa. Ehkä hän oppii muuta kuin pysyvien ruumiinvammojen aikaansaamista. (Joka taas on omien väkivaltaan reagointejeni väkevää ydinmehua. Minä en tapa. Minä en hallitse kivulla. Minä en niputa kontrolliin. Käyt päälleni ja sinulta katoaa pysyvästi jokin ominaisuus. Period.)

Kiinnostavaa on, että hän koki tarvitsevansa itsepuolustustaitoja siksi että hän oli oppinut että miesten elämässä - etenkin jos asuu vähän turvattomammalla hintaluokaltaan edullisemmalla alueella - on yllättävän paljon väkivallalla uhittelua ja väkivallan uhkaa. Tavat eivät aina demonstroidu rikostilastoihin koska poliisi ei tosiaan listaa kaikkea - esimerkiksi minun kokemani eilinen tilanne ei rekisteröidy yhteenkään rikostilastoon. Ne ovat pelottavia ja itsepuolustus on miehelle helposti osa ratkaisupakkia. Tämänlainen asia ei ole ilmiselvä tai tuttu jos satut olemaan nainen. Koska naisia kohdellaan toisella tavalla. Heidän panemisestaan esimerkiksi huudetaan asiattomuuksia, jota tuo eilinen tapauskin näpsäkkäästi demonstroi.