Holokaustin kiistäminen, tai siihen liitoksissa oleva holokaustin merkityksen ja vakavuuden pienentäminen, on erikoinen pseudotiede. Se hakee usein epäilyttävyyttä vaikka viittaamalla siihen miten kaasutukseen käytettyjen tilojen ovet on kaavoitettu aukeamaan sisäänpäin, jolloin ovia ei voisi aukoa. Mutta paikan päällä saman rakennuksen ovet aukeavat ulospäin. Joka kertoo että ovet on modifioitu rakentamisen jälkeen. Tämä herättää kysymyksen "miksi". Ja vastauksen siihen on saanut jo revisionistilta yllä.
Mutta kenties tärkein ongelma on siinä että holokaustin kiistämiseen liittyy väestönlaskentapuoli. Se tiedetään että Saksa oli kykeneväinen pitämään kirjaa väestöstä. Myös puolijuutalaiset ja juutalaiset olivat rekistereissä. Saksalaiset tunnettiin järjestelmällisinä ja byrokraattisina. Tämä tarkoittaa sitä että ihmisistä on jäänyt "paperijälkiä". Yad Vashem -keskuksella on 4,5 miljoonan nimen lista uhreista. Toisin sanoen uhreja on yksilöity. Joukkosurma ja sotatila johtavat tietenkin siihen että kaikkia ei varmasti löydetä. Mutta jo tämä kertoo että luku on aivan minimillään tämä, ja todennäköisesti paljon suurempi.
Ja tästä syntyy seuraava "miksi" -kysymys. Revisionismin kohdalla tärkein kysymys on juuri siinä että jos juutalaisten joukkotuhontaa ei tapahtunut, niin miksi paperijäljet niin monista ihmisistä ovat kadonneet? Miksi revisionistit eivät etsi ja löydä näitä ihmisiä? Ja ennen kaikkea ; Miksi ihmeessä natsit lavastivat itsensä syyllisiksi keräämällä, kirjoittamalla, kokoamalla ja luomalla tämänlaisen paperijäljen?
Itse lakkaan uskomasta holokaustiin kun tällä nimilistalla olleiden henkilöiden kohtalo kartoitetaan ja heidät löydetään jostain muualta kuin keskitysleirien joukkohaudoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti