torstai 11. elokuuta 2016

Journalismista ja rasismiksi vääntyvästä uskontokritiikistä

Viime päivinä on ollut muutamia hauskoja kotimaisia tapahtumia. Reagoin niihin "kimaraluonteella".

Nevanpää ja mitä saa ja pitää julkistaa.

Alkuviikosta Riku Nevanpää sai tahatonta näkyvyyttä joka keskittyi siihen että hänestä hänen facebookissa julkaisemiaan asioita ei saa jakaa eteenpäin. Kysymys on siitä kiinnostava että joskus plagioinnin ja sitaattien välinen ero on usein haastava. Kuitenkin facebook on julkinen foorumi. Ja se ei toimi Nevanpään ehdottamalla tavalla. Eli siten että jos asioita saa jakaa omalta seinältä niin sitten facebook maksaa. "Kirjoitusteni, vaikka olisivat julkisia päivityksiä, lainaaminen edes osittain on ehdottomasti ilman lupaa kielletty. (tämän olen jo aiemmin tuonut julki, eivätkä yhteisönormit tms muuta antamaani kieltoa.) On hälyttävää, että näitä luvattomia lainauksia on tehty." Hän oppi lähinnä jotain Streisand efektistä ; Jos jonkin asian läsnäolon ja jakamisen internetissä haluaa kieltää, ja tämän tekee kieltämällä tämän informaation, se saa aikaan kapinallisen vastareaktion jossa tämä kiellettäväksi haluttu asia levittyy tehokkaasti.
1: Tässä mielessä joku MV -lehden sensurointi on turhaa. Kannattaa vaikuttaa asioihin lähinnä kommunikoimalla sponsoreiden ja mainostajien kanssa. Ja tiedottaa mitkä suoraselkäiseksi itsensä mieltävät firmat ovat kommunikaatioon reagoineet siten että kertovat että MV -lehti on juuri heidän juttunsa. Boikotti on näissä kohden laillinen ja täysin boikottiin lähtevien vapaan tahdon mukainen suorite.

Yritän suhtautua Nevanpäähän suopeudella. Hänellä on sentään oikea mielipide jalkapallosta; ”Pallon potkinta pitäisi kieltää lailla. Eurooppaa ravisuttelee vakava pakolaisongelma ja potkupallosta vaan puhutaan.” Ymmärrän toki että esimerkiksi itsestäni olisi miellyttävää olla kuin freelance -journalisti ja tienata blogia kirjoittamalla. Enkä pidä siitä että joku copy-pasteaa. Kuitenkaan en voi estää siteeraamista. Facebookin kohdalla tilanne on tiukempi. Ehtoihin on suostuttu rastimalla "kyllä" käyttäjäehtoihin. (Fyysinen omalla kädellä tehty allekirjoitus ei ole vaatimuksena enää juuri missään muutenkaan. Se tekisi suuresta osasta kaupassakäymistä hyvin hankalaa.) Ja tämä on valitettavasti juridisesti pätevää. Suuri osa paikoista hankkii lupia tiedonhankintaan ja ties mihin. Ja sisäänpääsyyn liittyvät laput joiden kohdalla klikataan "olen lukenut ja hyväksyn" kattavat nämä kaikki. Jopa pornosivujen "olen yli 18" -klikit ovat olemassa juuri siksi että tämä on keino sysätä juridinen vastuu pornosivustolta katsojalle. Jos hän rikkoo lakia ja katsoo pornoa alaikäisenä, hän on huijannut ja pettänyt klikattuaan rastia internetruutuun.

Vaihtoehtona on tietenkin se että ehtoihin ei suostu ja jättää koko palvelun käyttämättä. Sopimuskysymyksissä tämänlainen tilanne on häiritsevä mutta mahdollinen. Ja siitä nillittäminen on suhteellisen typerää.

Erikoiseksi tämän tekee Nevanpään suhteesta journalismiin. Hänestä olisi syytä puhua rehellisesti maahanmuuttokysymyksistä. Tämä tarkoittaa hänestä erityisesti MV -lehteä. "Poliisi haluaa rajata sananvapautta. Onko puheet mv lehden sivujen sulkemisesta pelkkää totuuden pelkoa? Kaikkia ei voi miellyttää, ei ainakaan valhevaltamediaa ylistäviä mädättäjiä." Valitettavasti MV -lehden sisällössä on mm. siteerattu ilman lupaa islamilaisia ja somaleita. Ruudunkaappaukset erilaisten maahantunkeutuvien facebookkuvista ja päivityksistä ovat melko tavallinen aihe sen sisällä.

Toki olen ollut huomaavinani että MV -lehdellä ja sen kannattajilla on hyvin erikoinen suhde tiedon vapauteen. Tarkalleen ottaen sellainen, että "suvakeista" ja "maturikollisista" niin nimet, facebookista kaapatut päivitykset ja naamakuvat, ja jopa osoitetietoihin vinkkaaminen ovat mahdollista ja luvallista. Mutta sitten kun julkistetaan vaikka jonkun maahanmuuttokriittisen saamia kirjeitä tai lomakkeita, siitä peitetään hyvinkin paljon tietoja. Ja osoitetietojen penääminen heiltä kohtaa tiukkaa vastustusta.

Nevanpään kohdalla reaktion voi sentään jotenkin ymmärtää. Sillä hänellä on hyvin tietynlainen suhde siihen mitä median pitäisi olla. Nevanpään mukaan YLE:n on julkistettava sellaisia uutisia jotka rapsuttavat tiettyä maailmankuvaa. Ei siis uutisia vaan uutisia jotka viestivät tiettyä sisältöä ja tukevat tiettyä aatemaailmaa. Muuten tämän rahoitus pitäisi kieltää. Tässä maailmassa on aivan järkevää tuomita ja sallia samat asiat eri tahoille sen mukaan mitä ideologiaa ne esittävät.

Vaikeampi on sen sijaan ymmärtää Sebastian Tynkkystä.

Hän nimittäin esitti lausunnon jonka mukaan "Islam pitää kitkeä Suomesta pois. Ajattelumaailmaa ei ole mahdollista kieltää, eikä sellaista Suomen kaltaisessa länsimaisessa sananvapausvaltiossa pitäisikään tehdä - ikinä. Sen sijaan me voimme pistää palautusautomaatin pyörimään täydellä teholla ja tyhjentää Suomen niistä ihmisistä, joilla ei ole syytä oleskella maassamme. – Kaikki tapaukset, joissa kansalaisuutta ei ole keritty saamaan, pitää katsoa läpi uudelleen ja palauttaa pikaisesti maihin, joista lähdettiin hakemaan Suomeen turvapaikkaa. Sillä ei ole väliä, onko täällä keritty olemaan kaksi vai neljä vuotta. Kaikki vaan nopeasti ulos. – Mitä vähemmän Suomessa on islamin lähettiläitä, sitä parempi. Mitä vähemmän meillä on muslimeja, sitä turvallisempaa. Nyt vain se palautusautomaatti pyörimään täyttä häkää ja eroon samalla islamista, ennen kuin on liian myöhäistä." Tämä on siitä kiinnostava että se pinnallisesti vastustaa islamia. Mutta käytännössä islamkritiikkiä ei kohdisteta islamilaisiin. Vastustuksen kohteena ei ole islamilaisuus, eli suomalaiset ja ulkomaalaiset muslimit. Sen sijaan kohteena ovat maahanmuuttajat joista osa on ja osa ei ole muslimeja. Kun kohteena ei ole ideologia vaan etninen ryhmä on puhuttava de facto järjestelmän rasitisuudesta.

Eikä sillä tavalla joka joskus tulee vastaan, eli pelkkä eksoottisen uskonnon vastustus kohdistuisi etnisyyteen tai rotuun. Tämä on sinänsä hämmentävää, sillä olen ollut tietoinen että maassa on aidosti maahanmuuttokriittisiä ei-rasisteja. Ja maassa on rasisteja jotka ovat isolla työllä yrittäneet naamioida rasismiaan ideologiakriittisyydeksi, tavalla jossa kyse ei ole rodusta ja ihonväristä - paitsi jos katsoo sitä sivulauseissa esitettyä älykkyysosamääräerojen ja väkivaltaisuusgeenien ryöpettä joka vihjaa että kenties kritiikissä ei olekaan kyse siitä että islam tekee tyhmäksi ja väkivaltaiseksi.

Minun taas on vaikeaa uskoa että Tynkkynen itse olisi oikeasti rasisti. Rotuopit eivät tunnu vilahtelevan hänen marginaaleissaan kovinkaan ahkerasti. Mutta tämä hänen ehdotuksensa näyttää hyvin rasismilta. Aivan kuin ideologiakriittinen yrittäisi naamioida näkemystään rasistiseksi. Joka on huomiona/tilanteena varsin absurdi ja erikoinen.

Ei kommentteja: