Pääsin hieman leikkimään dongaa. (Leikkimään, koska kyseessä ei ollut mikään lajin mestari-opettaja vaan kyseessä oli vähän erilaisen materiaalin kokeileminen amatöörivoimin.) Kyseessä on Etelä-Afrikan alueella harjoitettu kamppailulaji jota harrastetaan usein leikkimielisesti. Kyseinen laji liitetään Zuluihin. Siinä on vasemmassa kädessä pitkä sauva. Tällä suojataan itseä. Se on usein pystysuorassa melko lähellä itseä. Oikeassa kädessä on sitten nuija tai muu astalo jolla sitten lyödään. Sauvaa käyttävä käsi on edessä. Koska sauvaa pitävä käsi olisi sellaisenaan houkutteleva maali, se on suojattu pienellä kilvellä.
Periaatteessa jotkut ajatuksista ovat hyvinkin tuttuja. Pieni kilpi on kuin buckler. Lajin jännittävä piirre onkin se, miten hyvin sauvalla saa suojattua itseä. Etenkin kun vastapuolella ei lyödä kahden käden aseella, läpi lyöminen on hyvin vaikeaa. Hyvin pienellä liikkeellä voidaan suojata itseä hyvin tehokkaasti.
Siksi lajin elementit pyrkivätkin joko avaamaan itselle linjan siten että vastapuoli lähtee torjumaan jotain muuta, joka johtaa siihen että erilaiset miekkailussakin tutut harhautukset (feint) ovat tavallisia. Ja toisaalta suojausta yritetään kiertää siten, että käytetään hyväksi sitä että ase kääntyy eri suuntiin rannetta kääntämällä (angulation).
Minulle tämä oli vierasta ja outoa, koska laji on hirveän vahvasti vasen edellä menevä. Olen tottunut italialaiseen kykyyn kulkea kumpi vain jalka edellä. Ja toisaalta jossain itselle vähemmän vieraissakin on epäsymmetriaa mutta toisin päin ; Niissä yleensä oikea jalka edellä koska on yhden käden ase joka on oikeassa kädessä. (Bucklerin kohdalla I.33 ei spesifioi ja usein ei voida sanoa kumpi jalka edellä pitää mennä.)
Hämäävintä oli kuitenkin käden käyttö. Olen tottunut siihen että sormet ja ranne "aloittavat liikkeen". Syynä on se, että jos astuu ennen kuin lyö, työntää ruumiinsa toisen miekan ulottuville. Ja jos liikuttaa ruumista myöhään mutta sitouttaa ranteen hyvin myöhään niin sitten tämä on esillä. Siksi täytyy aloittaa sormilla ja mennä ranteella koska tällä tavalla oma miekka suojaa itseä parhaiten. Ja täsmälleen sama on nuijien kanssa. Itse asiassa vielä pahemmin koska niissä ei ole väistiä. Ja nuijaa dongassa käytetään.
Mutta siinä kuitenkin sitoutetaan ranne hyvin myöhäisessä vaiheessa iskuun. Tällä saadaan hirveän nopeita iskunmuutoksia aivan viime hetkellä. Joku voisi ajatella että tässä olisi pakosti tilaisuus lyödä ranteeseen. Mikä pitäisi paikkaansa jos vastustajan ranteen ja itsen edessä ei suurimman osan ajasta olisi hirveän suuri mekaaninen este. Ja koska iskussa joka tapauksessa on tultava "takaa" koska lyövä ase on kaukana eikä vihollista päin, on isku suojassa yllättävän kauan.
Minä en tietenkään pitänyt tästä (koska tuollainen lyöminen on "väärin, väärin, väärin" vaikka koko ajan toinen onnistuukin lyömään häntä itseään) ja siksi hoidin asiaa kuten Fiore opettaa. (En tosin tiedä onko tämä kulttuuri-imperialismia jossa itse asiassa symbolisesti valkoinen roskasakkilainen yrittää "hakata mutiaisia", riippumatta siitä mitä rotua kumpikin osallistujista edustaa. Tämä tulkinta on joka tapauksessa väärä. Jokainen tietää että sauvat ja nuijat ovat fallossymboleita!)
1: Sauva on pitkä joten sen toisen pään voi painaa maahan. Sitten sauvalla siivoat hyökkäyslinjan johon lyöt. Eli vastustajan suojauksen läpi voi sittenkin vain mennä.
2: Toisaalta suojaavalla sauvalla on tehtävä sitä mitä sauvalla minusta on tehtävä. Käytettävä sen ulottuvuutta hyväkseen hyökkäämisessä sen sijaan että se olisi jokin erikoinen kilpi joka on aina hyvin lähellä itseä ja jonka suojaus maksimoidaan sillä että se on pystysuora kovaa ainetta oleva parru. Koska dongassa suojaava sauva on hyvin pienessä liikkeessä, ja sauvaa pidetään pystysuorassa lähes koko ajan, sillä ei lyödä kauas. Kuitenkin koska ihmisellä on kaksi kättä ja kilven ja sauvan pitäminen onnistuu samaan tapaan kuin nuijan ja sauvankin, voi sauvan yläosasta ottaa tukea nuijakädellä ja suojata itseä kilvellä samalla kun lyö vihollista jalkoihin.
En tiedä afrikkalaisten juonista juuri mitään, mutta tiedän että alueella on muotoilultaan erikoisia miekkoja joiden kärki taipuu voimakkaasti eteenpäin. Eikä esimerkiksi kuten sapelilla "taaksepäin". Ne ovat kevyitä viiltelyaseita jotka on tarkoitettu aseettomia vastaan taisteluun. Tämänlaisessa sauvalla suojaavassa kontekstissa ne ovat varmasti tehokkaampia hyökkäysaseita kuin suorat nuijat Niillä pääsee varmasti hyvin kiertämään suojauksen ympäri. En vain tiedä onko niitä käytetty näin ja onko tämä se syy miksi niillä on tälläinen eksoottinen muoto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti