Kun katsotaan hallituksen leikkauslinjaa, voidaan huomata että koulutukseen on isketty kovasti. Joku voisi ironisesti huomauttaa että perussuomalaiset tekevät anti-intellektuellia yhteiskuntaa, jossa yhteiskunta on perussuomalaisten näköinen ja takaa että riittää riittävän tyhmää kansaa äänestämään perussuomalaisia. Minä en huomauta. (Tunnistan kuitenkin hyvän vinoilun kun sellaisen näen.)
Jos mietitään miksi koulutuksesta leikataan, voidaan huomata että eduskunnassa ollaan mitä ilmeisimmin eräästä asiasta yksimielinen minun kanssani. Olen nimittäin esittänyt että koulutuksen ongelmana on se, että se on hirvittävä riski-investointi. Opiskelija ei mielellään ota lainaa koska ei ole takeita että riittää töitä. Siksi hän ei kuluta ja luo talouskasvuun tarvittavaa pöhinää ja käy valmistumista hidastavissa töissä, yleensä huonopalkkaisissa sellaisissa, sellaisissa joihin ei vaadita mitään tutkintoa tai koulutusta tai osaamista.
Hallituksen leikkauspöydän äärellä on nähty jotain. Se, että kyse on koulutuksen ylitarjonnasta. Kun koulutetaan liikaa - tai varovaisemmin muotoillen "enemmän kuin on pelkästään instrumentalistis-pragmaattiselta kannalta rahakasta" - on kilpailua ja näin menetetään "aivovoimaa". Johon on vieläpä panostettu rahaa. Koulupudokas ja sellainen joka ei mene koulutustaan vastaavaan työhön on menetetty investointi joka iskee valtiontalouteen.
1: Voisin toki puhua siitä ironiasta missä työtilannetta korostetaan sillä että pitäisi kannustua opiskelemaan postmodernin feminismin sjiasta insinööritieteitä. Sillä teknologia korvaa usein työntekoa. Esimerkiksi eräs oikeistolainen oli innoissaan selittämässä katujen ja aukoiden kiveämiseen tarkoitettua konetta ja sanoi että nykyiset Suomessa kivien kanssa tuhertelijat saisivat ottaa opiksi niin saataisiin enemmän kiveämistöitä. Hänkin joutui tunnustamaan sen että jos kone kiveää saman kuin parikymmentä ihmistä, niin se nopeuttaa töitä ja lisää työttömyyttä. Jos iso työttömyysprosentti on ongelma, niin insinööritieteistä intoutuneet pikkuautistit pitäisi kenties valtion turvallisuuden vuoksi ohjata hoitoon. Hieman samasta syystä kuin ylikoulutuskin voi johtaa ansaan, ei siksi että koulutus olisi paha asia vaan sen takia että valtiolla ei ole varaa maksaa jokaiselle tyypille tuplatohtoruutta. Ei vaikka suuri osa ihmisistä tosiasiassa voisi älyllisellä kapasiteetillaan ja ennenkaikkea riittävällä harjoittelulla olla "tavalliseksi tutkijaksi" aivan täysin kelpaava.
Voidaan siis nähdä että hallitus on ratkaissut tämän leikkaamalla siten että lahjakkuus-yritteliäisyys -kombinaatio koulutuksessa hylätään ja tilalle tulee se, että koulutetaan niitä joiden vanhemmilla on riittävästi rahaa. Pitkällä tähtäimellä tästä syntyy säätyjako ja perimmiltään tämä johtaa kastijärjestelmän syntyyn. Tätä voi moittia epäeettiseksi, mutta en ole tällä kertaa innostunut tästä.
Sillä näkökulmani koskee ns. "paskatöitä" ja "insentiivejä".
Riskien kannalta ; karkeasti sanoen liberaali vasemmisto rakentaa helposti yhteiskuntia joissa vaaditaan elitasoa mutta ei sitä millä se rahoitetaan. Oikeistokonservatiivisella suunnalla riskinä on se, että insentiivit ja yritteliäisyys sekoitetaan työntekoon tavoilla jotka ovat keskenään vähintään yhtä ristiriitaisia kuin "millä kaikki maksetaan" -ongelma liberaalilla vasemmistolla. Ja jossain määrin tämä optimismioikeistokupla on pahin mikä meitä voi juuri nyt koulutuksen kannalta kohdata.
Jos mietitään miksi ihmiset opiskelevat voidaan huomata että syynä on "paskatöiden välttely". Tämä vaikuttaa kahta kautta:
1: Karkeasti ottaen voidaan puhua työn laadusta. On raskaita, monotonisia, tylsiä, ikävystyttäviä, vaarallisia ja jopa ihmisarvoa alentavia töitä. (Viimeksimainittuja on Suomen oloissa sentään hyvin vähän.)
2: Voidaan puhua töistä joista saadaan niin vähän rahaa että se ei kata elämistä. Sitten on töitä joissa tienaa älyttömästi. Koulutus auttaa jälkimmäisen laatuisen työn kanssa.
Huomasin tämän jaottelun jo hyvin nuorena. (Se tapahtui Keravalla joten olen ollut alle 6 vuotias.) Tiedostin peräti että usein raha ja mukavuus kulkevat minun lapsenmieleni mukaan "epäreilusti" ja "irrationaalisesti". Eli mielekkäästä työstä maksetaan yleensä hyvin hyvää ja monotonisesta tai vaarallisesta työstä huonoa palkkaa.
Kun mietitään miksi johto ansaitsee hyvät palkkansa, se korostaa yritteliäisyyteen ja ahkeruuteen vetoamista. Se selittää että hyvä palkka on insentiivi. Ja juuri sitähän se on. Jos opiskelu ja ammattitaito mahdollistaa sen että palkka on paitsi suurempi niin myös eksponentiaalisesti suurempi, niin se päihittää roimasti progressiivisen verotuksen mukanaan tuomat haitat. Ja mitä suuremmat insentiivit, sitä kannattavampaa yrittäminen on. ~ Itse asiassa voidaan nähdä jopa niin että jos insentiivit ovat riittävän kovia, niin yrittäminen on kannattavaa vaikka onnistuminen olisi pientä. Sillä jos todennäköisyys nostaa palkkaa vaikka 100 -kertaiseksi on 5 prosenttia, niin riski on jo sellainen että moni sen ottaa. Siitä huolimatta että 95% jää tyhjän päälle.
Houkuttelevuutta voidaan laskea monilla tavoilla.
* Teoriassa onnistumisprosentin pienentäminen tekisi opiskelusta entistäkin kannattamattomampaa ja tämä varmasti iskisi opiskeluintoihin. Näin ylikoulutusongelma ratkeaisi. Hallitus ei tietenkään halua tätä koska vallitsevan probleeman kannalta tämä on kuin kaataisi bensaa liekkeihin.
* Optimiratkaisu olisi elähdyttää maailmaa niin että opiskelleet saisivat töitä mutta poliitikot kaikessa viisaudessaan eivät ole keksineet miten tämä voitaisiin käytännössä tehdä.
* Siksi se onkin iskenyt opintotukiin. Opiskelusta on haluttu tehdä mahdotonta, joten vain varakkaiden lapset voivat hankkia sen. Ja kun kilpailu on pientä, tähän eliittiin kuuluva myös todennäköisesti saa opiskelupaikat. Valitettavasti tämäkin pahentaa ongelmaa koska ne jotka kaikesta varattomuudestaan huolimatta opiskelevat käyvät huonopalkkaisissa töissä ja opiskelut venyvät.
Itse näkisin että purkamiseen on vielä yksi tie
Oikeistolainen insentiiviajattelu nojaa ahkeruuden ihanteeseen. Tämä on illuusio jonka purkaminen on tärkeää. Sillä ahkeruutta ja innostamista on monenlaista. Oikeistossa on luotu tarina laiskoista ja menestyjistä. Yrittäminen johtaa onnistumiseen. Ja siksi tarvitaan insentiivejä. Johtajat ovat siis hyvät palkkansa ansainneet.
Tosiasiassa näin ei ole. Insentiivit ovat ongelman ytimessä. Sen sijaan ihmisiä pitäisi ajaa ahkeruuteen. Nimenomaan sellaiseen ahkeruuteen jossa ei yritetä opiskelulla kiipiä. Vaan sellaiseen jossa tehdään ahkerasti paskatöitä. Oikeistolaiset korostavat mielellään että "ei ole paskatöitä". Mutta he ovat väärässä. On olemassa paskatöitä jotka ovat peräti megapaskatöitä koska töissä köyhäily ja inhottavuus yhdistyvät. Näin elämästä tulee hyvin kokonaislaatuisesti viheliäistä. ; Ja nimenomaan viheliäistä suhteessa. Ja juuri tuloerot ovat insentiivien ja viheliäisyyskokemuksen ytimessä. Yliopiskelu johtuu siitä että ihmiset ovat valtion toiminnan kannalta yli-innostuneita opiskelemaan ja yrittämään. Opiskelu ei ole laiskuutta vaan pyrkimistä. Se on vääränlaista ahkeruutta ja vääränlaista intoutumista ja vääränlaista yrittämistä. Sillä se johtaa "ylikouluttautumispommiin". ~ Avainsanana onkin korostaa ahkeruuteen jossa on kannustavaa tehdä huonoa työtä. Tätä voidaan tehdä monella tavalla. Periaatteessa verotusta voisi lisäverottaa lisäämällä verotuksen progressiivisuutta. Johtajat pitävät tästä hyvin vähän koska heistä tuntuu että verotus on jonkinlaista varastamista. He ajattelevat että he tekevät puolet työajastaan töitä jollekin valtiolle ilmaiseksi. Tämä tuntuu heistä epäreilulta.
Tosiasiassa tämä vaatii taustaoletuksen siitä että insentiivi on perusteltu ja johtaja palkkansa ansainnut. Jos insentiivit ovat liian kovia - kuten ne liiallisen opiskeluinnon demonstroimina nimenomaan ovat - on helpoin keino indeksoida lain mukaan johtajan palkka jotenkin vaikkapa sen varaan mikä on hänen pienipalkkaisin työntekijänsä. (Eli se harjoittelijapoika olisi se johon johtajan palkka suhteutettaisiin.) En aja linjaa jossa johtajan pitäisi saada sama palkka. En edes että johtaja saisi huonompaa palkkaa. Vaan että johtaja saisi vaikka maksimissa 6 työntekijänsä palkan. Tämä loiventaisi tulorakenteita ja ihmiset olisivat kannustuneempia tekemään tavallisia töitä.
1: Ja koska tässä ei ole isoa veroprosenttia ei johtajilta "varasteta". Kenties jos johtaja saisi vain hieman enemmän palkkaa kuin työntekijä niin koko progressiivisesta verotuksesta voitaisiin jopa luopua. Johtajan lompakon pohjalla asia on tietenkin yksi ja sama. Se mitä jää kaiken jälkeen viivan alle painaa. Mutta nykyhetkisessä keskustelussa veroprosentti on jotenkin oleellinen ja masentava. Joten voidaan päätellä että tosiasiassa johtajaa ei kiinnosta se saako hän työntekijäänsä nähden 100 -kertaista palkkaa vaan työntekijänsä vaan se, että hän maksaa kolme kertaa enemmän veroja. Veroprosentti eikä taskussa oleva raha on monille ahdistava. "50% verotus on 50% orjuutta" vihjaa siihen että lompakon pohja ei ole "yksi ja sama". Köyhille se on, koska he joutuvat elämään ja selviämään. Vasta kun rahaa riittää mälläämiseen tälläinen "prosenttiajattelu" merkitsee.
Ahkeruus ja yritteliäisyys ei siis vaadi insentiiviä vaan kenties sitä että normaalin työn teosta maksettaisiin hyvin. Palkan korottaminen ja vain palkan korottaminen kannustaa tekemään töitä. Työstä pitää saada enemmän kuin työttömyyskorvauksesta.
Köhät kyykkyyn ei ole mielekästä kieltä
En ole tässä käsitellyt työttömyyskorvaukseen tarttumista. Sillä se ei tosiasiassa ole vaihtoehto. Toki moni vihjeetön ääliö selittää siitä että työtön laiska paska nukkuu kotonaan ja kuluttaa rahat playstationin pelaamiseen. He voivat selittää että "ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot" ja siksi sitä työtön voisi säästää syömällä perunaa.
Nämä ihmiset eivät ymmärrä miksi playstationia pelataan työttömissä talouksissa. Koska televisiosta tulee paskaa ohjelmaa, konsoli maksaa käytettynä pari kymppiä ja peliin saa käytettynä halvalla ja siihen saa helposti kulumaan 60 tuntia "laatuaikaa". Tätä tehdään koska se on juuri sitä "perunan syömistä".
Ja tämä onkin pakko sillä tosiasiassa ongelmana on juuri se että ei se pieni työttömyyskorvaus vaan ne valtavat vuokramenot. Olen itse opiskeluaikanani ollut tilanteessa jossa pelkkä vuokra oli enemmän kuin se mitä sain rahaa tilille. On vaikeaa syödä niin vähän että tästä tulee taskuun rahaa. Kun vuokramenot olivat 80 euroa yli tukieni - ja talo oli opiskelija-asunto Korson perällä eikä mikään lukaali Helsingissä - on vaikeaa syödä niin halpaa perunaa että ihmiset maksavat syömisen seuraamisesta. Moni asuu Helsingissä. Ruoka ja asuminen ovat niitä menoja jotka ovat pakollisia ja kaikkea muuta kuin pieniä.
Joku voisi tietysti sanoa että antaa köyhien kuolla. Se olisi toki yhdenlainen näppärä tapa hoitaa asia. Mutta valitettavasti köyhälistö ei kuole ilman kapinointia. He eivät vain hienosti ja kohteliaasti näänny jonnekin ojanpohjalle. Pirulaiset yrittävät henkensä pitimiksi tehdä ties mitä. Esimerkiksi rikoksia.
1: Itse esimerkiksi olen niitä ihmisiä jotka ovat siinä mielessä rajattomia että jos vaihtoehtona on nälkäkuolema ja kodittomaksi joutuminen ja Sipilän ryöstäminen ja padassa keittäminen, niin Sipilän omaisten on syytä varata pappi haudattomien muistotilaisuuteen jo nyt. Onneksi leikkaukset eivät koske minua. Köyhissä on seassa tämäntyylisiä tyyppejä joten ongelmia olisi tulossa.
Itse asiassa "punakapina" tai "sisällissota" tai "veljessota" syntyivätkin siitä että oli kartanon omistajia ja jämät jaettiin yhä kasvavalle väestölle niin että kitulias muu osa jaettiin yhä useammalle. Ja rikkaat olivat vakaasti tai talouskasvuisesti hyvissä voimissa. Moni ajattelee että köyhien tukeminen on passivoivaa ja hyväntekeväisyyttä. Että loisiminen on jonkinlaista eettisyyttä jossa välitetään köyhistä. ; Se voi olla sitä. Mutta tämän lisäksi se on kyynistä rikkaiden oman edun laskelmointia. Itse sanoisin asian niin että työttömyyskorvaus on suojelurahaa jota maksetaan mafiankaltaiselle mutta organisoimattomalle taholle siitä että se nimenomaan passivoituu "Häjyt" -elokuvan pontikkapullon tapaan ; "mukana tulee vakuutus, palovakuutus, ei pala ravintola niin helposti".
Loppukannanotto;
Säästötalkoiden kohteena pitääkin olla ennen kaikkea johtajien ja menestyjien insentiivit. Koska ylipalkoitettu ja mielekäs työ on liian kova insentiivi joka johtaa ylikoulutukseen joka taas on se syy miksi koulutukseta on ollut järkevää leikata. (Jos siitä ei ole ollut järkeä leikata niin menkää poliitikot hirteen ; Ainut oikeutus leikkauksille on se että se on järkevää. Muutoin : haiskaa pahalle!)
Ihmisiä pitää kannustaa työntekoon nimenomaan niiden "paskatöiden" kohdalla. Tähän on käytännössä vain yksi keino. Tämän kansanosan palkkauksen vahva lisääminen. Teoriassa asioita voisi tietenkin ratkaista niinkin että valtio keksisi miten vuokrat saataisiin todella todella todella paljon matalammiksi kuin mitä ne nykyään ovat.
Mutta tällä kaikella ei tietenkään ole mitään väliä. Sillä tätä linjaa hallitus ei aja. Sen sijaan se pyrkii kasvattamaan tuloeroja. Eli varmistamaan että ylikoulutuskysymys on entistä suurempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti