"a. Each person has an equal right to a fully adequate scheme of equal basic liberties which is compatible with a similar scheme of liberties for all.
b. Social and economic inequalities are to satisfy two conditions. First, they must be attached to offices and positions open to all under conditions of fair equality of opportunity; and second, they must be to the greatest benefit of the least advantaged members of society."
(John Rawls, "Political Liberalism", Liberty Principle, Two Principle of Justice, 1993, p. 291)
On mielenkiintoista miten uskonnolliset fundamentalistit rakastavat oikeuksia. He hakevat oikeuksia ties mihin. Esimerkiksi avioliittolain puolella iskulauseena on "lapsen oikeus isään ja äitiin". Heistä vastapuoli on suvaitsematon ja sortava kun yrittää rajoittaa, turmella ja tuhota oikeuksia. Että pitäisi ymmärtää vastapuolen näkökantoja. Muuten ei suvaitse suvaitsemattomuutta.
Itse tietenkin olen näitä jotka puolustavat hyvyyttä. En väitä olevani suvaitsevainen, korkeintaan joviaali. Kestän erimielisyyttä. Mutta en ymmärrä miksi suvaitsevaisuus olisi mikään ylenmääräinen hyve. Minusta on hyvä juurikin niin että ihmiset saavat sanoa mitä haluavat ja sitten pahat ja häijyt saavat kohdata vastuunsa. Tämä on minusta hienoa.
Itse asiassa jopa ymmärrän että joku ei pidä homoseksuaalejen avioliitosta uskonnollisista ja dogmaattisista syistä. Ja jos joku todella uskoo että lainmuutoksesta on haittaa niin ymmärrän tämänkin. Mutta tällöin ei ole mitään syytä vetää suvaitsevaisuutta mukaan. Tosin suvaitsevaisuusasiasta ei ole muutenkaan mitään järkeä ottaa mukaan sillä kun liberaali puhuu suvaitsevaisuudesta hän käyttää liberaalejen suvaitsevaisuuden määritelmää. Tällöin puhutaan esimerkiksi Rawlsin lähestymistavasta - joka on järkevää koska hän on liberaalissa puolessa aatefilosofina - niin siinä suvaitsemattomuuden suvaitseminen ei ole paradoksi vaan suvaitsemattomuutta. Sillä suvaitsevaisuus on sitä että puolustetaan oikeuksia jotka eivät rajoita muiden oikeuksia.
Tällä on syviä merkityksiä koska jos puhutaan oikeuksista voidaan ajatella että Rawlsin filosofia ajaaa juuri oikeuksia siinä mielessä missä sana yleensä koetaan. Oikeus on sitä että lisätään mahdollisuuksia tehdä jotain. Asioiden rajoittaminen ei ole oikeus vaan velvollisuuksia, dogmeja, rajoitteita ja lakeja. Näin esimerkiksi laki joka kieltää ylinopeuden voi suojella ihmisiä mutta se tekee tämän vähentämällä oikeuksia. Se tekee velvollisuuden ajaa alle tietyn nopeuden. Tämä voi olla hyvä asia mutta se ei koske suvaitsevaisuutta eikä oikeuksia.
Ja avioliittokysymyksessä kukaan ei ole ottamassa heteroilta avio-oikeutta pois. Eikä adoptio-oikeutta. Sitä laajennetaan. Itse asiassa aidossa avioliitossakin korostetaan privileegiota "oikeus isään ja äitiin" on vähän kuin "oikeus käyttää vain oikeaa kättä" joka kieltää vasemman käden käyttämisen. "Oikeus isään ja äitiin" ei ole mikään uusi oikeus tai laajennus vaan se tarkoittaa aukikirjoitettuna "ei oikeutta isään ja isään". ; Kun puhuu "oikeuksista" kannatta huomioida ovatko ne "oikeuksia" sanan filosofisessa ja täydessä mielessä. Vai onko se samanlainen vapaus kuin "oikeus olla islamisti" jossain ISIS -kalifaatissa. Eli ei oikeasti oikeus vaan oikeuden antiteesi, velvollisuus ja kahle.
Itseäni hämmentää syvästi miten tämänlaiset "oikeudet" ovat niin suosittuja näissä fundamentalistien puheissa. Tämänlainen hokeminen tuo mieleen sen että he olisivat tyhmiä. Olisi aivan ymmärrettävää suojella lapsia suojelemalla lapsia. Silloin vain pitää puhua rajoittamisesta eikä väittää että rajoite on oikeus. "Oikeus" -sanan ylikäyttäminen tässä yhteydessä on lähinnä luomassa vankan mielikuvan siitä että homoseksuaalejen avioliittoa olisivat bannimassa vain idiootit. Kun kampanjointi on noin ilmiselvällä, pinnallisella ja perusfilosofialla demonstroitavasti väärällä tasolla, se ei anna hyvää kuvaa asialle. Kenties kampanjalla menisi paremmin jos idiootit olisivat hiljaa ja vain fiksut vastalauseet olisivat esillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti