Yhdessä mielessä SETIin liittyvän astrobiologian syvimpiä kysymyksiä on Fermin paradoksi. Hän kysyi yksinkertaisesti sitä että jos älykkäitä avaruusolentoja on, miksi he eivät ole täällä. Jos älyllisiä sivilisaatioita on, miksi emme näe niitä. Kysymys on siitä kiinnostava, että vaikka universumin etäisyydet ovat pitkiä, niin valon nopeudella etenevien alusten ja tukikohdista eri suuntiin jakautuvien uusien "lähtöpisteiden" avulla linnunrata voitaisiin teoriassa valloittaa yllättävän äkistikin. Vastauksia ongelmaan on lukuisia. Ja ne voidaan luokitella karkeasti seuraaviin:
1: Ne itse asiassa ovat jo täällä. Heitä voidaan sitten kutsua Leo Szilardia mukaillen unkarilaisia. Tai reptiliaaneja tai Prinssi Charlesiksi. Tai he ovat Area51 piilotettuina ja hallitus peittää todisteet. Näin esimerkiksi Ozma -projektin kuulemat sotilaslentokoneiksi tulkitut havainnot olisivatkin olleet oikeasti avaruusolentojen viestejä ja raportointi aiheesta on epäluotettavaa. Kenties muinainen astronauttiteoria onkin tosi ja se mitä pidämme yliluonnollisina jumalakertomuksina kertovatkin muinaisajoista jolloin humanoidit kävivät maassa tutkimusretkellä.
2: Olemme itse asiassa yksin, kosmisia sattumia. Kenties siksi että elämän synnyn todennäköisyys on häviävän pieni. Tai sitten toimivan teknisen yhteiskunnan toimeikas kausi on lyhyt. Että saastuminen ja muut teknologian tuomat ongelmat tuhoavat teknisen yhteiskunnan. Tai universumi on ollut pitkään täynnä säteilyä ja maa on itse asiassa synnyttänyt elämää suunnilleen heti kun se on ollut mahdollista ja siksi olemme eturintamassa. Robin Hanson on tuottanut teeman "suuresta suodattimesta" jossa erilaiset tuonkaltaiset (ja monet muut) elementit estävät teknologisen älykkään yhteiskunnan syntyä ja kehitystä tai joka estää sen pysyvyyden.
3: He ovat olemassa mutta eivät ota yhteyttä. Syyt voivat olla moninaisia. Kenties yhteiskuntia ei häiritä byrokraattisin syin kuten "Star Trekissä". Tai sitten emme vain osaa tulkita viestejä joita onkin kaikkialla.
Ylläolevat luokitelmat ovat filosofisesti kiinnostavia mutta suurta osaa niistä on vaikeaa nähdä empiirisinä. Näkisin, että tuonlaiset todennäköisesti vahvistavat ajatusta SETIstä ja muusta avaruuselämän etsimisestä jonkinlaisena pseudotieteenä. Jos on mahdotonta erottaa tarinankerrontaa skenaarioista tämänlainen ajatus on aivan luonteva ja jopa järkevä. Joskus luokittelun olemassaolo tuo mielikuvia rationaalisuudesta. Mutta juuri tuon tyylinen voi olla -rationaalisuus kyllä herättää epäilyjä itse kussakin.
Siksi onkin kenties hyvä havaita että tarjolla on Draken kaava.
N = R* * fp * ne * fl * fi * fc * L
N = Linnunradan viestintäkykyisten sivilisaatioiden määrä tällä hetkellä
R* = Linnunradalla syntyvien tähtien määrä vuodessa
fp = Se määrä jolla tähdillä on planeettoja
ne = planeettojen todennäköisyys joilla voisi kehittyä elämää
fl = todennäköisyys jolla elämä voi syntyä sopivissa olosuhteissa
fi = todennäköisyys jolla elämä kehittyy älylliseksi elämäksi
fc = todennäköisyys että älykäs elämä on halukas tähtienväliseen viestintään tai tuottaa sitä sivutuotteena
L = Teknologisesti kehittyneen sivilisaation odotettu elinikä
Jos me katsomme tätä kysymystä se antaa yhdellä tavalla suoraan vastausta siihen kysymykseen miksi "he" eivät "ole jo täällä". Se ei ole vain luokitelma, vaan se koostuu osasista jotka ovat määriteltyjä. Ja vastaamista voidaan lähestyä sillä että jokainen muuttuja otetaan yksitellen käsittelyyn. Lopputulos tulee ikään kuin sivutuotteena. Ja monet niistä ovat varsin empiirisiä. (Empiirisyysaste karkeasti ottaen laimenee mitä pidemmälle listassa mennään.)
Tämä tarkoittaa sitä että jos viestintää ei näy, ja linnunratojen ja planeettojen määrät ovat suuria, on pakko kalibroida jo tältä pohjalta tietoja näistä muista luvuista. Näin ollen SETI ei voi kenties vastata kysymykseen "onko älyllistä elämää olemassa". Mutta sen ei tarvitse. Kysymys on tutkimusohjelmasta. Tämä on hyvä muistaa. Sillä usein ihmiset näyttävän ajattelevan että jokin mielipide asiasta on tieteellinen ja tiede on sitä että annetaan vastauksia joihinkin mielipiteiden totuusarvoihin. Ja tehdään tätä tavalla jossa vastaus tulee uskottavasti ja nopeasti. Mutta tutkimusohjelmalähtöinen suhde tieteeseen muistuttaa että tieteessä ei aina ole kysymys tietämisestä tai oikeista mielipiteistä vaan etsimisestä. Ja siksi SETI:ssä ei välttämättä tarvitse uskoa avaruusolentojen olemassaoloon jotta projekti olisi mielekäs. Se voi olla mielekäs vaikka avaruusolentoja ei olisi ja taivaalla olisi vain suuri hiljaisuus.
1 kommentti:
Niin, jospa me olemme tosiaankin ensimmäisiä.
Omassa koneessani on jo monen päivän ajan pyörinyt taustalla SETI@home-tsydeemi. Siirsin sen Linuxissani kakkostyöpöydälle pyörimään, koska se ei osaa piiloutua alapalkin kuvakkeeseen, kuten hyvä tapa kuuluisi.
Lähetä kommentti