"Ratsastaja"patsas ; Eli ilmaisun rajoista

Kuulin Nuutti Hyttisen Touko Laaksos (aka. Tom of Finland) -patsasaloitteesta ensimmäisen kerran YLEltä. Sen otsikkona oli, että "Perussuomalaisvaltuutetuilta täystyrmäys Tom of Finland -patsaalle". Uutinen kertoi mm. että "Valtuutettujen tiedotteessa todetaan lisäksi, että keskustakirjaston käyttäjinä tulee olemaan paljon lapsia ja nuoria, jotka saisivat patsaan myötä vääränlaisia vaikutteita. Myös on paljon ikäihmisiä, jotka eivät tulisi pitämään patsaasta." Ajattelin tässä vaiheessa, että tämä ei sovi kovin hyvin yhteen sen kanssa mitä olemme perussuomalaisilta kuulleet loukkaavuudesta ja sananvapaudesta silloin kun muslimeja häiritsevää materiaalia on ollut näytillä eri paikoissa.

Sittemmin patsaskeskustelu on saanut omituisia sävyjä. Uudessa Suomessa uutisoitiin siitä, miten arvokeskustelu oli päättänyt erikoisen strategian ; Patsasta syytettiin rasistiseksi. Lähtökohta puheelle selviää varsin hyvin "Tom of Finland -patsasta keskuskirjastolle ehdottanut varavaltuutettu Nuutti Hyttinen (ps.) kertoi mikroblogipalvelu Twitterissä, että patsas ”herättäisi muslimeissa paheksuntaa ja vähentäisi tarpeetonta hengailua keskuskirjaston ympäristössä”. Hyttinen korostaa, että tviitti oli vastaus suoraan kysymykseen ja patsasidean pääasiallinen tarkoitus ei ole vähentää muslimien hengailua kirjaston ympäristössä." Asiassa on toki kompleksisuuttakin "Syy on se, että saataisiin keskuskirjastoon jokin syy miksi se kiinnittäisi huomiota ulkomailla. Jos se loukkaa jotain uskonnollisia ryhmiä niin se loukkaa samalla tavalla kristittyjä ja muslimeja ja kaikkia jotka vastustavat homoja, Hyttinen sanoo Uudelle Suomelle." ... "Se ongelma on niissä ryhmissä itsessään, jotka eivät tykkää homoista. Niiden olisi aika päivittää käsityksiää tälle vuosisadalle".

Miksi "sananvapauden puhemiehet" haluaisivat patsassensuuria?

Kysymys on siitä kiinnostava, että osa mieltää taulut, internetkirjoittelun, sanomalehtien sisällön ja puhumisen eri luokkaan kuin julkiset rakennukset. Tämä erikoisuus konkretisoitui minulle taannoin kun keskustelin uskonnonvapaudesta sekulaareiksi itsensä mieltävien ihmisten kanssa. Kaikilla oli tietenkin jokin käsite siitä mitä sekularismi tarkoittaa. Ja tämän mielikuvan mukaan he jopa itseään luokittelivat. Itselleni oli kiinnostavaa huomata, miten sekularismin näytettiin kattavan sisälleen hyvinkin erilaisia asioita. Ja mielenkiintoista kyllä avain "sekularismiin" näyttää nivoutuvan useilla siihen mitä tarkoittaa "kirkon ja valtion erottaminen toisistaan". Jostain syystä näitä käsitteitä käytetään kuin ne olisivat eksakteja mutta eri ihmisillä on hyvinkin poikkeavia käsityksiä siitä mitä nämä tarkoittavat.

Useinhan kirkon puolella selitetään että Suomessa ei ole valtionkirkkoa joten keskustelu ohitetaan tältä osin ikään kuin virheenä jolle nauretaan. Kuitenkin se mitä kirkon ja valtion erottamisella tarkoitetaan on jotain jolla on kuitenkin syvä sidos siihen mikä on tällä hetkellä "paitsi laillista" niin myös "maan tapa". Joskus erikoistapauksissa on jopa niin että "asia ei ehkä ole tiukasti lain kirjaimen mukainen mutta siinä katsotaan sormien läpi". Ja tässä "kirkon ja valtion erottaminen" nähdään "sekularismiksi".
* Suuri osa tarttuu juridisiin privileegioihin kuten erilaisiin verotuserityisoikeuksiin. Tässä mukaan mahtuu myös koulujen uskonnollinen ohjelma aamuavauksista yhteisvirsilauluihin. Osa vaatii YLE:n ja uskonnollisten hartausohjelmien erottamista.
* Osalle uskonnon näkyminen katukuvassa on joillekuille sitä sekulaariuden vaatimista. Tässä ollaan yleensä jo jonkinlaisella sensuuriasenteella.
* Käytännössä kukaan ei kuitenkaan näe että sekularismi tarkoittaisi kirkkorakennusten purkamista ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä kirkoissa. Vaikka kirkkorakennuskin näkyy katukuvassa.

Tästä on hyötyä, sillä uskonnonvapaus käsittelee ilmaisua joka on oleellisesti sovellettavissa ideologioihin ja vaikkapa rasismiteemaan. Ja koska tässä puhutaan muslimeista, kenties uskonnonvapausteema korostuu vielä harvinaisen vahvasti. Analogialle on perusteita.

Voidaankin nähdä vihje siitä että julkiset rakennukset ja patsaat ovat monelle erityinen lokero. Niissä on yksinkertaisesti jotain niin erityistä että niihin voidaan asettaa ryhmävaltaa ja sensuuria. Yksi syy on varmasti se, että se vie julkiselta ja yleisesti nähdyltä alueelta tilaa. Usein tilanteissa joissa silmiä ei voi turvallisuussyistä laitata kiinni. Samasta syystä joitakuita häiritsee uskonnollinen julistaminen enemmän kuin pampfletit, sillä ihminen voi laittaa silmänsä kiinni ja olla lukematta, mutta korvissa ei ole samanlaista sulkijajärjestelmää.

Nyrkkisääntönä voikin olla se, että jos patsas vaatisi jonain muuna taidemuotona disclaimerin, sen paikka ei olisi julkisessa tilassa. Tässä moni vastustaa disclaimerin ideaa. Monestakin syystä. Nähdäkseni niiden jälkeen voi olla jotain perusteita vaatia patsaiden sensuuria. (Minusta se olisi ... no, hillitön. Eli olen kampanjan puolella. Voin kuitenkin listata myös mielestäni valideja asioita sitä vastaan.) Punnitsen tässä hieman molemmilta puolelta.
* Suojelu heikentää ihmisiä ja kannustaa heitä poteroitumaan. Voidaan sanoa että jos ihmisellä on asenneongelma, hänen täytyisi tutustua asiaan. Jos ihminen on herkkä ja heikko, hänen pitäisi enemmänkin taistella tätä vastaan ja kasvaa ihmisenä. Tämä on tietenkin aivan totta. Mutta kuitenkin yleensä heikkouksia harjoitellaan pois muulla tavalla. Eikä ihmisiä pitäisi pakottaa sellaiseen tarpeettoman rajusti. Tuskin lisäksi ajaa mitään suvaitsevaisuutta siinä että epämiellyttävää aineistoa tungetaan näytille. Uskonnottomat ovat kuulleet "ette ymmärrä, tutustukaa" -tyylistä tunkeilua. Ja kovasti on se "Suvivirsikin" muuttanut kaikki uskonnolle myötämielisiksi. NOT.
* Pitää sietää erilaisuutta. Tämäkin on totta. Voi se silti ärsyttää. Voidaan kysyä miksi julkisessa tilassa pakkoärsytetään ihmisiä. Mielipidekirjoituksen lehdessä voi vastineittaa. Mutta milläs rakennat jonkun patsaan vastaprovokaatioksi? Patsaat ja julkiset rakennukset edustavatkin rahavaltaa jossa instituutiot nojaavat mahtiinsa ja tekevät jotain johon vastaaminen on hyvinkin haasteellista. Jossain määrin kirkkorakennusten prameus ja kauneus toimiikin tästä hyvänä demonstraationa. Niillä korostetaan sitä miten kirkko on tärkeä kun taloilla on kulttuurihistoriallista arvoa ja muutenkin niissä on kallista ja vaikeasti tuotettavaa ja hienoa taidetta. Ja tämä on tuotettu vallalla. Joka siis tukee itseään tämänlaisilla rakennelmilla.
* Tämänlaisella tehdään varsin pinnallista mainosta. Se on totta. Moni varmasti hakee mediatilaa tämänlaisilla projekteilla. Tom of Finland on ollut viime vuosina varma tärppi lööppeihin. Ja asia varmasti kiinnostaisi ulkomaillakin. Toisaalta voitaisiin kyllä nähdä että se että jotain tehdään mainokseksi ei olisi muitakin arvoja. Olisi omituista syyttää kirkkoa pelkäksi tyhjäksi taiteeksi siksi että ne ovat myös vallan demonstrointeja ja siihen liittyviä voimannäytteitä.

Rasismista

Olin huvittunut siitä että patsas nähtiin rasistisena. Joku voisi aloittaa pilkunviilaamisella. Sillä, että rasismi tarkoittaa rotua. Muslimi taas on uskonto. Teknisesti näin onkin. Mutta rasismin sisältö tulee kuitenkin selväksi kun katsoo ihmisten puheita asiasta. (Tätä uudistettua sanaa voisi kutsua "rasismiksi" erotuksena rasismista.). Mutta tämä huomautus on todellakin tarpeen. Sillä jos huomaa että kysymys ei olekaan rodusta vaan uskonnosta, voi huomata että siinä kiusaantuvat myös monet kristityt.

Usein "rasismi" on nähty jonain joka kohdistuu maahanmuuttajiin. Ja se nähdään siten että enemmistö olisi jollain lailla vähemmistön kimpussa. On nähty että muslimit ja tummaihoiset ja muut ulkomaalaiset olisivat tässä niitä joita kohtaan ollaan "rasisteja". Ja kantasuomalainen ei siksi voisi kohdata "rasismia". Tämä käsite laajenee tätä kautta. Ja ennen kuin lähden miettimään voiko valkoiselle suomalaiselle heteromiehelle olla sittenkin "rasistinen", voidaan käsittää miksi tämä homopatsaan rasistisuus on ajatuksena niin tarttunut.

Syynä on se, että Nuutti Hyttinen on itse perussuomalainen ja selittänyt omista motiiveistaan. Tämä on luonut ikään kuin syntykertomuksen joka sitten luo lopullisen taideteoksen sisällön. Tässä teoriassa mesenaatin halu on se joka määrittää taideteoksen. En pidä tätä kovin väistämättömänä.
* Ajatus ei ole läpeensä huono. Jossain määrin pitää paikkansa klassisen ajan näkemys jossa taiteilija on itse asiassa käsityöläinen. Sellainen jolta tilataan esine ja jos esine ei miellytä, häneltä ei tilata toista - ja kenties kerrotaan asiasta kavereillekin moitteita. Joka antaa ison vallan tilaajille.
* Suosittu on ollut myös ajatus siitä että taiteilija loisi teoksen sisällön, jopa mesenaattin kustannuksella pilaillen.
* Ja sitten Derridan jäljillä kulkevassa postmodernissa maailmassa on korostettu sitä että tosiasiallinen sisältö löytyy tulkitsijan päästä.

Kun julkisessa keskustelussa kampanjan aloittajan motiiveista on napsittu talteen pelkkä ajatus muslimivihamielisyydestä aka. "rasismista" ja jätetty pois muita yksityiskohtia niin että tämän kulman merkitys on korostunut. Ja tämä sitten on liitetty alkuperäkertomukseksi, on homopatsaasta saatu "rasistinen". Tätä en olisi mitenkään uskonut jossa Tom of Finland -lakanat ovat olleet antirasistien suvaitsevaisten intellektuellien ostoslistalla jonkinlaisena statusesineenä jolla pystyy demonstroimaan sitä miten suvaitsevainen on.

Kenties Hyttisellä on "rasistisia" mausteita mielipiteistössään, mutta minun on, ainakaan mediassa näytetyn perusteella, vaikeaa nähdä häntä "rasistina" sanan täydessä merkityksessä. Saati rasistisena ilman heittomerkkejä. Ja vaikka olisikin tällä on melkoisen vähän tekemistä sen kanssa mitä itse teos sitten olisi. Jos patsas kuvaisi joko neekerien hirttämistä tai vaihtoehtoisesti kuvaisi jotain ISIS -sotureita dekapitoimassa patsaan viesti saattaisi olla toinen. Mutta jumankekka. Se on Tom of Finland, stereotyyppinahkahomoartisti. Luultavasti yksi Suomen globaalisti tunnetuimmista - ellei peräti tunnetuin - taiteilija.

Kaiken kaikkiaan.

Patsaskohussa olisi paljon potentiaalia vaikka mihin. Valitettavasti suurin osa ihmisistä ei ole kiinnostunut potentiaaleista. Heitä kiinnostaa se, miltä he näyttävät kavereidensa silmissä. Mitään muuta sanottavaa patsaskiistasta minulla ei tavallaan olekaan.