Ylläoleva kuva on facebookin "Kirkkovene" -ryhmästä. Ryhmän ideana on korostaa miten huumorintajuinen kirkko on. "Kirkollisen huumorin pääkannattaja". Eli jotain joka on enemmän kuin muutaman sekalaisen hullun pitämä huumorisivusto. Se onkin usein hyvin paljastava siitä miten asiallista se kirkon käymä keskustelu ateistien suuntaan on. Huumoria käytetään hyvin usein enemmän suojana kuin hauskuutena.
Jossain määrin tämä on oikeutettua ja luvallista. Ja jos otetaan vaikka huumorointiaiheeksi ateismi, voinen huomauttaa että suuri osa hikipedian "ateismi" -artikkelista on kädenjälkeäni. Samoin kuin "kirkosta eroaminen". Ongelmatapauksissa kysymys onkin usein siitä mitä sinne sekaan laitetaan.
Otetaan vaikka tuo yllä oleva kuva tältä päivältä. Itse asiassa siinä oleva matkalippuoivallus on melko hauska. Ei toki mitenkään suurella omintakeisuudella. Mutta kuitenkin siinä selvästi on jotain huumoriarvoa. Samoin siinä että "vapaa-ajattelijoita" kuvataa "tasa-ajattelijoiksi" on jossain määrin humoristinen perusta.
Kykenen ymmärtämään jopa sen, että vaikka premissi siitä että lentokonekoodistot tulisi kieltää samalla syin kuin "Suvivirsi", niin ollaan siinä "suomen lipusta risti pois" -olkiukkolinjamalla. Sillä usein tietämäni kriitikko tällä asialla käyttää aivan toisenlaisia argumentteja suvivirren torjumiseen. (Ateistien parissa kiertää itse asiassa suosittu meemi yksisarvisista ; Tässä korostetaan että yksisarvinen on tyhmä ajatus. Ja jos uskot yksisarviseen kaikesta huolimatta niin aivan rauhassa. Mutta jos pakotat yhteislaulamaan yksisarvisen kunniaksi ja yksisarvinen yht'äkkiä päättää juridisia kysymyksiä vaikkapa siitä että milloin kaupat ovat auki tai kuka saa mennä naimisiin, riippumatta siitä uskooko yksisarviseen vai ei, niin sitten yksisarvinen on myös vankasti vastustettava ajatus. Eli jos Suomen lipun risti muuttuisi symboliksi jonka mukaan jokaisen ateistin pitäisi muuttaa Pohjois-Koreaan koska Suomen lippu tarkoittaa että vain kristitty voi olla Suomen kansalainen, niin sitten kyllä. Sitten se lipun risti pitäisi ehdottomasti muuttaa. Eikä tämä saisi olla mikään neuvottelukysymys. Jos argumentisto vedetään tuohon linjaan, kokonaisuus tuomitaan sen kokonaisuuden mukaan mitään pois jättämättä. Ja vaikka en ole ateisti olen tässä kohden täsmälleen samalla kannalla. Anteeksi nyt vaan.) Ajatus on siisopillisesti yhtä osuva kuin selittäisi että kristityt uskoisivat että maailma on 6000 vuotta vanha ja että heistä on tärkeää rukoilla että Jeesus siunaa heidän raketinheittimensä että he voivat tappaa homoseksuaaleja ja polttaa noitia. Mutta sitten toisaalta ihan oikeasti ymmärrän että tuon kristillisen mukastereotypian lausumisessa on jotain hauskaa. Ja tässä mielessä myös tuossa matkalippuhommassa voi olla jotain huvittavaa. Juttu on typerä ja eiosuva, mutta sillä on jonkinlaista huumoriarvoa.
Sen sijaan siinä välissä on sitten lausuma joka on tölvimistä vailla tyyliä tai huumoria. "Kyllä ei enää saada mitään kiksejä kirkon kiusaamisesta. Sen verran meillä on uskontoon pohjautumatonta moraalia jäljellä että ei potkita maassa makaavaa, kertoo eräs tasaista ajattelua osoittava tasa-ajattelija." Kohta ei ole hauska (no pun here). Ja se ei ole myöskään mikään jatkovitsin virittäjä (it is not set up).
Kohdassa voisi kenties nähdä jotain ironiaakin. Sillä tosiasiassa valtaosa ateisteista ei kuulu vapaa-ajattelijoihin. Vapaa-ajattelijoissa on noin 2000 jäsentä. Kun taas suomessa on noin miljoona ateistia. Vapaa-ajattelijat eivät ole oikein kenenkään suosiossa. He ovat suututtaneet esimerkiksi Jussi K. Niemelää seuranneet uusateistit. Tässä mielessä vapaa-ajattelijoiden moittiminen onkin juuri sitä maassa makaavan potkimista. Siitä on tullut olkiukko johon kohdistetaan turhautumista kaikesta siitä mikä uskonnottomissa tai liberaaleissa sattuu ärsyttämään.
Kohta onkin enemmän vihanilmaisu, sosiaalista jengikikkelin nostoa sosiaalisesa mediassa. Tässä ei rakenneta vitsiä vaan puretaan jonkinlaista turhautumaa. Tai jos turhaumaa ei ole, niin tässä tehdään tarkoituksella hyökkäys tiettyä ihmisryhmää kohtaan vain siksi että voidaan. Se on itse asiassa eihauskaa asiattomuutta jota väitetään huumoriksi. Kun kohdassa on kokonaisuus A joka on hauska ja B joka on hauska pienellä mielikuvituksella, on ajatuksena ilmeisesti se että osa C joka ei ole A eikä B olisi ehdottomasti huumoria ja hauskaa koska A ja B. Mikä on tietysti idioottimaista hevonpaskaa. (Joka ei ole huumoria, vaan statement of fact.)
Huumorin aseluonne vahvistuu kuitenkin melko vankaksi heti kun katsoo reagointia. Tässä ilmituleminen on kätevä kuulustelumentelmä. Vastaus kun kertoo paljon siitä millä asenteilla tässä liikutaan. Siksi lähetinkin kommentin ja siihen vastauksen. Sain siihen reaktioita jotka sitten kertovat lopun.
En tiedä mitä tähän pitäisi sanoa. Kun kerroin että se, että esittää että vain kiusaaminen on pilkkaa eikä huumoria ja että tässä on eroa, sain vastaukseksi Mika Helinin asiallisen kommentin "Touché, loser." Häntä komppasi Pasi Hänninen sanomalla "Osui ja upposi :)"
Näiden sävynä oli ilmeisesti ajatella että kaikki reaktiot vitseihin tarkoittaisivat sitä että vitsi olisi osuva. Eli "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa". Tämä on tietenkin siitä paradoksaalista että kirkkoveneen parissa usein tapahtuvaa tuohtumushuumoroinnin kannalta se tarkoittaisi että "vapaa-ajattelijoilla" ja muilla "tasa-ajattelijoilla" olisi paljonkin asiallista kritiikkiä. Itse en kuitenkaan näe tälle ilmiölle mitään pohjaa. Väite siitä että vitsi josta tulee asiattomuutta koskievaa kritiikkiä olisi hyvä vitsi vaatisi perustellun. Reifikaatio taas ei ole perustelu. Tässä tapauksessa se on lähinnä kritiikin ohittamista ns. horse laugh -strategialla. Joka takaa sen että asiattomuuksia viljellään entistä enemmän koska virheistä ei opita vaan päin vastoin virheet määritellään onnistumisiksi.
Se, että sekoittaa kansanlauseen ja koirien käyttäytymisen ihmispsykologiaan kuvaa lähinnä siitä miten pienellä tutkimustiedolla ja kognitiotieteen ymmärtämisellä yllämainitsemani kommentaattorit olivat liikkeellä. Äly ei riitä argumentaatioon, ja kun heidän sanoistaan avuksi etsii sen ainoan viisauden siemenen mikä siellä kenties teoriassa voisi olla niin sekin on pseudotieteellistä paskaa. Kun huumorintajuttomuus yhdistyy typeryyteen tavalla jossa runsasta on vain asennevammaisuus, ei siitä varmasti synny positiivista mielikuvaa kirkosta ja siihen kuuluvista vitsinikkareista.
Se, että Helin käytti miekkailukieltä oli tietenkin siitä huvittavaa että hän ei todistetusti osaa touchen ajatusta vittuilun jalossa taidossa. Ja mitä luultavammin hän ei voi opettaa minulle juuri mitään siitä miten tuo jalo taito tehdään käytännössä. Se, että hän koristaa tätä loser -sanalla kertoo loput asenteesta. Koska kirkkovene on osa sitä modernia kirkollista PR -puhetta tämä ei ole mitään joka mittaa parin tyhmän reaktioita. Se, että nämä ovat sensuroimatta, näiden laukojat palstoilta pois potkimatta ja että palstan puolelta ei tullut mitään, edes puolen tavun vastaansanomista, siitä että täällä ollaan heti lynkkausmeiningissä kertoo sen että kysymys on laajemmasta asiasta. Tätä on asiallinen huumorintajuinen kristitty.
Arvatkaa olenko liittymissä kirkkoon kun tuollaista asennetta tulee? Tämä loser ei anna penniäkään pilkkaajilleen. Anteeksipyyntö ei tässä enää riitä näiltä ihmisiltä joiden nimet ovat sitaattioikeuden nimissä ikuisesti julkisia. Sillä hyvillä kristityillä kenties on armo. Mutta nuo ihmiset eivät ole hyviä kristittyjä. Ja ennen kaikkea minä en ole kristitty. Minulla on toisia hyveitä. Kuten esimerkiksi hyvä muisti ja seurauseettinen oikeudentunto.
Opettaisin Helinille mielelläni mitä touché tarkoittaa. Mutta elämme väärää aikaa ja kaksintaistelut ovat laittomia. Tosin tällä ei ole hirveästi väliä sillä tästä huolimatta kaksintaistelut on tarkoitettu kahden herrasmiehen välienselvittelyksi. Hänestä ei saa herrasmiestä edes unelmissaan. Hän ei ole edes naamaan sylkemisen arvoinen. Sillä sylkeni saastuisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti