Tänään aamulla herätessäni oli sellainen olo että edessä olisi hieno päivä olla heteroseksuaali mies. Tämä ei ole yleistä, sillä niin vaikeaksi on heteroidentiteetti tehty nykyään. Onhan se syrjivää että homoseksuaalit näkyvät katukuvassa ja pääsevät avioonkin. Nuo asiat kun kuuluisivat vain heteroille. Mutta tänään en miettinyt tämänlaisia. Poikkeustilaan on ymmärrettävät syyt. Aurinko paistoi ja huoneessani ei näkynyt ainoaakaan homoa. Olin siellä täysin yksin, omassa heteroseksuaalissa uljaudessani. Yksin onkin heteromiehen parasta olla. Naisen eli feministin läsnäolokin olisi vain ärsyttänyt ja pilannut tämän kauniin hetken nalkuttamisellaan ja telaketjuillaan.
Tämä iloinen hetki oli tarpeen. Sillä monet ihmiset ovat kyllästyneet siihen että juttuni rämpivät alapäähuumorin liejussa ja uhrimentaliteetin syvänteistä. Tämä ilo takasi minulle mahdollisuuden käsitellä jotain ylevää, kauniista ja puhdasta. Heteroutta. Jossa ollaan ensisijassa heteroita ja homoja ja vasta toissijaisesti vaikka kristittyjä ja putkimiehiä. Heteroismia ja siihen liittyvää heterosaatiota täytyy kunnioittaa, koska se on kaunis, tosi ja luonnollinen asia! Kuten itse olen asian pukenut ; On hienoa olla Hetero Pride, huonoa olla joku homo -bride..
Nousin ja katsoin alastonta vartaloani kokovartalopeilistä. "Hyvää huomenta, hetero", toivotin peilikuvalleni. Kelpaisin taatusti alusvaatemalliksi, jos sen kaltaisiin homoseksuelleihin leikkeihin voisi heterokin lähteä mukaan. Peilin kanssa tarkistaminen on tärkeää. Sillä niiden avulla sain tarkistettua kätevästi kaksi merkittävää elämäntapavalintaani. Pystyin tarkistamaan että olen valinnut olevani mies. Aivan kuten olin valinnut olevani heteroseksuaalikin. Katsoessani omaa ruumistani, tunsin sisälläni jo hieman sopimattomia värähdyksiä. Häpeä meni kuitenkin nopeasti ohi, sillä tiesin aidosti valinneeni jälleen heteroseksuaalisuuden ja siihen liittyvän elämäntavan. Viime hämmennyksissäni yritin etsiä peilikuvasta visuaalisia vihjeitä naisten rinnoista, jotta olisin voinut suhtautua niihin heteroseksuaalisti, eli tuijottamalla niitä pitkään, pahastuneena siitä miten ne edustaisivat kammottavaa liberaalia yliseksualisoivaa valtaa. Peilikuvassa olivat kuitenkin vain omat tutut miestissini, joten päätin poistua tavanomaisemman kevyen esinärkästyksen vallitessa.
Valmistauduin aamutoimeni ja menin kadulle. Vastaantulijat näyttivät heteroseksuaaleilta. Kadulla oli turvallista ja miellyttävää kulkea. Samoin näin uskonnollisen lapunjakajan, jonka arvasin vakaumuksen johdosta heteroseksuaaliksi. Mutta osa heistä on tietysti niitä epäilyttäviä eheytyshomoja. Katselin lehdestä miten maamme ensimmäinen heteroseksuaali presidentti Sauli Niinistö oli heterovaimonsa kanssa vieraillut jossain. Olin tyytyväinen sillä aiemmat presidentit ovat vain sattuneet olemaan heteroseksuaaleja. Sauli Niinistö on sen sijaan ilon ja ylpeyden aihe koska suurin osa hänen menestyksestään johtuu niistä äänistä jotka annettiin hänen sukupuolisen suhtautumisensa vuoksi. Parasta on, että heidän koiransa lennukin on mitä ilmeisemmin kunnollinen hetero!
Sitten kun satuin tönäisemään ihmistä, jonka sukupuolisesta suuntautumita en ollut ehtinyt analysoida gaydarillani, hän äyskähti minulle "hiton homo". Se oli kyllä pahinta. Hyvin alkanut päivä meni välittömästi pilalle.
4 kommenttia:
Puhuin yhdelle tutulle tyypille tänään vahingossa heterotörkeyksiä naissukupuolen edustajista.
Eikös "heteros" kuulosta yhtä hienolta kuin "heros"?
Katsoin kerran ohjelmaa, jossa oli homoseksuaalinen koira, jota syrjittiin seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Mutta sitten se (tai hän) löysi paikan, jossa toteuttaa itseään. Oli vähän homoa tuo.
Yritän lukea blogiasi ja kommentoida sitä ja samanaikaisesti vielä käyttää Facebookia, Google Plussaa ja Diasporaa. On vaikeaa...
En ole robotti. Olen hetero.
Olet ehkä hetero, mutta oletko oikeaoppinen heteroisti?
Noh, se on uusi sana, joten sen implikaatiot ovat minulle tässä vaiheessa vielä jonkin verran tuntemattomia.
Kappas, Google Plussan kuvake ilmestyi.
Lähetä kommentti