Valitettavasti tämä sama ominaisuus johtaa siihen että koko pimennystä ei tavallaan edes oikein näe. Kuten yllä näkyy, aurinko on niin kirkas että se värjää ympäriltään ison alueen. Koska nyt tapahtui osittainen auringonpimennys, oli koko ajan liian kirkas pallo jotta kamera näkisi. Pääasia on, että minä näin. En tosin saanut tästä sitten oikein mitään filmille.
Onneksi keksin pikaratkaisun. Heijastavan ikkunan. Peilin kanssa tilanne ei toiminut. Mutta ikkuna josta pimennystä seuraa kulmassa johti siihen että vaikka itse aurinko oli liian valoisa, niin heijastuma oli sitten sen verran himmennyt että siitä sai otettua kuvan. Kun näin otetun kuvan värikäsittelee selkeästi saa aikaan jonkinlaisen kuvan pimennyksestä.
Kuvassa kiinnostavaa on se, että aurinko heijastumassa on juuri sen suuruinen kuin se oli taivaalla. Se valopallo siinä ympärillä on sitten raivostuttavan paljon suurempi.
2 kommenttia:
Minusta jotenkin pelottava näköinen pikku kuva.
Ei minua hirveästi vaivannut auringonpimennys. Mitä nyt jonkin verran otti päähän tavallista kylmempi ilma, jolla ehkä saattoi olla jotain tekemistä myös auringonpimennyksen kanssa.
Vai että auringonpimennyksen katselu polttanut vanhan kameran läpi silmät...
Itse menin katsomaan pimennystä parvekkeelle, kun huomasin, että valo ulkona oli himmentynyt. Ja ilman minkäänlaisia suojavälineitä. Vilkuilin aurinkoa paljailla silmillä varoen ja huomasin, että auringon edessä oli todellakin pyöreä kiekko, joka peitti auringosta noin puolet. Auringosta oli näkyvissä siis noin puolet sirpin muodossa. Ja katselin auringon pimennystä siis Jyväskylän naapurikunnassa. Älypuhelinkamera ei auringon kirkkaudesta johtuen erottanut kuuta. Silmät eivät palaneet.
Lähetä kommentti