 |
| Juhlat vietettiin perhepiirissä. ; Tarkalleen ottaen juhlaa viettivät minä ja yllätyskasa syanidinmakuisia leivonnaisia. Paremmin ei siis voisi juhlinta mennä. |
Yllättävän moni ihminen muisti sen mitä en itse meinannut. Eli täyttöpäiväni. (Isäni kyllä pilasi yllätyksen jo eilen muistuttamalla siitä että minulla on syntymäpäivä. Muuten olisin unohtanut sen. Tapa ei ole ainutlaatuinen.) Monet ovat toivottaneet toivotuksensa tavalla joka korostaa ns. "onnea". Onni on tässä kiinnostava konsepti;
* Sillä en paatuneena naturalistina tunnetusti usko sellaiseen. Vain todennäköisyyksiin. Joku siis haastaa maailmankuvani omana syntymäpäivänäni? Mitä helvettiä?
* Todennäköisyyskulmassa korostuu vähän sellainen henki että olisi jotenkin odotettujen todennäköisyyksien vastaista täyttää vuosia. Joka tuo mieleeni sen, lähinnä vanhoja ihmisiä vaivaavan, asenteen jossa tekisi mieli urputtaa siitä että "olen toki vanha mutta en niin vanha". En tiedä ovatko "parasta ennen" -päiväykseni menneet kovin loppupuolelle kun näitä onnentoivotuksia jaellaan.
* Ja muutoin onni tarkoittaa jotain onnellisuustilaa. Joka on kaltaiselleni pikkumaiselle nipottajalle ja yleisesti ärsyyntymisherkälle urputtajalle poikkeuksellinen tila, Minulle on valitettavan luontevaa viilata pilkkua joistain "onni" -sanan denotaatioista kuin katsoa mitä toivottajat ovat perimmiltään tarkoittaneet. Ja tässä ilmapiirissä tietty iloisuus ja positiivisuus voivat karista nopeammin kuin hilse päänahastani.
Mutta kenties toivottekin minulle tältä osin persoonallisuudenmuutosta, asenteenmuutosta ja kasvua ihmisenä. Se tulleekin tarpeen. Joskin en tiedä miten epäkohteliasta tai kohteliasta on korostaa heikkoja puolia juuri syntymäpäivänä. Mutta toisaalta se on päivä muiden ohella. Se on vain 24 tuntia ; Maapallon pyörimisen mukaan määritelty inhimillisen kulttuurin konstrukti. Joten miksipä ei.
6 kommenttia:
Eivätkö nuo ole runebergintorttuja?
Kykysi havaita ja tunnistaa kulttuurispesifiä konventioita ei koskaan jätä yllättämättä.
Eikö "täyttöpäivä" ollut Runebergin päivänä?
Voi, minä raastan, rikon ja revin kaikkia kulttuurisia konventioita niin pahasti että voin tehdä simaa jouluksi ja juoda glögiä maaliskuussa.
On nuokin kyllä täytetty. Ei pidä pelästyä kuollutta karhua, kuten Jeesus opetti. Rauhoittukaa. Se on täytetty.
Yhdistyksessä, jonka suuri aktiivi olen, oli runebergintortuiksi tehty varsin matalia ja maltillisia versioita, koska ei ollut sopivia vuokia. Ja sinun kuvastasi ei kuvakulmasta johtuen oikein nähnyt, olivatko torttunne korkeita vai matalia. Mutta millaisia torttuja saa oikeasti kutsua runebergintortuiksi? Onko tällä kysymyksellä mitään väliä?
Ne olivat aika korkeita versioita. Ruokien määritelmien miettimiseen en olekaan vielä hirveästi panostanut.
Kuten en siihenkään miten nuo peijakkaat syödään oikeaoppisesti.
Kaikellahan on väliä. Ja jos ei ole, niin tehdään. Puolisokin sanoi että normaali ihminen antaa mainosten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta minä tartun käyttämiinsä sanoihin ja etsin niistäkin jotain.
Lähetä kommentti