Jehovalaiset mainostaa (panettelua ja roskapuhetta)

Ylläoleva kirje ei ole tullut minun kotiini. Se on tullut eräälle toiselle, Järvenpäässä asuvalle, ihmiselle. Pyysin häneltä lupaa käyttää kuvaa ja hän antoi sen. Suomen kirjesalaisuuslaki on siitä mielenkiintoinen että minun ei tarvitse kysyä mitään lupia lähettäjältä. Kyseessä on Jehovan Todistajien mainos ja siihen on mukaan liitetty kirje. Kun ovikello ei soi, on kehitetty muita keinoja. Kyseessä on tavallaan mainos, joten jos ovessa ei ole mainoskieltoa sen lähettäminen tuskin rikkoo mitään lakia. Ihmiset saavat lähettää postia. Keino on kuitenkin asenteellisesti kyseenalainen. Siinä on sellaista irvokasta päämääräsuuntautunutta tuputtamista joka tuskin kantaa tulosta.

Samoin kuin tietysti on asenteellista sekin että en ole pyyhkinyt kirjeen lähettäjän nimeä yli. Sekin voi olla hieman asenteellisesti epäreilua. Mutta kun ihminen on aloittanut toimimisen lain mutta ei hyvien tapojen hengessä, on käytännönläheistä ja emotionaalisesti tyydyttävää palauttaa palvelus lähettäjälle. Miellyttävää on tietysti myös se, että käyttää julkisia tiedonhankintakeinoja ja hankkii selville kyseisen Jehovan Todistajan osoitteen. Hänen ovensa taakse voidaan sitten putkahdella soittelemaan ovikelloa. Ja hänelle voidaan lähettää postia. Postia jossa kerrotaan luonnonvalinnan pelastavasta voimasta. Valaisevaa! Väkevää!

Mutta takana on muutakin.

Jos mietimme Jehovan Todistajia liikkeenä on selvää että he eivät ole "julistuksellisia" vaan "käännytyshenkisiä". Siinä missä moni karismaatikko paasaa monologihenkisesti ja kääntyminen on kaiken huutamisen toivottu sivutulos on Jehovan Todistajilla ideana juuri se, että se on tehnyt uskonnosta - aivan kirjaimellisesti - ovelta ovelle -kauppaa. He yrittävät lähestyä henkilökohtaisesti mahdollisimman monia.

Ja tässä sillä on ongelma. Jos nimittäin kysymme miten Jehovan Todistaja päätyy soittamaan ovikelloasi, syynä on se että he kiertelevät vähän kaikkialla. Itse kutsun Jehovan Todistajia säännöllisesti kotiini nykyään ja he kertovat että Jehova tukee käännytystoimintaa ja jokainen joka päästää heidät kotiin on todiste Jehovan konkreettisesta vaikutuksesta. Mikä on höpöä koska tottakai he näkevät pirusti eiavautuvia ovia, se tuon kirjeen kirjoittamisenkin takana on ollut. Se, että joku avaa oven ei ole mitään johdatusta vaan odotettavissa mistä tahansa toiminnasta jossa ideana on Brute Force.

Mutta jos mietitte miten Jehovat tulevat takaisin, tilanne muuttuu jännittäväksi. Suomi nimittäin suhtautuu hyvin ankarasti henkilötietorekistereihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on tuore oikeudenkäynti jossa halutaan rangaista 50 000 euroa sakkoa satojen ihmisten tietojen keräämisestä. "Syytteen mukaan mies oli kerännyt, ryhmitellyt ja tallentanut muistitikulleen yli 300 henkilön valokuvat ja arkaluonteisina pidettäviä tietoja heidän yhteiskunnallisesta, poliittisesta ja uskonnollisesta vakaumuksestaan. Henkilötiedot oli jaettu noin kymmeneen pääryhmään, jotka oli nimetty muun muassa oikeistoksi, vasemmistoksi, juutalaisiksi, rotupettureiksi ja eliittiseuroiksi". Nämä ovat isoja asioita. Toki tuomioita ei voi saada sillä että opettelee henkilöitä ulkoa. Pään sisäiseen muistiinsa saa toki painaa vaikka puhelinluetteloita, ongelmia onkin siinä että paperille tehdyn tai tietokoneelle talletetun rekisterin voi helposti kopioida ja sähköpostittaa vaikka satoihin eri osoitteisiin muutamalla klikkauksella.

Jehovan Todistajilla on hieman sama ongelma. He eivät toki ole yhtä ison sakkouhan alla. "Tietosuojavaltuutetun mukaan ovelta ovelle -työssä on merkitty muistiin esimerkiksi ihmisten nimiä ja osoitteita ilman lupaa. Henkilötietolain mukaan tietojen keräämiseen tarvitaan ihmisten suostumus." Haasteena onkin se, että Todistajat eivät muista tulla uudestaan tai eivät osaa karttaa osoitetita pyyntöjen jälkeen jos heillä ei ole mitään rekisteriä. Moni haluaa että "jehovalaiset" tulevat uudestaan. Ja erityisen moni haluaa että "jehovat" nimenomaan poistuvat häiriköimästä. Molempia varten tarvitaan osoitetiedot. Joka tarkoittaa sitä että lähes väistämättä Jehovan Todistajilla jotka lähettelevät postia laatikkoosi on henkilötietorekisteriin verrattavissa oleva asia. Jota tuskin käytetään lain vaatimalla tavalla. Mutta ilman sitä he vain kiertelisivät ovilla entistä satunnaisemmin.

Jehovan Todistaja ei voi vähätellä asiaa ilman että hän ilmoittaa halveksivansa lakia. Tämä tie ei tietenkään ole kovin kannattava. Asia johtaa mielenkiintoisiin kiertelyihin. Esimerkiksi meillä vierailleet todistajat sanoivat suoraan Helsingin Sanomien juttuun viitaten että tietorekisteriasia on roskapuhetta ja panettelua. Pienellä utelulla paljastui kuitenkin että todistajamiehellä oli kalenteri johon merkittiin tapaamisaikoja ja tapaamispaikkoja. Jotta hän osaa olla oikeana päivänä oikeissa paikoissa. Hän ei ilmeisesti käsittänyt että lain silmissä tuokin on henkilötietorekisteri. Toki on tärkeää tiedostaa että Jehovan Todistajat mielellään "tulkitsevat" lakia kohdissa jonka juridiset tulkitsijat ovat tietosuojavaltuutetut. Ja asiaan on ohjeistuksia, jotka kiistävät muistiinpanojen rekisteriluonteen ja kiertävät luvansaamispykäliä.
1: Samoin kuin tuon alkuun laittamani kirjeen lähettäjä tuskin tiedostaa että voidakseen tulla tapaamaan niitä henkilöitä jotka tuohon kirjeeseen tarttuvat hän tuottaa rekisteriä. Kirjeen saanut henkilö ei ole kutsunut Jehovan Todistajia kylään tai muutakaan, joten voidaan olettaa että sitä on lähetetty useille, juuri sellaisille joita ei ole tavattu. Joten tämänlainen informaatio on entistä väkevämpää. Hän ei voi vain muistaa missä "Tuomo" asuu. Koska nimi ei sano mitään, avuksi tarvitaan osoite.

Rekisteri kun helposti viittaa vain johonkin exeltaulukkoon tai paperilomakkeeseen jossa on ruudukoita. Mutta jos saisin käsiini tuon henkilön kalenterin tai jos hän hukkaisi sen, kalenterin mukana katoaisi arvokasta tietoa. Varkaita saattaa kiinnostaa sellaiset tiedot kuin että milloin kukakin on kotona. (Siitä saa vähintään vinkkiä milloin ei kannata murtautua taloon.) Ja tämä kulma on se syy miksi rekistereitä yleensä pantataan. Huolimaton käsittely voi johtaa muiden käsiin informaatiota joka ei heille kuulu. Joka vihjaa siihen suuntaan että nuo tietosuojavaltuutetun lausunnot ovat kaikkea muuta kuin panettelua ja roskapuhetta.