Esko Valtaoja oli puolustautunut uskovaisien kiukkua vastaan. "Raamatun harmaahapsiseen Jumalaan ja ihmetekoihin en usko, mutta takaportti on jätettävä auki; maailmankaikkeutemme on niin nuori, ettei kaikkia vastauksia tiedetä". Tämänlaatuinen agnostismi on kiinnostava. Minullakin on teoriassa takaportti auki siltä varalta että Jeesus haluaa sitä kautta tuupata sisälleni. Ja jos häntä ei huvita, niin en suutu. Ja pidän sitten vain mieleni siveänä kaiken maailman delegaatioilta ja muilta tämänlaisten takaporttien talonmiehiltä.
Agnostikon hautajaisiin liittyy kuitenkin erikoinen ajatuspähkinä. Se on vähän kuin vanha ajatus siitä että kun ateisti on arkkuun puettuna niin hän on "parhaat päällä mutta ei minnekään menossa." Mutta erilainen.
Sellainen jonka demonstrointiin voidaan käyttää fysiikkaa. Kvanttifysiikassa tunnetaan ajatuskoe Schrödingerin kissasta. Siinä kissa laitetaan laatikkoon ja sitten arvaillaan onko se elossa vai kuollut. Samoin agnostikon hautajaisissa voidaan ajatella että siinä on tyyppi laitettu samanlaiseen Schrödingerin laatikkoon ja sitten arvaillaan onko hän paratiisissa vai ei. Ja kuten kvanttifysiikka opettaa, agnostikko on samanaikaisesti äärettömän aikaa elossa että kuollut lopullisesti.
Toki on syytä olla varovainen jos näitä Schrödingereitä lähtee kokeilemaan käytännössä. Sillä viime aikoina on uutisoitu Bart -kissan seikkailusta. Bart oli jäänyt auton alle ja haudattu. Ja tämän jälkeen tämä oli kaivautunut ulos haudastaan, josta hän oli noussut 5 päivän kuluttua. Mikä tehnee hänestä kissojen vapahtajan. Ja voimme huomata miten Jeesus oli kuitenkin Bartia mahtavampi ; Hänellä vastaavaan ihmetekoon kuluu 2 päivää vähemmän aikaa kuin kissalla!
Joka tapauksessa Bart antaa toivoa kaikille meille jotka joudumme joskus Schrödingerin laatikkoon. Se on todellakin laatikko jossa on takaportti auki.
6 kommenttia:
Miksi Esko Valtaoja uskoo, että Raamatussa Jumala olisi kuvattu harmaahapsiseksi? Onko hän jotenkin tyhmä?
Ja jos Schrödingerin kissa on hypännyt pois laatikostaan, niin tiedämmekö me silloin, että onko se elävä vai kuollut?
...Eikö kissojen kuolemaa eläinlääkäri tai edes muu lääkäri varmista?
Olipas Valtaoja tosiaan tyhmä. Sillä kaikki tietävät että Jumala on punanahkainen perunanenä. Lisäksi hän työskentelee sirkuksessa
Tai kuten Raamattu kuvaa Häntä (Johanneksen ilmestys 1:14-16)
"Hänen päänsä ja hiuksensa hohtivat valkoisina kuin valkoinen villa, kuin lumi, ja hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit. Hänen jalkansa välkehtivät kuin sulatusuunissa hehkuva pronssi, ja hänen äänensä oli kuin suurten vesien pauhu. Hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, hänen suustaan pisti esiin kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat kuin loistava keskipäivän aurinko."
Kissojen kuoleman varmistus on aika heikolla tolalla. Lääketieteen kannalta näitä vääriä kuolleeksi diagnooseja onkin tehty ennen modernia aikaa aina silloin tällöin. Kenties jopa Roomalaisten aikaan.
PS. Jos Scrödingerin kissa hyppää pois laatikosta aaltofunktio romahtaa ja tiedämme että se on kissa.
Minusta yksi uskonnon naivimpia asioita on kuvata jumala ja sen antagonistit persoonallisiksi....
Esim hindulaisuuden monikätiset jumaluudet ovat eri ominaisuuksien symboleita. Jahve tai jehova tai allah on patriarkaatin symboli. Siksi persoona on lisätty. Mutta että uskoa persoonaan. Sama kuin uskoisi poliittisen ohjelman olevan totta eikä vain tiettyjen edunhaltijoiden painotus... hyi hitto...
Eikö tuo tuossa ole puheen perusteella Jeesus Kristus. Uusi testamentti ei tosin kerro, että hänellä olisi ollut partaa. Ja vaikka kertoisi, niin Jeesus on ollut ihmisenä ihmisten joukossa, joten en sanoisi, että Jumalalla sinänsä olisi Jeesuksen naamatukkataulun perusteella parta.
Ja vaikka Johanneksen ilmestys esittäisikin Jumalalla sinänsä olevan parta, niin minä sanoisin siinä tapauksessa, että ko. kirja on vähemmän helppo ottaa tiukan realistisena kirjallisena esityksenä.
Myöskin lueskelin juuri Hikipediasta kissaeläimestä tietoa. Tallensin myös koneelleni kuvan Karvisesta natsien hakaristilippu taustallaan.
Itse olen sitä mieltä, että Jumalan persoonan painottaminen liikaa antropomorfisoi Jumalaa.
Lähetä kommentti