Quinella on valtavan kuuluisa periaate koskien ontologiaa "To be is to be the value of a bound variable." Monesti olemassaolosta keskustellaan tavalla jossa "Jos niin tai näin niin Jumala on olemassa". Mutta Quinella sävy oli enemmänkin niin että hän määritteli mitä tarkoittaa että teorialla on ontologinen sitoumus. Tämä voidaan muotoilla toki myös siihen muotoon että Quinesta se mitä teoria esittää on olemassa on mitkä arvot sen sidotuissa muuttujissa on (bound variable).
Tämä ei toki ole sellaisenaan tolkullista. On ymmärrettävä että silloin kun muuttuja ei ole sidottu, se on vapaa muuttuja (free variable). Vapaa muuttuja on notaatiota joka spesifioi kuvausta. Muuttuja (joka on jossain kaavan kuvauksessa) joka ei ole sidottu kvanttorilla (quantifier) tai siihen verrattavissa olevalla symbolilla. Kvanttori taas on määritelty operaattori kuten esimerkiksi logiikassa käytetty universaalikvanttori (∀) tai eksistenssikvanttori (∃), joita käytetään tunnistamaan predikaatin totuusarvon "yleisyyttä". Kun predikaatin muuttujia sidotaan, kiinnitetään, syntyy lopulta kaavoja jotka ovat propositioita.
Jos vaikka katsomme Quinen kautta kannanottoa "Brutus joko tappoi Caesarin tai ei tappanut Caesaria". Normaalissa tarkastelussa voidaan huomata että lause on joka tapauksessa tosi. Se voidaan muotoilla loogiseen muotoon "p v ¬p". Quinen mukaan tässä kaavassa oleva p ei ole muuttuja sanan täydessä mielessä Se on skemaattinen merkki (schematic letter). Quinen näkemyksiä katsoessa vastaan tulee usein sana "dummy note". Se kuvaa mielestäni mukavasti sitä miten skemaattinen merkki ei itse asiassa ole oikeastaan muuta kuin paikannäyttäjä jollekin johon laitetaan päälle jotain. Esimerkiksi kaavassa "p" ei ole mikään kunnollinen asia, vaan pelkästään jotain johon voidaan laittaa jotain lauseita. Vaikkapa Caesarista. Aidon muuttujan tekee se, että se voidaan kvantifioida. Ja vasta kvantifiointi antaa lauseelle sen ontologisen merkityksen.; Voidaan nähdä että muuttujat ovat ontologisesti sidottuja ja skemaattiset merkit ovat ontologisesti viattomia ; Ne eivät tavallaan ole edes reaalista kieltä Quinen määrittelemässä/tarkoittamassa mielessä.
Eli objektien olemassaolo (ontologia) on Quinen epistemologian mukaan kielellinen ja teoreettinen oletus. Objektien olettaminen tieteessäkin on kielellinen referenssi. Teoriat eivät ole suorassa evidentiaalisessa suhteessa objekteihin ja niiden ominaisuuksiin, vaan mukana enemmänkin lauseisiin sidottuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti