Karkeasti sanoen kolme asiaa näyttävät monien silmiin samalta. On linnoja (castle), linnakkeita (fortress) ja kartanolinnoja (château). Arkikielessä linna tarkoittaa keskiaikaisen mielikuvan tuovia sotilasmielikuvia tuovia rakennelmia. Näiden välillä on pieniä eroja. Ja niiden erojen takana on mielenkiintoisia historiallisia muutoksia elämässä ja elämäntavassa. (Tämä kirjoitus on luonnollisesti aikamoinen karkeistus. Aikajärjestys on enemmän "yleinen ja suuntaa antava" ja tähän liittyy selkeitä vääristymiä jos katsoo yksittäisiä linnoja, kartanoita ja vastaavia. Tässä karkeistamisessa on tarkoitus tuoda esiin idea. Joka sitten on mielestäni perustellumpi. )
Linnalla on kaksi funktiota. Linnan on pystyttävä torjumaan hyökkääjiä ja toimimaan sotilaallisena kompleksina. Toisaalta linnan sisällä on oltava myös siviilitoimintaa. Toisin sanoen linnassa asuu muitakin kuin sotilaita. Linna on tätä kautta usein laajentunut sitenkin, että linna ja sitä ympäröivät muurit ovat suojanneet kaupunkilaisia. (Usein veroja tai muuta vastaavaa vastaan.) Linnat voivat olla periaatteessa puisia tai kivisiä. Toki kiviset rakenteet suojaavat parempia ja ne ovat parempia linnoja. Eivät kuitenkaan enemmän linnoja.
1: Kaupunkia ympäröivä muuri (citadel) on kuitenkin vielä lakettava erikseen. On mahdollista rakentaa muuri ilman että sen keskellä on linnaa. Ja voidaan tehdä linna ilman että sen ympärillä on kaupunginmuureja. Toisin sanoen linna on myös jollain tavalla keskitetympi rakennus kuin muuri. Muuri kieltämättä pitää sisällään siviilielämää ja sillä on sotilaallinen funktio.
Tässä vaiheessa on helppoa ja selvää puhua vaikka feodaalisesta sääty-yhteiskunnasta. Tässä maailmassa on ajateltu että on erityinen sotilassääty jonka funktiona on yleisesti suojata siviiliväestöä. Tässä vaiheessa voi olla mutkikasta joa erottaa erikseen poliisivoimia ja sotilasvoimia. Näitä kulttuureita ihailevat konservatiivit eivät välttämättä tiedosta sitä, että tähän sotilassäätyyn on usein liittynyt erivapauksia aseissa. Toisin sanoen tavalliset kansalaiset eivät ole esimerkiksi saaneet omistaa miekkoja tai jotain muita tietynlaisia aseita. Tällä varmistetaan että turvallisuusmonopoli ja sotamonopoli ovat sotilassäädyllä. Linna on sotilassäädyn tapa oikeuttaa verotulonsa. Kaupungin muurien sisäpuolelle pääsemisen ehtona olevat aserajoitukset ovat heidän keinonsa varmistaa tämän oikeuden pysyminen.
Toisaalta tässä ajassa kuningas ja lordi selvästi osallistuu sotimiseen tai on sotimisen oleellinen kohde. Tämä on feodaaliajalle luontevaa. Valta siirtyy ja siitä taistellaan tappamalla valtaapitäviä. Valta on hierarkiapeliä jossa sukulaisuus ja syntymisjärjestys painavat paljon. Tämä tekee lordeista ja kuninkaista on saatu keskeisiä sotilasiskujen kohteita.
Linnake taas on jotain joka on puhtaammin sotilasrakenne. Koska se ei ole koti, sen tärkein funktio on suojella sisällä olevaa sotilastoimintaa ja mahdollistaa sotilastarvikkeiden varastointia, toimia tukikohtana josta lähdetään sotimaan jne. Tämänlaiset rakenteet yleistyivät vasta lordikeskeisen feodalismin purkauduttua. Armeijaa ei enää omistaneetkaan lordit, vaan puhuttiin enemmänkin valtiollisista armeijoista. Kuninkaat asuivat linnoissa, mutta he eivät olleet aina armeijoidensa yhteydessä. Näin syntyi tilaa myös sotilasrakenteille joissa ei vietetty siviilielämää, esimerkiksi kasvatettu lapsia.
Kartanolinnat taas ovat karkeasti sanoen vielä myöhäisempää perua. Ne näyttävät linnoilta mutta ne ovat siviiliasumuksia. Niissä voi olla esimerkiksi ensimmäisessä kerroksessa suuria ikkunoita. Niiden tornejen ulokkeet voivat olla liian pieniä jotta niitä voisi käyttää sodassa vaikka jousimiesten piilopaikkoina joiden takaa nämä voisivat ampua suojasta. Nämä voidaan nähdä rakennuksiksi jotka lainaavat linnamaisia ulkonäköpiirteitä sen vuoksi että aiemmin sotilaallisissa linnakkeissa on ollut vallanpitäjiä. Koristeet ovat enemmän tämän vallan jäänteistä muokkautuneita ornanementteja. Tänä aikana ylhäisö ei selvästi ole kovin oleellinen sodankävijä tai sodankäynnin kohde.
Palatsi(palace) on sitten ylhäisön asuinpaikka joka ei ole sotilaallinen vaan demonstroi jonkinlaista hyvää mutta pröystäilevää makua. Palatseja oli paljon jo renessanssiajalla. Niissä ei ollut sotilasrakenteita ja niiden tarkoituksena oli demonstroida majesteettisuutta ja mahtia esteettisyydellään ja mahtipontisuudellaan. Nämä olivat yleensä kaupunginmuurien sisällä joten ne tarvitsivat vähemmän suojaa sen ajan maailmassa. Tässä kohden voidaan nähdä että taustalla on se, että mahtimiehet eivät olleet samalla tavalla sisäisen hyökkäyksen kohteita ja sotilaallisia toimijoita kuin feodaaliajan lordit. Renessanssiajalla raha ja kauppa ja vastaavat asiat olivat tärkeämpiä kuin suora kyky lyödä turpaan.
On mielenkiintoista huomata että itselleni palatseista tulee mieleen
ennen kaikkea Napoleonin jälkeinen aika. Ja Napoleon oli siitä
kiinnostava että hän tarjosi nykykonservatiiveja kiinnostavalle
siviiliväestön aseistukselle erityistä huomiota. Asenteen takana oli
ennen kaikkea ranskan vallakumouksen aikaansaama muutos asenteissa.
Kansalaisen suhde oman itsensä ja valtionsa puolustamiseen oli
muuttunut. Silti valtaapitävät eivät tämän johdosta joutuneet muuttamaan
takaisin linnoihin. Sen sijaan näyttää että yhä useampi rikas pääsi asumaan huviloille (mansion).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti