Elämme ylitekstualisoituneessa maailmassa. Mainoksiin tungetaan väkisin tekstuaalisuutta. Olen itsekin tekstuaalisesti aktiivinen, ylpeästi. Toki perinteisellä tavalla jossa pariudutaan niin että toinen on se joka lukee ja toinen on se joka kirjoittaa. En vastusta tekstuaalisuutta sinällään vaan yhteiskunnan ylitekstualisoitumista.
Teksti myy ja taksi tuo, mutta kannattaisiko miettiä lapsia. Ennen ymmärrettiin että kannattaa hienostunesti vilauttaa tekstuaalisuutta ja iloita tekstistä siveästi. Nykyään moni kirjoittaa niin kauhean pitkästi että mikään ei jää arvailun varaan! Ei kaikkea tarvitse paljastaa! Ihmisen tekstuaalisuus on hyvä asia ja hänen oma asiansa.
Älkäämme turmelko nuorisoamme liiallisella tekstuaalisuuden joka paikkaan tunkemisella. Olkaamme vaikka visuaalisia ja käyttäkäämme kuvia. Esimerkiksi kuvia vähäpuheisista naisista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti