Jos mietitään arkielämää koskevia ongelmia, voi moni kokea sen epäilyttäväksi. Descartesin epäilys kun näyttää viittaavan siihen että vain oma olemassaolomme on tosi. Näkökulma on tavallaan epistemologiaa puhtaimmillaan ilman joustoja. Kaikki tätä vaikeampi vaatii tulkintaa.
Itse huidon suuren osan ongelmista syrjään melko helposti. Minulla on immersiivinen suhde todellisuuteen. Joten voin heittää vastaan Sartren tyylisen argumentin. Argumentin joka ei itse asiassa ole epistemologiaa vaan eksistentiaalinen argumentti. Kyse ei ole tieto-opista vaan siitä että minä itse olen sentään itselleni Descartesin varmuuden alla. Sartre selitti, että tietoisuus on tietoisuutta jostakin. Tätä kautta tietoisuus on transsendentti siinä mielessä että ihminen kokee olevansa maailmaan heitetty ja maailmaan suuntautunut. Ihmisellä on intentioita jotka kohdistuvat tähän johonkin. (Toisin sanoen, vaikka se olisi harhaa niin kuitenkin haluan syödä kakkua. Kakkua jota ei kenties ole.) Objektit ilmenevät tietoisuudelle. Ja sitä kautta ne ovat itselleni, vaikka tietoisuuden ulkopuolella ne eivät olisikaan mitään.
Mutta tämänkin jälkeen on erikoisia ongelmia.
Kun esimerkiksi näen sohvan, konstruoin siihen ajatuksia pehmeydestä. Samoin kuin kuvittelen että puissa on puuta silläkin puolella jota en näe. Eikä toisella puolella ole vaikka tyhjää onteloa. (Joskus siellä kuitenkin on. Ontot puut voivat olla ehyen näköisiä jostain kulmasta.)
Hämmentävintä on se, että joskus odotukseni pettyvät. Jos mieleni konstruoi, se ei ainakaan generoi niitä helpoimmalla tavalla odotustenmukaisiksi täyttäen. Toinen hämmentävä asia on, että monien asioiden kääntöpuolet ja esimerkiksi sohvien pehmeys opitaan arvaamalla sohvan materiaalista ja koosta ja muodosta asioita induktiivisesti. On jännittävää että induktio toimii vaikka ainut tae induktiosta onkin minulle itselleni tavallaan muisti joka voisi pettää. (Ja tuottaa sellaisia pettäviäkin muistoja joissa muistaisin muistojeni pettävän.)
Tämän jälkeen hämmentää enää se että joskus induktiiviset arvaukset kuitenkin tuottavat pettymyksiä, kuten odotuksetkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti