TV7

TV7 -kanavalta tulee usein outoa ohjelmaa. Kanavaa katsovia ateisteja ja uskonnottomia syytetään aina silloin tällöin erikoisista asioista. Esimerkiksi Martti Muukkonen sanoi siihen, että kanava on tyhmä ja sitä moittivien ihmiset unohtavat että vahva kristillinen vakaumus ei tarkoita tuon laatuista fundamentalismia. Hän kyseli fiksoitumisen syitä. Tämä on minun vastaukseni.

Yleistämismi

Ensimmäisenä herää vaikeita kysymyksiä. Ennen kaikkea sitä miksi johonkin aiheeseen keskittyminen ylipäätään tarkoittaa sitä että on yleistämässä? Tutustuin tähän aikaisemmin kun tein pitkään nuoruudentyötäni joka oli pääasiassa ID -kriittinen. Perusteesinä oli aika usein se, että kreationismi ei ole kaikki mitä on kristinuskossa. Jos tälläistä vaaditaan on tosiasiassa kaikki uskontokritiikki mahdotonta koska mikään fragmentti, yksikään jumalatodistus tai C.S. Lewisin asenneargumentti ole "koko kristinusko". Mutta kun argumenteista moittii vaikka muutamaa sataa (kuten olen tässä blogissa jota luet tehnyt) erilaista näkemystä niin johan siitä tulee jotain jota voi sanoa vähintään kohtuu kattavaksi. (Haastankin jokaisen "yleistämisargumentoijan" siihen että voidakseen kritisoida minua hän joutuu kritisoimaan joka ikistä kirjoittamaani blogikirjoitusta asiallisesti ja ilman päättelyvirheitä. Joka ikistä. Myös niitä vitsijuttuja.)

Itse asiassa korostin sivustolla että ID on kreationismia mutta vain kreationismin yksi osio. Ja että keskityny pääasiassa siihen, vaikka välistä olikin tarpeellista ja hauskaa kommentoida myös nuoren maan kreationismia ja muita ei-ID -kreationismeja. Koin tämän perustelluksi siksi, että yhteydet olivat vahvoja. Esimerkiksi Leisola on maassamme vahva ID -saarnamies. Ja hänen YEC -taustansa on myös ilmiselvä ja vahva koska ennen ID -mallia hän saarnasi sitä. Ja taitaa hän yhä edelleen kannattaa siihen viittaavia näkemyksiä. En siis yleistänyt edes tässä. Tein fragmentin fragmenttia enkä pitänyt sitä kreationisminbashaussivustona vaan ID -bashaussivustona.

Yleistämisasenne toki muistuttaa siitä että on syytä tiedostaa mitä tekee. En kuitenkaan tuossa nuoruudentyössäni selittänyt että kyse oli kristinuskosta - syytöksiä asiasta kuitenkin tuli melko usein. Yleistämisasenne onkin demonstroidusti aika usein lähinnä syytös. Ja olkiukkomainen asennevammainen syytös. Sellainen syytös että jos se olisi tosi ja ateistit toimisivat siten ei voitaisi tehdä yhtään mitään muuta kuin kysyä että mitä esimerkiksi herra Muukkonen tekee innolla riehuessaan erilaisilla ateistien suljetuilla foorumeilla. Jos Muukkosen väite olisi tosi ateistit olisivat käytännössä kaikki ääliöitä ja tyhmiä. Ja miksi heihin pitäisi sitten kiinnittää huomiota kun heidän tekstinsä olisivat vaan TV7 vastine.

Sivistämismi

Muukkosen lausunnossa on toinenkin ongelma. Ja se on itselleni hyvin vieras. Minusta sivistynyt ihminen ensin tutustuu aineistoon ja vasta sitten naureskelee sille, kun tuntee vastapuolen argumentit ja sanomiset ja on keksinyt niihin vasta-argumentit.

Minä seuraan ja jopa argumentoin sellaisia tahoja vastaan kuin MV -lehti. (Esimerkiksi.) Tämä vaatii asian tuntemista. Miksi siis tutustua erimielisten argumentointiin kun voisi vaan ottaa asenteellisen ylenkatseen ja halveksua onelinermuodossa? Kysymys on tiettävästi Muukkoselle itselleen hankala. Hän "keskustelee" ateistienkin kanssa hyvin usein onelinermuodossa jonka vahvin todistusvoima tulee siitä että Muukkosella itsellään on titteli. Hän haastaa mutta ei vastaa hänelle esitettyihin haasteisiin joten ainakin hän itse elää kuten opettaa.. Paitsi tietysti siltä osin että seuraa ateistejen suljettuja palstoja vaikka argumenttiensa ja asenteidensa pohjalta ateistit ovat vain TV7 -ohjelmanikkareiden analogi.

Helpismi.

Jos mietitään sitä miksi moni moittii fundamentalisteja, syynä voi olla se että fundamenteliasteilla on itse asiassa melko selvä argumentisto. Ja sitä kautta sen virheitä on helppo huomata.

Olen itse hyvin pettynyt siihen että esimerkiksi "sofistikoituneiden teologien" mahti tuntuu perustuvan sokal-ansalle alttiiseen asenteiluun. Se ei todista itseään, saati tieteellisesti. Se vain horisee. Ja sen argumentit ovat itse asiassa heikkoja mutta epämääräisiä. Itse asiassa jopa samantyylisellä tavalla kuin mikä tuossa "yleistämismi" -argumentaatiossa on. On kuin ateistien tehtävänä olisi luoda käyttökelpoinen ja yleistettävä Jumalan määritelmä voidakseen olla kriittisiä yhtään missään. Toisaalta yhteys asenteiluun jossa ei saisi tutustua tyhmiin juttuihin on tuttu. Olen moittinut aiemmin siitä miten "sofistikoutuneet teologit" harrastavat asennepöhöä jossa klikkiytyminen on vahvaa. Ja tässä vahvana voimana on todellakin se, että asia tuomitaan onelinerillä eikä siihen tutustumiseen edes kannusteta. (Mielestäni kreationismiakaan ei saa moittia jos ei ole lukenut alan perusteoksia. Kritiikin minimivaatimus on kritiikin kohteen tunteminen. Jos et jaksa lukea niin turpa kiinni! Jos et tunne aihetta niin sinä mikään sofistikoitunut siinä aiheessa ole. Ignoranttihan sellainen on, ilmeisesti vielä tahallisesti ja tarkoituksellisesti!)

Itsekin aloitin itse asiassa uskontovastaisuuteni pahimmista fundamentalisteista. Kun heistä oli hankittu taitoja, niin itse asiassa niitä voi soveltaa muuallakin. Esimerkiksi argumenttivirheiden spottaaminen on helppoa alkaa ilmiselvistä ristiriidoista. Ja käytettyjä taitoja voi käyttää sitten vaikka siihen että huomaa, että sofistikoitunut teologi harrastaa red herringiä ja hienosti naamioitua petitio principiitä ateismikritiikissään.
1: Esimerkiksi : Ei ole validia tapaa jolla voidaan yhdistää uusateistien sisäisen koherenssin kritiikki ja Sartresta ja Nietzschestä puhuminen ja C.S. Lewis -sitaatit. Niiden ajatuspohja on erilainen. Joten jos kritisoi eksistentialistien ateismia tässä yhteydessä tekee olkiukon. Jos taas asettaa ateisteille ehtoja ja taustoja joissa on eksistentiaalisia sävyjä ja väittää niitä uusateistien pohjaksi niin tosiasiassa ei kritisoikaan uusateismia tämä omilla ehdoilla vaan tuo ulkopuolelta jotain muuta. Miksi uusateistien maailmankuvan sisäinen koherenssi välittäisi jonkun toisen maailmankuvan premissien tuomista ehdoista? Tämän jälkeen tarvitsee ymmärtää vain se että kritiikin kohteen tunteminen on kritiikin minimiehto. Ja vaatia asiallista argumentointia jossa esimerkiksi lainataan kaikkia uusateistien perusteoksia ilman olkiukkoilua ja lainauksen kontekstin hävittämistä. Jos tähän ei pysty niin mitään keskustelua aihesta ole tarjolla, on vain epäsofistikoituneen ignorantin paskanjauhantaa jota voidaan kritisoida siksi että se on nyt nähty ja heikoksi asennevammailuksi tunnistettu.

Minusta ateistin ei edes tarvitsisi osata kristinuskoa. Fundamentalismiin tutustuminen on siis vapaaehtoinen bonus. Ei jokin velvollisuus josta pitäisi laajentaa ihan kaikkeen. Osa heistä voi olla aloittelijoita ja tämä voisi olla asiallista ymmärtää ja hyväksyä. Ja vain alkeiden jälkeen voidaan ponnistaa korkeammalle. Jos taito ja into riittää. Kaikilla ei riitä.

Eihän tuo tietenkään kaikki ole.

Ateistit eivät ole itse kovin arvostettuja. He saavat kaikenlaista halveksuntaa ja pilkkaa ties keiltä pahaisilta kappalaisilta. Tässä yhteydessä ihminen voi joutua hakemaan ylemmyydentunnetta. Sillä tätä heikot ihmiset tekevät. Boostaavat egoaan. Ilmiö on tuttu kreationisteilla. He eivät saa kovin laajasti arvostusta. He luovat tästä marttyyrikompleksin ja korostavat omaa erinomaisuuttaan haukkumalla ja jopa uhkailemalla ihmisiä.

Sitten omakohtaiseen.

Itselläni on hyvin itsekkäitä motiiveja aiheissa. Minua ei itse asiassa kiinnosta uskonto sellaisenaan. Sillä ei ole minulle mitään annettavaa. Tätä on kokeiltu seurakuntanuorena. (Ja tällöin minua ei haukuttu että "et osaa tarpeeksi". Heti kin lähdin, ääni muuttui kellossa. Nykyään kysyn että jos minun tietotaito teologian ja uskonnon aiheessa ei riitä niin potkikaa seurakunnastanne pois kaikki jotka pärjäävät minua huonommin tenteissä. Ja itse asiassa myös kaikki ne jotka moraalisella tasollaan toimivat minua heikommin ihmisenä. Hehän eivät tiedä ja osaa riittävästi by definition jonka tämä tyyppi on itse antanut. Niin kauan kuin näin ette tee niin turpa kiinni!)

TV7 on kanava jota seuraavat sellaiset ihmiset jotka uhkailevat ateisteja. Sellaisia jotka tulevat haukkumaan heitä idiooteiksi. Jotka "haastavat" heidän vakaumuksensa. Terve uskovainen ei puhu yleensä uskostaan. Ainut jota "itsepuolustuspakettiin" yleensä tarvitsee on fundamentalismi. Toki asiaan poikkeuksia voivat tuoda onelinereitä heittelevät kappalaisetkin. Mutta he ovat selkeä vähemmistö pahimmassa ateismipilkallisuusskenessä.

Sen sijaan uskonnolla on minulta - ja monelta muulta - paljon poisotettavaa. Itse asiassa minun tärkein tehtäväni on että se mitä minulle on seurakuntanuorena tapahtunut ja jota olen päässyt näkemään sivusta olisi sellaista jota ei tapahtuisi kenellekään. Ihmiset joko auttavat mina tai ovat tiellä. Jos olet tiellä, kohtaat kostonhimoni. Ei poikkeuksia.

Toisin sanoen huomioni on keskittynyt ongelmatapauksiin. Jos joku vaatisi että yleistäisin ja siirtyisin kritiikissäni enemmän siihen suuntaan että keskittäisin huomioni tavallisiin uskovaisiin, niin todellako he tarkoittavat sitä mitä se oikeasti tarkoittaa. Että asettaisin koston moukarini näiden ihmisten tielle kaikella sillä pakkomielteisyydellä johon vain minä kykenen? Tätä se nimittäin tarkoittaa. Uskonto on minulle ilmiö joka saa huomioni vain silloin kun se ärsyttää. Muuten elämäni meneekin mainiosti. Nimenomaan ilman kristinuskoa jonka positiivisesti ajatteleminen synnyttää minussa suisidaalisia taipumuksia. (Ja tämä ei ole vitsi tai pilkka. Tämä on tosi väitelause. Näin voi käydä kun viimeinen teko kristittynä on itsemurhayritys. Asioihin jää aivoihin kytkettyjä yhteyksiä jotka eivät mieti sitä ovatko ne opinmukaisia tai loogisia.) Jos haluat että keskityn laajasti koko uskontoon niin osoitapa toki ensin että valtaosa kristinuskosta on vaarallinen uhka! Tätähän sinä olet ajamassa jos pidät ilmiselvänä että minun tulisi laajentaa! Koska tottakai sinä tunnet kritiikin kohteen eli minun näkökulmani ennen kuin esität sille kritiikkiä!

Miksi joku kristitty saa ylipäätään määrätä mistä näkökulmasta ja mistä aiheista ja asioista kiinnostun? Hän kenties voi määrittää omaa uskonnollista suuntaustaan ihan siksi että kristinusko=mitä kristityiksi itseään kutsuvat ihmiset tekevät ja ovat tehneet. (Jos dogmit eivät muuta käytöstä parempaan vaan johtavat dogmirikkomuksiin niin se kertoo enemmän siitä mitä kristityt ihmisenä ovat.) Minua kun ei kiinnosta uskooko joku Jumalaan vai ei. Minua kiinnostaa vain se että vastaavaa ei tapahdu kenellekään mistään motiiveista, ei edes hyväntahtoisista. Minulla on nollatoleranssi asiaan, vaikka ymmärrän että kaikkea en edes minä pysty torjumaan. Ja mielestäni hyvä instituutti tavoittelee samaa. Nollatoleranssia, vaikka epäonnistuisikin. Nollatoleranssi tarkoittaa sitä että tekosyille ei ole tilaa. Jokainen tapahtuma on epäonnistuminen jota ei voi selitellä parhain päin. Kirkko ja uskovainen ei voi itse tarjota itselleen anteeksiantoa. Hän voi korkeintaan pyytää. Jumala ja uhrit ovat ne jotka antavat anteeksi. Ja ei edes mikään Jumala yksin, jos on millään tavoin kaunis ja eettinen.

Väitän että tämä on melko kattava vastaus sille miksi TV7 katsominen on relevanttia. Kenties jopa jokaiselle ateistille. Se on hyvää, kaunista ja kätevää. Tärkeää. Paljon tärkeämpää kuin se, että tietää miten kirkkokuntia on eronnut toisistaan tuhat vuotta sitten siksi että uskontunnustukseen on laitettu jokin latinankielinen sana tietyssä taivutusmuodossa.