Skeptismi ja hölmöily

Vuoden lopuksi on tavattu katsoa menneisyyteen. Ja skeptikoillakin tuntuu olevan perinteenä katsoa vuotta taaksepäin. Tässä yhteydessä sävy on jotakuinkin seuraava "On taas tullut se aika vuodesta, jolloin voimme joulun suloisen ruusunpunan sieluista karistettuamme katsahtaa taaksepäin oksettavan inhon vallassa muistaen pahalla kaikkia niitä, jotka tekivät vuodesta 2015 täysin paskan."

Kun katsoin minkälaisia ehdotuksia vastauksiksi tuli, iski silmään se, miten vahvasti ne olivat poliittisia. Mainituiksi tulivat Huhtasaaren ja Niikon kaltaiset ihmiset. MV -lehden journalismi. Immosen Ollin tempaus. Tämä oli siinä mielessä yllättävää, että olen tottunut siihen, että skeptikot keskittyisivät ns. pseudotieteeseen. Mutta tänä vuonna huomio on keskittynyt enemmänkin siihen että ilmi on tullut rasismia.

Oma ajatukseni oli tässä hyvin yllättynyt. Olen nimittäin esimerkiksi ajatellut niin että ihmisiä voidaan kategorisoida ties millä attribuuteilla. Luokittelua voidaan tehdä pituuden, ihon tummuusasteen tai oikeastaan minkä tahansa ominaisuuden perusteella. Se, että ihmisiä arvotetaan paarialuokkiin ja muihin on sitten eettinen kysymys. Eli rasismin vastustamisen perussävynä ei ole mielestäni se, että ihmisiä ei voitaisi luokitella vaikka syntyperänsä mukaan. Kysymys on siitä miten näitä luokitelmia käytetään. Kun kysyinkin että miksi rasismiteema nousi esiin, korostui intuitioni palautteessa ; Tuli viesti että "koska ne eivät perustu mihinkään tosiasioihin."

Itse olen tottunut elämään maailmassa jossa skeptismi olisi sellaisessa kontekstissa että jos maahanmuuttoa vastustaisi polvirukouksilla ja uskoisi että tämä korjaisi tilanteen, kyse olisi taikauskosta. Sen sijaan jos joku torjuu maahanmuuttajia sillä että ottaa bensiiniä ja sytyttelee palamaan vastaanottokeskuksia, tekee aivan naturalistisen aktion jota voi moittia epäeettisyydestä mutta ei epätieteellisyydestä.

Sama asenne näytti kumpuavan myös lääketiedekriittisyydestä. Kun syytteenä oli että skeptikot eivät huolehdi "koululääketieteestä", nousi esiin se, että itse asiassa moni nimekäs skeptikko on kirjoittanut ihan kirjojakin siitä miten lääketieteessä on ei-tieteellisiä käytänteitä joilla markkinavoimat lobbaavat ei-toimivia tuotteita - joita siis pitäisi kutsua vaihtoehtohoidoksi, ne ovat vaihtoehto hoidolle. (Tämänlainen, esimerkiksi Goldacren harrastama, skeptisyys on tietysti väärää koska oikeasti tämänlaisia "koululääketiede" -nimellä otsikoituja syytöksiä esittää yleensä ihminen joka ei ole kriittinen vaan joka on niin varma niistä vaihtoehtohoidoistaan että puolustaa tätä vaikka kehittämällä perättömiä salaliittoteorioita "Big Pharmasta". Eli vastustavat vastustamisen ilosta eivätkä ajattele kriittisesti asioiden tieteellisyyttä ja totuudellisuutta punniten niin että molemmat saavat mahdollisuuden todistaa itsensä tehokkaaksi tai tehottomaksi.) Tässäkin keskustelussa nousi esiin se, että skeptikoissa on mukana myös niitä jotka korostavat merkantiilisen puolen. Ansaintalogiikkaa voidaan siis käyttää epätieteenä. Nähdäkseni ne ovat enemmänkin epäreiluja kuin joitain jotka eivät perustu esimerkiksi tunnettujen hinnansäätelyelementtien hallintaan ja manipulointiin.

Päähenkenä olikin siis se, että skeptikot ovat jostain syystä politisoituneet ja tässä yhteydessä alakulttuurissa on mukana näkemys jota ei voi enää kutsua miksikään muuksi kuin objektiiviseksi moraaliksi. Nähdään että eettiset kysymykset ovat myös tieteellisiä kysymyksiä. (Itse haluaisin manata väliin jotain is-ought -konsepteja kovemmin kuin Hume -vainaa.)

MV -lehden sentään jotenkin ymmärrän koska sen kohdalla ongelmana on usein puutteellinen faktantarkistus. Se julkaisee uutisia nopeatempoisesti ilman että se varmistaa uutisiaan. Moni lehden seuraaja pitää tätä jopa lehden etuna. Koska MV -lehti ei pidä sisällään entisten uutisten korjauksia tai muita vastaavia toisin kuin muut lehdet. Ja se tuo tapahtumista tiedot nopeasti. Nopeammin kuin muut tahot. Juuri sen vuoksi että faktantarkistus vie aikaa. Kun levitetyllä materiaalilla on kevyt faktantarkistus, sillä on hyvin vapausasteinen suhde totuuteen tai siihen mitä on tapahtunut. Ja kun omia virheitä ei tunnusteta saati korjata, edes ilmiselvissä tapauksissa, on selvää että syntyy hepoisti ei-tietoon perustuva echo chamber. (Toisin sanoen "kupla".) Ja tässä mielessä skeptikoilla voi olla tilaa politisoinnissakin.

Olen silti yllättynyt. Ja jokseenkin pettynyt. Monien on nimittäin ilmeisen vaikeaa edes ymmärtää miten "rasismi" ei perustu tosiasioihin hyvin erilaisella tavalla kuin vaikka homeopatia. Rasismi on relevantiksi valitun luokitelman päälle rakennettu tulkinta. Homeopatia taas väittää sellaisia asioita tapahtuvaksi joita ei tapahdu.