Äärimmäisen defensiivinen.

Miekkailussa suojautuminen on hyvin tärkeää. Ja tässä mietitään sellaisia asioita kuin auki olevat linjat, suljetut linjat. (Ja etenkin avautuvat linjat ja sulkeutuvat linjat.) Tässä kohden moni ajattelee että hyvän miekkailuasennon tehtävä olisi suojata koko kehoa. Ja siksi suojaavina ja hyvinä asentoina nähdään sellaiset asennot joissa miekkaa pidetään edessä. Tämä vastaa myös normaalia toimintaa. Sitä että pidetään omaa miekkaa edessä ja vihollista sen takana.

Tämä olisi tietenkin mainiota. Ellei mukana olisi muutakin. Ensimmäinen asia on tietenkin se, että oikeasti jokaisessa asennossa on linjoja joita se ei suojaa. Ja toisaalta kun miekka menee vasemmalle, se sulkee vasenta puolta mutta samalla avaa oikeaa puolta. Eikä tätä oikein voi estää mitenkään. Passiivisesti miekkaa edessä pitävä ei voi oikein tehdä muuta kuin pistää. Ja koska miekka on staattisesti edessä, suojaavassa linjassa on aika vähän voimaa. Näin ollen bindaamistekniikoilla ja jopa kovilla iskuilla voidaan helposti raivata itselle hyökkäyslinja avoimeksi.

Tämänlaiset nähdään
"lyö minua päähän"-
asennoiksi.

Onkin kenties mielenkiintoista esittää että oheen laittamani kuva kuvaa asentoa joka on hyvin defensiivinen. Ja tässä hyökkäyslinjaksi odotetaan suunta johon miekkamies katsoo. (Kuvassa vasemmalle.)

On ymmärrettävää että miksi tämä voidaan nähdä hyvin heikosti defensiivisenä asentona ja miksi se nähdään offensiivisena. Selvästi miekka ei ole vihollisen ja itsen välillä. Toisaalta lantio on käännettynä kauas ja asento on muutenkin sellainen että iskuun saa generoitua valtavasti voimaa. Tuosta asennosta saakin jaettua valtavan vahvoja hyökkäyksiä.

Ongelmana onkin se, että tilanteesta unohtuu usein etäisyys. Vihollisen hyökkäyksen on osuttava sinuun jotta se olisi relevantti. (Tämä unohtuu. Ehkä siksi että elokuvissa ihmiset lyövät iskuja jotka eivät voi osua ja miekkamies silti torjuu näitä iskuja.) Kun etäisyys on vähänkin suurempi, tuon tyylinen asento varmistaa että vihollinen joutuu tulemaan melko lähelle sinua voidakseen osua. Edimmäisenä on jalka. Ja miekalla jalkoihin lyöminen vie etäisyyttä. (Jos miekkaa pitää ojossa edessä kädestä tulee houkutteleva hyökkäyskohde huomattavasti kauempaa.) Ja kun toinen tulee lähemmäs hän joko astuu hyökkäyslinjalle johon voi lyödä. Tai todennäköisemmin on fiksu ja suojaa etenemistään miekallaan jolloin se mikä olisi voimakas isku muuttuukin voimakkaaksi torjunnaksi.

Itse asiassa ylläoleva asento on sellainen että Fiore dei Liberi esittää siitä nimenomaan tekniikoita jotka ovat sellaisia että asennossa saatava voimakas isku käytetään nimenomaan siihen että tehdään voimakas torjunta jossa on hirveästi tehoja. Tällä raivataan itselle tilaa hyökkäykselle joka tehdään sitten jostain muusta asennosta. (Siitä mihin torjunnan jälkeen päädytään jouhevasti, joka taas hieman riippuu siitä mitä vastustaja on tekemässä.) Koska vihollinen on jo sitoutunut omaan hyökkäykseensä jota tuolla torjutaan, on tälläinen asetelma hyvin edullinen torjujalle.

Torjunta on kuitenkin nopea tehdä. Silloin miekka siirretään itsen ja vihollisen hyökkäyslinjan väliin. (Mielellään siten että tullaan hyökkäyslinjan sivulta ja siirretään syrjään. On huomattavasti vähemmän voimaa vaativaa siirtää hyökkäyslinja sivuun ja tätä kautta syrjästä ohi kuin pysäyttää se täysin vastaan tulevalla liikeradalla.) Ja jos edessäoleva miekka on valmiiksi edellä niin vihollinenkin joutuu liikuttamaan omaa miekkaansa ja itseään "päästäkseen etäisyydelle". (Jos ei olla etäisyydellä ei millään mitä hän tekee ole väliä. Miekkailun kannalta tuolloin voi vaikka jonglöörätä, piereskellä ja kertoa kaskuja.) Torjuntaan saa paljon voimaa ja se on vahva, sellainen jota on vaikeampi siirtää syrjään. (Etenkin jos tämä siirtäminen pitää tehdä siten että on itse sitoutunut ensin hyökkäämään. Tämä on toki mahdollista mutta se on ns. "kompleksisempaa tehdä".)

Jos asetelmasta poistetaan etäisyyspeli, se on tietenkin tyhmä. Kukaan ei tee tuollaista asentoa jos ollaan miekkojen kanssa jossain käsiotteitakin - tai jopa painia - soveltavissa lyhyissä etäisyyksissä. Niissä tuo asento on tosiaan avoin. Mutta jos etäisyys on vähänkin kauempana, se on nimenomaan hyvin defensiivinen.