Eläimien parhaaksi

Kun katsotaan eläinten hyvinvointia, ei ole vaikeaa huomata että monesti ihmisten huomio voi siirtyä syrjään asiasta. Tästä hyvinä esimerkkeinä on se, että koirille ostetaan kallisarvoisia kaulapantoja. Koiraa se ei kiinnosta, ja kysymys on oikeasti ihmisten välisestä statuksesta ja pienemmässä määrin siitä että ihmisten haluja antropomorfisoidaan eläimille.

Eläinten oikeuksien kohdalla tilanne on tältä kohden helposti samanlaatuinen. Eläimien oikeuksiksi lasketaan tällöin varsin ihmismäisiä arvoja. Ja monesti ihmisillä onkin maailmankuvallis-hengellinen asenne eläimiin ja eläimiä ohjataan sen mukaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on intiaaneihin liitetty elokuvaklisee jossa kaadetun eläimen ääressä rukoillaan. Tällä on varmasti syvä merkitys intiaanille ja hänen luonnon kunnioittamiselleen. Mutta eläintä tämä ei kiinnosta.

Itse asiassa eläimen kannalta on aivan sama mitä sille tapahtuu kuolemansa jälkeen. Voidaan aivan oikeasti ihmetellä että minkälaista luonnon kunnioittamista on se, että eläimiä ammutaan salassa ja sitten niiden dekapitoidut päät täytetään huoneen koristeeksi... Eläintä nämä asiat eivät kiinnosta sen enempää kuin se rukoillaanko niiden kuolleen ruumiin äärellä vai ei.

Siksi onkin kenties hyvä huomata että jos puhutaan eläinten oikeuksien sijaan eläinten hyvinvoinnista, ollaan tilanteessa jossa eläinetiikan vastavuoroisuusteoriat loistavat poissaolollaan. ; Alaa hurjasti eteenpäin ajanut Temple Grandin on tehnyt innovaatioita jotka ovat muuttaneet lehmien käsittelyä. Hän tarkkaili lehmien käytöstä ja hän on varmasti kyennyt näkemään lehmien ihmisistä poikkeavat havainnointi ja käyttäytymismallit sen vuoksi että hän on autistinen. Hän ei siis samastu ja käytä samanlaista mielen teorian mallia kuin muut ihmiset. Kun lehmien oma toiminta on otettu perustaksi, on selvää että naudoille saadaan mahdollisimman vähän poukkoileva ja stressaava ohjaus.

Siksi eläinten parasta tavoitellaankin usein enemmänkin laittamalla eläimiä tilanteisiin ja tätä kautta kysymällä niiltä. Mutta jos esimerkiksi navetan eri puolille laitetaan erilaisia asioita, voidaan nähdä mitä naudat suosivat toisten sijaan. Ja toisaalta voidaan myös testata miten paljon eläin voi olla valmis ponnistelemaan jonkin asian saavuttamiseksi. Samoin voidaan katsoa eläimen käytöstä muutenkin. Donald Broomin esittämä asenne jossa eläimet pyrkivät sopeuttamaan käytöstään ja olemistaan huonompiinkin oloihin. Ja siksi on syytä tarkkailla esimerkiksi pörhistelyä joka voi vihjata kylmyydestä. Ja näitä merkkejä tarkkailemalla tilannetta voidaan korjata sellaiseksi että noita pörhistelyjä ei enää tarvita. Eläimet pärjäävät toki ei-täydellisissä oloissa mutta tätä kautta saadaan parannettua tilanne niille mukavaksi. Samoin eläinten tainnutuksessa ja teurastuksessa on syytä kiinnittää huomiota siihen ovatko eläimet rauhallisia vai rauhattomia vaikkapa hiilidioksidiin laitettuna.

Tämä kaikki on tietysti kylmää, mekaanista ja jopa julmanoloista. Esimerkiksi kuolevien eläinten katsominen tuskin on mitään pörheän mukavaa fenomenologista vastavuoroisuutta. Toisaalta mikäli ihminen ylipäätään päättää pitää tuotantoeläimiä ja syödä lihaa, tämänlaisia asioita on syytä tarkkailla.