keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Luota kaikkiin mutta älä luota kehenkään

Autistisena ihmisenä en ole hyvä käsittelemään ihmisiä. Toisaalta tavallisilla ihmisillä on usein helpompaa tämän kanssa niin että he eivät mieti asioita. Näin he kenties onnistuvat mutta he eivät oikein osaa kertoa tai kuvata miten he sen tekevät. Näin ollen tämä hiljainen tieto ei olisi koostettavissa käteviksi blogiartikkeleiksi. Näin ollen kenties haittani on kirjoittamisen kannalta etu. Toisaalta voi olla että suuri osa käytös/selviämisongelmistani johtuvat juuri siitä että asiat on "algoritmisoituja".

Siksi uskaltaisin kirjoittaa hitusen siitä miten ottaa vastaan neuvoja. Moni tietää että tämä on monimutkainen tiedollinen ongelma. Ja samalla tämä on sosiaalinen ongelma. Ihmisenä olemisen ongelmana on se, että luotettavuus ei ole helposti arvioitavissa oleva asia. Eikä se ole edes tasainen ominaisuus ; Sama ihminen voi olla luotettava yhdessä asiassa ja epäluotettava toisessa. Ja kaikki tämä muuttuu kun ihminen elää ja kokee, oppii virheistään ja kyynistyy. Kun tässä otan esimerkiksi yksinkertaisen neuvojen kuuntelun (harvoin pyydetyn, usein saadun). Tässä kohden on hyvä huomata, että oikeat neuvot on viisas ottaa vakavasti. Ja kritiikkikin pitää kyetä ottamaan vastaan jos se on perusteltua. Kuitenkin ihmisiä ja neuvoja on erilaisia. Ja osa on huonoja. Ja voidaan sanoa että monien ihmisten luotettavuutensa voi olla kyseenalaistettu monestakin syystä. Kysymyksessä on siis klassinen lähdekritiikkiteema. Ja lähdekritiikin kohdalla ongelmana on se, että jossain kulkee se raja jonka jälkeen (1) seurataan väärin perustein neuvoa jolloin kyseessä on auktoriteettiin vetoaminen ja (2) jossain hyvä neuvo hylätään vääristä syistä jolloin takana on ad hominem. Näiden kahden argumenttivirheääripään välissä on kuitenkin periaatteessa hyvien neuvojen seuraaminen ja huonojen kumoaminen. On vain usein vaikeaa sanoa että missä.

Tämä vahvistuu silloin kun kysymys ei enää ole lähdekirjoista ; Akateemisuuden ja osuvuuden arviointiin on moniakin menetelmiä. Lähdekritiikki on tässä teemassa hyvin katettuna. Mutta silloin kun neuvoja on joku ihminen, on entistä vaikeampaa erottaa sitä milloin annetaan ihmisestä olevan kuvan vääristää asiaa ja milloin puhutaan asiallisesta lähdekritiikistä.

Esimerkiksi kokemukseni mukaan epäluotettavuutta lisääviä asioita;
1: One trick ponyt. Yhteen aiheeseen, yhteen näkökulmaan ja yhteen agendaan sitoutuneet ihmiset ovat yleisesti ottaen ongelmallisia. Syynä on se, että nämä ovat usein odottamassa vain ja ainoastaan tilaisuutta jolla he voivat ottaa osaa keskusteluun niin että he saavat sen oman agendansa mukaan keskusteluun. Tällöin keskustelu ajautuu tähän tiettyyn aiheeseen kerran toisensa jälkeen. Nämä ihmiset eivät lannistu kielloista vaan palaavat asiaan myöhemmin. Rajoitepyyntö on väliaikainen. Näiltä ihmisiltä tulleet neuvot ovat usein huonoja, koska heidän tarjoamat ratkaisutkin liittyvät niihin heidän agendoihinsa. Sillä jokainen keskustelu on heille myyntipuhe tai mahdollisuus myyntipuheen aloittamiseen tai alustus myyntipuheelle. Heidän innostuksensa ja vakaumuksensa voi olla herttaista, mutta tästä syntyy yksisilmäisiä neuvoja joiden toimiminen on arpapeliä. On parempi luottaa muihin.
2: Perseennuolijat. Nämä ovat niitä ihmisiä jotka ovat aina samaa mieltä kanssasi. Tämä on toki mahdollisesti sosiaalisesti huumaavan ihanaa, kun joku vahvistaa sinulla jo olevia mielipiteitäsi. Mutta jos sinulla on mielipidevahvistin, teet päätöksen itse asiassa itse. Näin ollen tämänlaisten ihmisten neuvot ovat joko sitä mitä kannatat tai mitä he ajattelevat sinun kannattavan. Näin ollen heidän neuvonsa eivät tuo lisäarvoa.
3: Itsetarkoitukselliset vastarannankiiskit. Kriittisyys on toki hyvä asia, mutta pelkkä itsetarkoituksellinen vastustava asenne ei ole toimiva. Koska he ovat joka tapauksessa erimielisiä, heidän neuvonsa eivät tuo lisäarvoa.
4: Fiksut ihmiset joilla ei ole antaa neuvolleen joko tieteellisiä lähteitä, koulutusta, tai jotka eivät ole itse elämänkokemuksen kautta kohdanneet näitä neuvomiaan asioita. Tämä voi olla hieman yllättävä neuvo minun suustani. Mutta fiksuus on oleellinen kriteeri tässä neuvossa. Sillä fiksujen ihmisten ongelmana on usein se, että he ovat fiksuja keksimään oikeutuksia myös huonoille neuvoilleen. Heidän reflektionsa on vääristävää. Tyhmät ihmiset eivät osaa pakata huonoja neuvojaan ja heidän huonot neuvonsa ovat jo pinnallisen tietosisällön kautta huonon näköisiä ja "kaukaa haetun tuntuisia". Fiksu ihminen osaa sen sijaan antaa neuvon joka on samanaikaisesti huono että uskottavasti selitetty ja oikeutettu.
5: Yleisesti merkityksettömät mielipiteet. On olemassa ihmisiä jotka eivät osaa reflektoida kovinkaan taitavasti. Ja jotka jostain syystä reagoivat niin että ymmärtävät kysymyksen tai kritisoimansa asian oleellisesti väärin. Näitä on internetissä, ja olen esimerkiksi ollut ihmeissäni blogini kommentoijasta joka esitti selvästi kritiikkinä jotain jonka kanssa olin artikkelissa samaa mieltä. Ja joka tunnusti jo kommentin alussa että hän ei ollut viitsinyt lukea koko juttua johon oli reagoinut. Internetissä tämä tuntuu liittyvän anonyymiuteen. (Joskin tämä on vain karkea korrelaatio ja ilmiö on laajempi kuin anonyymikirjoittelu ja toisaalta on asiallisia anonyymikirjoittajia kenties jossain ehkä. Onko joku havainnut tälläistä?) Kun saat neuvon, on hyvä katsoa onko ihminen sellainen että hän on ymmärtänyt asian jota hän neuvoo. Karkeimmillaan tämä selviää onneksi sillä, että katsot että onko hän ylipäätään vastannut kysymykseen vai hypännyt aiheen ulkopuolelle. Aiheen ulkopuolelle hyppääminen voi tosin kertoa siitä että hän on oikeasti one trick pony. Tällä epäselvyydellä ei ole väliä, koska kohtelu on sama.

Kuitenkin toisaalta luottamusta lisää se, että kykenet erottamaan minkälainen ihminen on. Yhteistä näille kaikille suhtautumistavoille on se, että sama henkilö voi näistä huolimatta antaa hyviä tai huonoja ohjeita. Mutta kun tiedät minkälainen neuvon antaja on suhteessa sinuun, tiedät miten prosessoit näitä vastauksia. Näin otat joskus neuvon vastaan ja joskus et. Mutta tämän prosessin kautta nämä mielipiteet tekevät todella jotain. Tässä ytimessä on kaksi osiota (a) puolella tai vastaan oleminen ja (b) se onko syynä sinä (oikea syy) vai identiteettisi (väärempi syy).
1: Jos hän tukee jotain asiaa ja on puolellasi, mutta vääristä syistä, tiedät että tässä kohden hänestä on apua kun ratkotaan identiteettiisi ja ulkoiseen käytökseesi liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Sillä vääristä syistä komppaavat ovat sellaisia että he ovat ystäviäsi siksi että edustat esimerkiksi jotain tiettyä tahoa, statusta tai ideologiaa. Näin ollen esimerkiksi nykyhetken presidentinkisan voittajalla ja häviäjällä on tämänlaisia lähipiirissään ; Ihmisiä jotka kannattavat heitä siksi että heidän nähdään symbolisoivan tiettyjä asioita ja arvoja. Koska nämä ihmiset pörräävät sinun ympärilläsi identiteettisi vuoksi, voit korostetusti tarkastella esimerkiksi sellaisia asioita kuin että oletko oikeasti ihmisrakas ihminen vai pelkästään kohtelias. Nämä asiat ovat sellaisia että ilman aivan selvästi paljastunutta statuskärpästä ympärilläsi vain menisit helposti eteenpäin oravanpyörälläsi. Havaitsematta jäänyt nuoleskelija on uhka (katso ylempi lista kohdasta perseennuolijat) mutta kun tämä ilmiö on tunnettu kykenet peilaamaan itseäsi ja identiteettiäsi hänen kauttaan ja tätä kautta voit ruveta olemaan joskus itsesi kanssa erimielinen. Hänen neuvonsa ei siis välttämättä ole sen oikeampi, mutta osaatpahan suhteuttaa sen oikein. Ja tämän tempun jälkeen neuvolla on todellakin lisäarvoa.
2: Ihmiset jotka ovat puolellasi sen vuoksi mitä olet. He voivat muuttaa käsitystäsi itsestäsi. He voivat nostaa esiin puoliasi joista et pidä itsessäsi. Ja näin esimerkiksi ideologinen vihaisuus voi kertoa korkeasta moraalista jolle on omistautunut. Tämänlainen värittyminen voi olla hyväksi itsetunnolle. Ja itse asiassa tämänlaiset muutokset voivat johtaa laajempaankin itsereflektioon, jonka jälkeen olet vähemmän ideologisesti vihainen. Näitä ihmisiä on kuitenkin vähän, ja tosiasiassa heidän tunnistamisensakin on vaikeaa koska tämän arvion tekemiseen vaaditaan korostetusti se, että tietää mitä on itse. (Se, että ei ole jotain on usein helpompaa.) Harva kykenee tähän. (Minä en.)
3: Ihmiset jotka vastustavat sinua siksi että he katsovat sinun edustavan jotain. Tässä kohden on hyvä huomata että moni pitää kohdassa 1 jotain tietyn asian symbolina ja joku tässä kohdassa voi vastustaa sinua juuri samoista syiistä. Heidän kohdallaan ongelmana on se, että he vihaavat identiteettiäsi ja sinua siinä sivussa. Moni onkin sitä mieltä tämänlaisista että nämä ihmiset eivät auta mitään ja että heidän kuuntelemisensa syö sinua ja sitten et enää ole sinä. Mutta tässä sekoitetaan oppimiskokemus siihen että vain seurataan neuvoja sokeasti. Nämä ihmiset opettavat sinulle joskus harvoin uusia kulmia esittämääsi asiaan. Mutta joka ikinen kerta he kouluttavat staminaasi. Jos heidän edessään murtuu tai alentuu puhtaaseen totteluun tai riitaan, on toki heikompi ihmisenä. Mutta jos heidät ottaa oikein, kohtaamisensa jälkeen osaa kenties jonkin uuden kulman asioista ja vaikka ei osaisikaan, niin on oppinut ainakin keinoja joilla puolustaa itseään. Ja tässä sivussa oppii pitkähermoisuutta, kasvaa "kestämään mokuttamista". Ja jos ei, niin ymmärtää ja oppii sen että minkätakia erilaiset kommentointirajoitteet ovat hyvä asia, sen sijaan että ilman tätä kokemusmaailmaa vaan pitäisi kaikkea kommentointirajoitetta pelkkänä sensuurina. Nämä ihmiset opettavat myös sitä että joskus on viisasta pitää turpaa kiinni ; Esimerkiksi uskonnottoman ei kannata mennä uskovaisten keskuuteen provosoimaan itsetarkoituksellisesti riitaa joka ei "siinä seurassa" johda yhtään kenenkään ihmisen kasvamiseen tai viisastumiseen. Tämänlaisille paljastuksille on toki otava tilaa avoimessa yhteiskunnassa, mutta kaikkea ei tarvitse aina sanoa kaikkialla. Tämä on toki vaikeaa, mutta joskus kyky hiljaisuuteen on todellakin viisautta ja lahja. (Olkaamme sopivasti mutta emme liikaa armollisia kaikille niille, kuten tämän blogauksen kirjoittajalle, jotka eivät tähän aina tai joskus tai koskaan pysty.)
4: Ihmiset jotka vihaavat sinua siksi että sinä olet sinä. Nämä ovat niitä ihmisiä joita ei oikeasti kestä kuunnella, mutta joita pitäisi. Mikään taho ei tarjoa sinulle mahdollisuutta kasvaa itsenäsi menettämättä itseäsi jollekin identiteettikulmalle. He näyttävät sinun huonoimmat puolesi jotka ovat potentiaalia suurimmalle kasvulle. Toisaalta tätä kautta voit keksiä miten näistä tulee hyviä puoliasi. Näin se että joku näyttää negatiivisen kuvan itsestäsi voi johtaa miettimään syitä ja perusteita tälle käytökselle. Aina sellainen löytyy. Mutta yllättävän harvoin syy on hyvä. Tällöin tässä kohden on oikeasti kasvamisen paikka. Ja tosiasia on, että juuri minkään muun tyyppinen ihminen ei tule tätä asiaa sinulle kertomaan. Ilman tätä ihmistyyppiä vain kävelet elämääsi etkä välttämättä edes huomaa tätä ärsyttävää mutta korjattavissa olevaa vikaasi.

Lienee melko helppoa huomata että tämä prosessointi näyttää että joka ikisessä ihmisessä on luotettavia ja epäluotettavia piirteitä. Kysymys on usein siitä miten näitä käsitellään. Ihmisten kanssa "tuo on luotettava puhuja" ja "tuo on epäluotettava puhuja" ovat tavallaan irrelevantimpia kuin kirjojen kanssa. Tämän verran olen oppinut kantapään kautta.

Ei kommentteja: