maanantai 13. helmikuuta 2012

Pascalin vaa-an jäähdyttelyä

Ajattelen usein pieniä kerettiläisiä ajatuksia. Esimerkiksi sellaisia että olisi mukavaa kysyä Timo Soinilta tai joltain muulta katoliselta suorassa lähetyksessä että kun katolisen kirkon ehtoollisopin mukaan leivän ja viinin sijasta pötynä pöytään laitetaankin Jeesuksen liha ja veri, niin mitä tässä kannibalismiaktiossa oikein tapahtuu nielemisen jälkeen ruuansulatusjärjestelmässä. Ja että onko WC:ssä lupa huutaa "Kaikki rakastavat Raymondia" -sitaatilla että "Holy Crap!"

Joskus tästä ikonoklasmista on hyödyllisempää ja korrektimpaa iloa kuin yllä.

Esimerkiksi ajattelin tässä sitä miten Pascalin vaakaan vedotaan usein "kivana kikkana". Kun Jumala tarjoaa äärettömän paljon, on tietysti luontevaa uskoa häneen vaikka Hänen olemassaolonsa olisikin perinjuurin epätodennäköistä ja irrationaalista. Jos mahdollisuus olisi edes häikäisevän olematon, nollasta eroava, on panostus järkevä.

Tämä näyttää monista vakuuttavalta, kunnes huomataan että oikeastaan kukaan ei elä sen mukaan kuin joissain hyvin marginaalisissa tapauksissa. Voidaan esimerkiksi ottaa esiin muumioiminen egyptissä. He uskoivat että ruumiin säilyminen takaisi ruumiin ylösnousemuksen ja iänkaikkisen elämän. Vastaavaa taas tehdään nykyään kun ihmiset jäädyttävät itseään kryogeneettisesti. Tätä voidaan kritisoida esimerkiksi viittaamalla siihen että tutkimukselliseti ei ole mitään keinoja palauttaa kuollutta. Panos-hyötysuhde nähdään usein kelvottomaksi koska jäädytys on kallista, mutta henkiinpalaamisesta ei ole takeita. Voisi olla järkevämpää tuhlata rahat johonkin konkreettiseen, vaikkapa niinkin hedonistisiin asioihin kuin juhlimiseen ja huoriin. Näin rahalla saisi edes jonkinlaista taattua tyydytystä. Lisäksi moni korostaa että eri kulttuurissa voisi olla inhottavaa elää kun siihen ei ole tottunut.

Olennaista on tajuta että kyseessä on epävarmuudessa tapahtuva vedonlyönti joka tehdään ensi sijassa siksi että palkkio on houkutteleva. Toki jäädytys ei lupaa iänkaikkista elämää, mutta moni ajattelee että jo päivä elämää on arvokas eikä rahassa punnittavissa. Näistä ihmisistä ei ole olemassa sellaista rahasummaa jolla ihmisen voisi murhata. Eikä sellaista tuskaista elämää joka oikeuttaisi vaikkapa eutanasiaan. Eikä sellaista vammaa tai sosiaalista vaikeutta joka oikeuttaisi abortin. Tässä maailmassa elämän arvo on rajaton, ääretön. Näin ollen saat rajallisella panoksella äärettömän hyödyn.

Kun välinearvo johtaa korkeamman itseisarvon päälle, on selvää että rahalla saa ja hevosella pääsee ; Pascalin vaakaa mukaileva ihmiskunta panostaisi jäädytykseen likimain ehdoitta. Juuri kukaan ei kuitenkaan ole siihen käytännössä valmis. Syynä on se, että ihmiset haluavat tietää mihin hyppäävät. Tämä olisi hyvä muistaa muissakin aiheissa.

Ei kommentteja: