Lämpimin terveisin, perseestä.

Joulua myydään usein rauhan ajatuksella. Mutta useina vuosina siitä on tehty myös riitelyn aihe. Ja riitelyä hakevat ovat usein uskonnollisesti motivoituneita ihmisiä; Niitä jotka ovat noin yleensä ottaen eniten huolissaan siitä että joulun merkitys vääristyy. (Joulussa tulisi olla kyse Jeesuksesta eikä vaikka Lemmy Kilminsteristä.) Jouluun haetaan merkitystä siitä että soditaan ns. poliittisia vihollisia vastaan. Joulun ehdoton uskonnollinen merkitys on yhteiskunnallisella tasolla jokseenkin kyseenalaistunut ja tähän on haettu lääkettä sitä kautta että kyse ei ole siitä mitä joulu edustaa vaan sitä mitä ja ketä joulu ei edusta.

Tähän melko tylsäksi ja kuivaksi käynyttä ns. "War on Christmasia" käydän etenkin maissa joissa joulussa on sana kristus. (Christmas.) Joulutervehdyksien valinta voidaan helposti politisoida. Ja tässä on usein sävynä se, että kristitty pahastuu siitä että joku sanoo "Happy holidays" tai "Season's Creetings" eikä "Merry Christmas". Kinassa ytimessä on selvästi se, mitä muut toivottavat kristityille ja miten esimerkiksi kaupat tarttuvat asioihin.

Onneksi tänä vuonna McDonald's on tehnyt jouluisen "Warmest Creegings" -kuppinsa niin siihen liittyvästä "muotokielestä" ja "kuumilla kaksoismerkityksistä" on keskusteltu ja pahastuttu niin että muuhun kohinaan ei ole jäänyt niin paljoa aikaa. ; Tosin tähän littyen on kenties syynä hieman muutkin asiat. Kulttuurisodassa se puoli jolla on ollut kiinnostusta "joulusodan" lietsontaan ei ole omastakaan mielestään menestynyt kovin hyvin. Lietsonnasta on seurannut se, että demonstroituu miten harva oikeasti on valmis tämänlaiseen elämöimiseen edes FOX -kanavan karismaattisten kristittyjen lietsomana. ; Joululle on käynyt vähän kuten sille oli käynyt minun lapsuudessani. Joululahjat tarjovat vahvaa domamiiniryöppyä, ja jeesuslapsi on tätä kautta heikoimmilla kuin se joulun ilmoissa oleva tuomioidentekijä joka tulee ryöpyttämään tuomioita tuhmille.

Suomessa tämä on vähemmällä, mutta vahvemmilla sävyillä.

Meillä joulu ei viittaa nimenä kristillisyyteen. Kuitenkin tähän liittyen on olemassa keskustelu siitä kuka ylipäätään saa viettää joulua. "Metro" -lehden tekstiviesteilijä tiivisti ajatuksen varsin tömäkästi "Ensin ateistien pitää siistiä joulu Kristuksesta ja sen jälkeen vielä keksiä miksi ylipäätään viettää joulua." Siinä toistuu idea joka tulee Suomessa vastaan säännöllisen epäsäännöllisesti. (Ja niissä usein korostetaan että nämä ovat "kysymyksiä joihin on vastattava" mutta joita esitetään kuin ne olisivat kysymyksiä joihin ateistit eivät voisi mitenkään vastata.)

Taustalla oleva asenne on tavallan ärjympi kuin "War on Christmasissa". Sillä jos tuolla kysymys on siitä millä nimellä joulua tulee kutsua, ja mikä kulttuuripiiri erityisomistaa joulun, on tässä keskustelussa kysymys vahvemmin siitä kenellä on ylipäätän oikeus viettää lomaa. ; Kysymys on siinä että ateisti, agnostikko tai uskonnoton ei edes saisi viettää joulua. Tai että heidän olisi pakko pitää joulua uskovaisten ehdoilla tai olla viettämättä sitä lainkaan.

Asetelma on hyvä esimerkki kategoriavirheestä ; Ajatellaan että jos joululle on annettu uskonnollinen merkitys niin se tarkoittaa että ilman uskonnollista merkitystä ei voi olla joulua. Tosiasiassa ilman uskonnollista merkitystä ei vain ole uskonnollista joulua. Ateistit voivat viettää vapaita - loma ei ole esimerkiksi Jumala joten lomanvietti ei ole teististä. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa uusivuosi, juhla joka on sekä suosittu että hämmentävän tyhjä uskonnollisista sisällöistä. (Ja jos juhlii kiinalaista uuttavuotta sitä ei ole sidottu edes Jeesukseen.) Voit viettää vapaapäiviä ja juhlia ilman Jumalaa. Näin ollen ateistikin voi viettää vapaata vaikka jouluna ilman että tämä on ristiriidassa hänen oman oppinsa kanssa. Eli vapaata viettävä ateisti ei ole älyllisesti epärehellinen tai intellektuaalisti epärehellinen.

Tosin tämä ei ole täysin koko totuus. Sillä argumentti ei näytä olevan niitä joihin uskovaiset itse uskovat. Tämä näkyy siinä mitä tapahtuu jos argumentaatiota lähtee oikeasti kyseenalaistamaan. Taustalla olevista seurauksista ollaan varmiin halukkaita luopumaan. (Mikä kertoo siitä että argumentti on itse asiassa huono jos sen johtopäätöksiin ei olla valmiita oikeasti menemään.) ; Olenkin ottanut käyttöön varsin näppärän keinon joka johtaa erikoista naamanvääntelyä. (Jonka näkeminen tuottaa minulle suunnatonta riemua, sitä ainutta jota olen valmis tässä kontekstissa tuntemaan.) Kun joku selittää että joulu on kristillinen juhla ja että ateistin pitäisi miettiä miksi ylipäätään viettää joulua, olen yksinkertaisesti vastannut että en haluaisi viettää lainkaan joulua vaan esimerkiksi tehdä töitä. Tähän tulee ensimmäisenä reaktiona jotain sen tyylistä, että "onhan se hyvä että ateistikin [joksi ihmiset minua toistuvasti väärin kategorisoivat, koska totuus, viisaus ja lausuntojen antaminen vain varmistettujen asioiden pohjalta eivät kuulu heidän ihanteisiinsa] yhtenä päivänä miettii Jeesusta." Eli kysymys ei olekaan siitä, että ateisti ei voisi ateistina viettää joulua. Vaan ajatellaan että joulu on jotain yhtenäiskulttuurisesti haluttua ja tämän uskonnollistaminen on kätevä keino yrittää mainostaa uskontoa. (Mainonnassa johtopäätöksiin meneminen ei ole aina rationaalista ja siksi nämä väisteyt ovat ymmärrettäviä.)

Uskonnoton voi viettää vapaata. Ja vaikka tässä on helppo sanoa että "kaupallisuus on materialismia" ja korostaa yrityselämän tapaa "ottaa Pyhät haltuun" jonain jossa vapaattomuus olisi samaa kuin ateismi, niin tosiasiassa yhtä kliseisestä ateismistereotypiasta nähden voitaisiin korostaa että ateisteille vapaat ovat merkittäviä koska niihin voidaan liittää hedonismia. ; Itse asiassa miksi ateisti ei haluaisi maksimoida oman ainoan tämänpuoleisensa hauskoja aikoja? Eli miksi kaikki päivät eivät olisi haluttavia vapaapäiviä?

Uskonnottomien joulusta

Monille ateisteille joulu onkin merkityksellistä samalla tavalla kun Tim Minchinille, jonka sekulaari joululaulu "White Wine in the Sun" onkin hauskan sentimentaalinen. Siinäkin reagoidaan siihen miten joulua vietetään ja uudelleenperustellaan siten että se ei ole peräisin Jeesukselta "And yes, I have all of the usual objections / To consumerism, the commercialisation of an ancient religion / To the westernisation of a dead Palestinian press-ganged into selling Playstations and beer / But I still really like it." On selvää että joulua vietetäänkin näin. Esimerkiksi ateisti-skeptikkoblogisti Juha Leinivaara laittoi sekä joulukuusen että koristeli sen enkelin (kuvitteellinen hahmo) sijaan "Final Fantasystä" tutulla Sephirothilla (myös kuvitteellinen hahmo).

Oma tämän joulun kappale olisi tosin enemmänkin Katatonian "Lethean". (Siitä huolimatta että siinä mainitaan väärä kuukausi, october. Olen sen verran maallisella tuulella että voisi saman tien olla lokakuu.) "How long / Is the pattern going to speak for you / How far can your voice reach / Your song below the night." ... "Now / October / This time you won't be needing me." Olen sammuttanut kännykkäni. Pelaan playstationilla tunnelmaani sopivaa "Assassin's Creed:Revelationia" ja olen vetänyt jopa tästä nettipiuhan irti jotta vahingossakaan ole mitään kontaktia ulkopuoliseen maailmaan. (Puolustuksekseni ; Minulla on ollut ns. kokonaisvaltaisesti stressaavaa aikaa.)

Tähän liittyen olisi kenties parempi että übermenchien olisi mahdollista viettä ns joulua töissä.

SSS -hallituksen linjamana on ollut leikata asioita jotta voidaan tukea yritystoimintaa. Tähän liittyen voisi miltei odottaa sitä että olisi koherenttia että ajettaisiin lakeja joissa pyyhitään ns. arkipyhät ja muut vastaavat "extravapaat". Tässä kohden on toki huomattava että Kolmesta S:ssästä kahdella (Sipilä & Soini) ovat sellaisia että heiltä voi odottaa sitä että ei puututa asioihin vain siksi että niille on annettu uskonnollissävyisiä perusteluja.

Tässä on toki ollut usein sävynä se, mikä "ateistien joulunvieton kritisoijilla". (Eli tyypeilä joila on erikoisia ehtoja sille mitä toisen maailmankuvan sisällä saa ja ei saa olla mieltä ja miten niiden mukaan pitää toimia, mutta jotka ovat hämmentävän vastahankaisia jos mielestäni kristityjen pitäsi tulla palkan sijaan toimeen pyhällä hengellä, koska raha on maallis-naturalistista. Tyypeillä jotka ovat vastenmielisiä ja demonstroivat että kristinusko ei mitenkään yleisesti ja odotusarvoisesti tai usein tee hyviä ja ystävällisiä ja fiksuja ihmsiiä vaan kategoriavirhein toisia komentelevia asennevammakeskittymiä.) Eli jos ei vietetä uskonnollista joulua niin sitten ei ole lainkaan vapaata.

Itse politisoisin asian toisella tavalla ; Voitaisiin säätää että ihmisillä olisi määrätty määrä vapaita tekemiään työpäiviä kohden. Ja nämä saisi tiivistää ja jakaa miten haluaisi. (Myös viikonloput.) Ja tähän olisi olemassa kalibrointeja ; Tämä on tärkeää koska yhteiskunnan tasolla joulu ja muut vapaat ovat hankalia. Kapasiteetti haastetaan kun kaikki ovat samaan aikaan lomilla.

Tässä kohden moderni aika tuntee sopivan logiikan. Über -takseista tutun logiikan. Niissähän hinta määräytyy site että jos jonain hetkenä on paljon kyydin tarvitsijoita suhteessa kyydintarjoajiin, niin niistä saa isompaa hintaa. Lomapäivien kohdalla voisi olla siten että joko suosittuina pyhinä työskentelystä saisi enemmän palkkaa tai vaihtoehtoisesti suosittuina aikoina lomailu söisivät enemmän "lomapäiviä". Toisin sanoen omituisiin aikoihin lomaileva joko tienaisi enemmän tai saisi enemmän lomailua elämäänsä. (Tässä on vain yksi huono puoli. Oma syntympäiväni, 20. helmikuuta, on aina hiihtolomaviikolla joka on suosittu vapaapäivä.)

Mielestäni olisi syytä politisoida arkivapaista luopuminen jollain muulla kuin sillä että otetaan vapaat pois. (Mutta mitäpä tämä merkitsee, mielestäni on myös asianmukaista  viettää armorikasta Kilminster -juhlaa pelaamalla playstationilla.) Ja tässä on hyvä huomata että sama logiikka toimii niin uskonnollisiin iloittelijoihin kuin maallisemmassa konteksteissa pyöriviin vapaankieltäjiin.