torstai 19. maaliskuuta 2009

Voltinheittäjät.

"Kaikki homoseksuaalisuuteen johtavat tekijät eivät ole täysin selvillä. Tutkimukset viittaavat siihen, että homoseksuaalisuus olisi osittain geneettistä, mutta harvemmin kuitenkaan perinnöllistä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että homoseksuaalisuus on valinta - ja huono sellainen, ottaen huomioon yleisen asenneilmapiirin ja esimerkiksi tämän artikkelin."
(Hikipedia, "Homoseksuaalisuus")

Tieteen kuvalehti 5/2009 sisälsi juttua homoseksuaalisuudesta eläimillä. Siinä mainittiin myös homoseksuaalisuuden tutkimuksen estämisestä. Kun suuret tiedekeskukset olivat konservatiivien hallussa, he eivät sallineet tutkimuksia joissa homoseksuaalisuutta tutkittiin. Esimerkiksi Linda Wolfe jonka tutkimukset näyttivät siltä että joidenkin lajien naaraat suosivat seksikumppaneinaan urosten sijasta naaraita. Tästä vedettiin johtopäätöksiä hänen omasta seksuaalisuudestaan. Tämä on kuitenkin pientä. Konservatiiviset tahot ovat pitäneet homoseksuaalisuutta opittuna tapana, ja tästä on seurannut erilaisia yritteitä tukahduttaa näitä tuntemuksia. Tästä on melko paljon esimerkkejä. Yksi lempeimmistä keinoista oli therapy by tedium, joka tarkoitti sitä että homoseksuaaleille näytettiin alastomia miesten kuvia niin paljon että ajateltiin että he tympääntyvät niihin. (Oi, parantakaa minut heteroseksuaalisuudesta!) Koska ajateltiin että homoseksuaalisuudessa oli kyse opitusta reaktiosta, sovellettiin tähän behaviorismiin pohjaavaa parannuskeinoa, aversion therapya, joka tarkoitti sitä että homoseksuaalisille miehille näytettiin alastomien miesten kuvia ja samalla heille annettiin sähköshokkeja. Myös lobotomia ja kastraatio olivat keinovalikoimassa, eikä kuolonuhreiltakaan vältytty. Toisaalta myös natsit eivät pitäneet homoseksuaaleista, heitä laitettiin keskitysleireille - heille tehdystä monumentista nousi jonkin verran meteliäkin. Heinrich Himmler yritti jopa parantaa homoja tarjoamalla heille vierailuaikaa ns. maksullisissa naisissa. Konsti ei toiminut kovin hyvin. Nykyisin tietenkin on tilanne aivan toisin, koska suomessa homoseksuaalisuus ei ole ollut rikos sitten vuoden 1971 ja sairausluokituksestakin se ymmärrettiin poistaa jo niinkin aikaisin, kuin vuonna 1981. Nykyäänkin toimintaa jatketaan: Omien sanojensa mukaan "Hyvää tarkoittavat" lääkärit käsittävät usein homoseksuaalisuutta tautina, josta olisi parannettava, ja yrittävät parantaa sitä terapialla vaikka edes terapian vaikutuksesta ei ole näyttöä.

"Tiedämme, että ihmisen seksuaalisuuden muuttaminen on hyvin epätodennäköistä ja aiheuttaa todennäköisesti vain suunnatonta vahinkoa potilaalle, professori Michael King Lontoon yliopistosta totesi. Psykiatreja kouluttavan yliopiston mukaan jokaisella homoseksuaalilla on oikeus välttää terapiaa, joka on mahdollisesti haitallista. Erityisesti niitä, joissa heidän seksuaalisuuttaan yritetään "parantaa". Asiantuntijoiden mukaan huolestuttavaa oli se, että osa ammattilaisista ei välittänyt tästä tosiasiasta. Olipa kyseessä hyvä tahto tai ei."

Mutta ei tästä enempää. Sillä me tiedämme miten tämän tosiseikan esiintuominen loukkaa kristillistä oikeistoa. Puhutaan siis muusta. Sillä kaikkihan me tiedämme, että kreikka oli poikarakkauden kotimaa. Homoseksuaalisuuden pakanalliset perät täytyy kaivella. Jos niin on soveliasta sanoa.

Aloitetaan homouteen tutustumisretki kielestä. Kreikan kantasana homios, "sama" eikä sanaan homo, ihminen. Heteros taas tarkoittaa yksinkertaisesti eriä. Homoeroottinen ja homofiilinen taas tulevat kreikan sanoista eros, rakkaus ja filos, rakas. Kreikassa tosin päivän sanana oli pederastia, joka kohdistuu poikaan ja tyttöön. Tosin antiikin kreikan tapauksessa on kyse nimen omaan poikarakkaudesta.

Tähän kohtaan sopii pieni tarina platonisesta rakkaudesta; Platonin dialogeissa "Symposion" = "Pidot" ja "Faidros" käsitellään pederastista suhdetta. Siinä Platon pistää naisen kehumaan kuinka poikarakkaus on kaikista rakkauksista hienointa. Diotima, joka on se kehuva nainen, kertoo että oikeaa rakastamista on se, että itse kulkee ja antaa toisen ohjata, ja matka kulkee askel askeleelta niin että lopulta saavutetaan tieto siitä mitä on kauneus. "Pidot" -dialogissa rinnastuu kalos (kauneus) ja agatos (hyvä). "Pitoja" on tulkittu selvästi kahdella tavalla:
1: Teoreetikot ovat filosofioineet, että kyseessä on epäeroottinen rakkaus, jossa täysikasvuinen rakastaja ja tämän rakastettu kulkevat yhdessä ilman seksuaalista suhdetta kohti kauneuden ja hyvyyden ideaa.
2: Antropologisesta näkökulmasta asia taas näyttää pikemminkin institutionaalinen pederastia, jossa mieheksi varttuvia poikia opetetaan seksuaalielämän kiemuroihin, ja että tämä liittyy kasvamiseen yhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi.

Lisäsävyä siihen, mistä tässä on kyse voidaan saada Aristofanekselta. Hänen mukaansa ikiaikoina oli kolmea sukupuolta, mies, nainen ja androgyyni. Zeus oli suuttunut kun näin rakentunut ihmiskunta kapinoi. Siksi Zeus halkaisi ihmiset ja ne miespuoliskot, jotka olivat peräisin androgyynistä hakeutuivat naisten seuraan, ja ne miehet jotka olivat peräisin kokonaan miehestä olivat homoseksuaaleja. (Naisista tarina ei kerro, mutta voinemme päätellä jotain taustalogiikasta, sekä siitä mitä on jätetty mainitsematta. Sen sijaan jos naisten suhteet kiinnostavat, niin Sapfo kirjoitti neidoille rakkaudentunnustuksia. Tosin hän on samanaikaisesti suhteessa Faonin kanssa, joka oli mies. Näin ollen hän edusti biseksuaalisuutta.) Platonin mukaan homoseksuaalit olivat miehistä parhaita, koska "Heissä on eniten miestä." Platonin esittämä homoseksuaalisuus ei minun mielestäni voi mitenkään kuvata epäeroottista rakkautta, koska "Faidronissa" Platon kirjoittaa koskettelusta, suutelusta ja kiihkosta joka tulee kun he makaavat vierekkäin "kun hän vihdoin syleilee ja suutelee rakastajaa." (Ei minusta kovin epäfyysistä.) Platon siis piti homoseksuaalisuutta hyvänä. Tosin Platon kieltää "Valtiot" teoksessaan suoran seksin asteelle yltävän poikarakkauden, mutta on vaikeaa sanoa mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa, koska hän samassa teoksessa kieltää myös runouden harjoittamisen valtiossa, kaikki kiihkeys on poistettava. Heteroseksuaalisuus asetettiin etusijalle, koska valtio tarvitsi lapsia. Kun tarve käy, rakkaudesta viis.

Tosin kreikassa ei ollut asiat aivan näin yksioikoisia. Sillä kreikassa homoseksuaalisuutta paheksuttiin suuresti, jos se täytti kaksi ehtoa:
1: Poika vaatii maksua eli prostituoi itsensä. Sen sijaan pieniä lahjoja voitiin jakaa, mutta varsinainen maksulliseksi ryhtyminen ei ollut soveliasta. (Jos tämä tuntuu erikoiselta, katsokaa suomalaista nykyistä pariutumishärdelliä lahjanvaihtoineen, niin ymmärtänette että niiden välillä ON jotain eroa.)
2: Mies vielä täysi -ikäisenä salli passiivisena osapuolena olemisen. Tämä taas johti tietenkin aikuisparien vastustamiseen. Suhde aktiivisen ja passiivisen osapuolen välillä oli yllättävän suuri ja merkittävä.
Miesten tuli siis olla vapaita miehiä, eli ei orjia, ja toisen tuli olla passiivinen nuorukainen ja toisen vanhempi, täysi -ikäinen ja aktiivinen mies.

Roomassa Plautus käänsi ahkerasti kreikkalaista kirjallisuutta, jossa esiintyi myös kreikkalaisia miessuhteita. Hän jätti kääntämättä nämä kohtaukset. Saara Liljan mukaan rooman varhaiskaudella homoseksuaalisuus tuomittiin, mutta hänen graffitoihin eli vanhoihin seinäkirjoituksiin, sekä runouteen perustuvien tutkimusten mukaan roomassa ei kuitenkaan ollut sen loppukaudella varsinaista homoseksuaalisuuden kieltoa, toisin kuin joskus luullaan. Kuitenkin ainekset kristillisen kirkon suhtautumiseen tulivat hyvin pitkälti roomalaisesta perinteestä. Tämä ei liene yhtään yllättävää, kun muistaa että Jeesus Nasaretilainen ei "Raamatussa" suoraan puhu mitään homoseksuaalisuudesta, ja eräs Paulus eli tutummin Paavali oli roomalaista syntyperää. Kukaan meistä ei elä kulttuurityhjiössä. Ei edes rohkea apostoli.

Tässä kohden voidaankin laittaa kehä kiinni. Lopetuskohta on siinä, mihin katsot sen sopivan.
Tämän jutun kirjoittaja ei ole läheskään niin homoseksuaalisuuteen taipuvainen saati siihen niin halukas että kokisi valitsevansa suuntautumistaan. Hän on niitä outoja, joiden mielestä homoseksuaaleilla on sama oikeus taipumuksiinsa kuin muilla, mutta joista silti tuntuu loukkaavalta jos heitä rinnastetaan homoihin.

Ei kommentteja: