Olga Temonen kirjoitti pettymyksistään nuoriin. "TET-nuorten velttous" huoletti "eivät kestä maatilan töitä edes kahta viikkoa". Minulla sattuu olemaan agrologin paperit ja olen työskennellyt mm. renkinä ja MTT:n tutkimussikalassa. Ja tätä kautta saamani näkemys alan töistä on se, että Temonen saisi mielestäni haistaa pitkän Kokoomuksen - tuon kannattamansa poliittisen puolueen - toimintasuunnitelman.
"...joissakin tapauksissa työ- ja harjoittelusuhteet farmilla ovat takkuilleet. Työnteko farmilla ei olekaan ollut ihanaa eläintenpaijailua, vaan aivan oikeaa raskasta fyysistä työtä. Olen tullut siihen tulokseen, että jollei jokaiseen lapiolliseen ole tarjolla jotakin kivaa konetta, on perinteinen maaseudun työ nykynuorisolle liian raskasta. Milloin reistailee polvi, milloin selkä, milloin pää. Vaikka sitä päätäkin tuuletetaan työaikana viiden minuutin välein somessa, niin silti, liian rankkaa on, Temonen kirjoittaa kolumnissaan. Esimerkeiksi yllätykseksi osoittautuneista asioista Temonen nostaa esille sen, että lantakärryt ovat painavat, vettä joutuu kantamaan eläimille monesti päivässä ja lehmänlanta käy nenään."
Tämä on kyllä retorisesti hienosti muotoiltu. Temonen kätkee pettymyksensä "nuorisosta ei ole mihinkään" -taivasteluun. Tällä tavalla tietenkin saadaan aikaan myötätuntoa hänelle itselleen ja vastaavaa.
Tästä syntyy ajatuksia siitä että ikävänkin työn teettäminen on hienoa koska nuori oppii kantamaan velvollisuuksia.
Kokoomuslaista ihmetyttää kun ilmaistyö ei innosta. Toisaalta tässä selvästi on tiedostettu että työ on jotain muuta kuin mihin nuori on ajatellut sitoutuvansa. Ja tämä onkin se mitä maatalouden töissä on. Se on aina raskasta, saastaista ja vastaavaa. Se ei ole koskaan mitään eläintenrapsuttelua. Tässä kohden näen että nuori joka haukkaa liian suuren palan kohtaisi ymmärrystä eikä liikaa torjuntaa ja halveksuntaa. Sillä muuten tästä saattaa syntyä - sinänsä kyllä melko oikea taustahypoteesi - että työnantaja yrittää jotenkin kusettaa työntekijää tarjoamalla työsopimusta joka tuntuu houkuttelevalta jos ja vain jos ei tiedä mitä sopimus pitää sisällään.
Kaikkien kunto ei kestä kaikkia maaseudun töitä. Itsekin
renkinäollessani menin tosi loppuun yhdestä päivästä sahalla. Ei kunto
ollut millään riittävää siihen hommaan. Itseäni paskan lapiointi ei
tietysti haittaa, sehän on vähän kuin itseään pöyhisi. Mutta kaikille
tämäkään ei ilmiselvästi sovi. Jos nuori ei jaksa fyysisesti tehdä työtä jota hänelle tarjotaan, hän helposti pyytää siihen konetta jotta se saadaan tehtyä. Paska painaa aika paljon ja suoraan koulun penkiltä vedetty eläinrakas joutuu todella kovaan peliin. Itse sentään kävin TET paikkoja jossain pikkukaupoissa joissa en joutunut kantamaan kerralla mitään yli 20 kiloa painavaa. Maataloustöissä kulkee paljon painavaa tavaraa. Ja jos ei tiedä mitä maaseudun työt ovat niin sitä saattaa todellakin puraista itselleen liian ison palan. Ja työnantajan pitäisi ymmärtää tämä - etenkin jos tekijä on mahdollisesti ensimmäisessä työssään eikä selvästi ole ymmärtänyt mihin on sitoutunut ja työskentelee ilmaiseksi. Peräti koska koulu pakottaa TET -jaksoon. (Tätä pakkoa kutsutaan usein velvollisuudeksi jolloin se on kaunis asia. Arvaa erottaako nuori tämänlaisen sanavalintaeron luissaan ja arvostaa velvollisuuksiaan? Arvostaisitko, vittu, itse?)
Jutussa puhutaan huolestuneesti siitä että jos kokee vastenmielisyyttä työtä kohtaan niin sitten sitä ajaa itsensä nurkkaan ja voi päätyä työttömyyteen. Samassa yhteydessä ei ole mainintaa siitä että TET on teineiltä pumpattua palkatonta ilmaistyötä. Syntyy hyvin erikoinen vaikutelma kun pitäisi innostua tekemään ilmaiseksi koska muuten voi päätyä työttömäksi. (Tätä muuten yritetään maatalousalan ulkopuolellakin aika paljon ; Esimerkiksi valokuvaajien oletetaan tulevan ilmaiseksi koska se on verkostoitumista. Tulee tunnettuutta ja nimeä. Tyyppinä jonka voi raahata ilmaiseksi paikalle ties mihin kissanristiäisiin!)
Pitäisi oikeasti miettiä mikä olikaan se paljon puhuttu insentiivi työskentelyyn. Ja tässä voin sanoa että on vain karkeasti kahdenlaisia motivoivia töitä.
1: Sellaisia jotka ovat motivoivia siksi että niistä saa rahaa tai jotain pakollisuuden ylittävää aitoa etua itselleen (kuten harjoitteluosion tutkintoon).
2: Ja sellaisia jotka ovat sisällöltään viehättäviä.
Imurointi ja paskan lapioiminen eivät kuulu jälkimmäiseen luokkaan ja tiedämme tämän jo siitä että Kokoomuslaiset eivät diggaile jutusta niin kovasti että teksivät sen ilmaiseksi itse ja kutsuisi sitä harrastukseksi. Tai tekisi sitä itse ja keksisi sille jonkin kätevän ansaintajärjestelmän niin että hauskaa työtä saisi tehdä niin että sillä eläisikin. ; Kun em. tilanteen sijaan proaktiivisesti itse halutaan ottaa töihin ilmaisia manuaalista työtä tekeviä tyyppejä, tiedetään että työ ei viehätä ja siksi siihen ylipäätään tarvitaan joku.
Haistakaa kokkarit se, mitä ette vapaaehtoisesti lapioi siellä maatilallanne keskenänne. Tunkekaa pää mielellään niin syvälle sinne että ette koskaan enää nouse! (Tosin en tiedä olisiko olonne kotoisakin, kun tuntuisi puolueenne toimintasuunnitelmilta jne. Aivan sama kunhan en kuule teistä!)
Itse en toki tee muuta kun laitan Temosen kotieläinpihan boikottiin - ja toivon että mahdollisimman moni tekee saman.
3 kommenttia:
Aion siteerata sinua, kun sanot tuhmasti, että kokoomuslaiset eivät itse pidä ilmaispaskatyön tekemisestä.
Kokoomus ajaa minun asiaani, kertoo vuosaarelainen pitkäaikaistyötön, pirtuhuora Joonatan.
Ei ole paskatyötä, on vaan työtä jossa lapioidaan paskaa ilman palkkaa.
Ilmaisussa ilmainen paskatyö voimassa sekä sanan kirjaimellinen että kuvaannollinen merkitys.
Lähetä kommentti