Hyvä eettinen periaate kehottaa asettumaan toisen asemaan hetkeksi ennen kuin alkaa kritisoimaan ja moittimaan tätä. Täytyisi kulkea hänen kengissään, asettumaan hetkeksi hänen housuissaan tai muuta pukeutumiseen viittaavaa. Pukeutuminen on tietysti hyvä lähtökohta, koska siinä on mukana sekä muiden suhtautuminen siihen mitä puku symbolisoi. Että vaatteiden tuomat kiristykset ja rajoitteet jotka vaikuttavat elekieleen ja siihen mitä voi tehdä tai mitä ei voi. Pukeutumisessa kuitenkin siirtyy mukana lähinnä ulkoinen identiteetti. Tämä taas on melkoisen kaukana sisäistä olemusta.
1: Sanoipa Sarasvuo sitten mitä tahansa siitä miten sisäinen sankari rakennetaan imitoimalla menestyneitä.
Näin imitoinnissa onkin usein kyseessä lähinnä näytellystä roolista jossa joku kuvittelee olevansa itse joka nappaa toisen elämän "olennaiset identiteettimerkit". Näin ollen hän on helposti vain käyttänyt toisen vaatteita mutta ei ollut toinen. - Ja näin tehneenä sitä käy hieman kuin kävisi larppaajien naamiaisasussa larptilaisuudessa mutta olisi ulkopuolinen. Se korostaisi stereotypioita siitä että larppaajat ovat "pukupellejä". Asenteet ja stereotypiat siirtyvätkin samastumiskuvitelmiin mukaan ikäänkuin itsestään. Tämä ei ihmetytä kun muistaa että samastumisen ytimessä ovat omat tunteet, jotka taas ovat jotain niin subjektiivista kuin voi olla.
Näin ollen päästään siihen mitä Nagel muistutti lepakoista. Hänen mukaansahan ihmiset eivät voi kuvitella olevansa lepakoita koska lepakolla on totaalisen erilaiset aistit ja ne elävät omaa erilaista elämäänsä. Periaatteessa tämä lepakkoteemaa voidaan soveltaa hieman myös ihmisiin. Esimerkiksi kun puhutaan "lepakoista" tuntuu että olipa kannanotto sitten vastustava tai kannattava, niin kaikissa tapauksissa keskustelun ytimessä on puhujan subjektiot eivätkä aihe. Tämäkään ei tietysti ole yllättävää - tai etiikan kohdalla edes väärin ; Ei suinkaan ole ilmiselvää että olisi olemassa mitään etiikkaa ihmisten tunnekokoelmien ulkopuolella (vaihtoehtona voi tietysti olla vaikka tunteeton byrokratiakin, mutta se ei ole tunteiden kielto vaan mahdollinen vaihtoehto).
Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun mietitään vaikkapa sitä mikä ero on tankotanssilla harrastuksena ja tankotanssilla työnä. Tämä aihe on tietysti tullut jo teemoitettua. Ja siinä tulee ilmi se, miten ulkoiset puitteet voivat olla hyvinkin analogisia. Silti niitä ei voi tältä pohjin vielä pitää samoina koska niillä on olennaisia ja tärkeitä eroja. Vaatteet eivät vielä tee miestä, eivätkä prostituoituakaan. (Vaikka monet vanhoilliset ovatkin toki sitä mieltä.) Viihdetankotanssissa on lainattu identiteetin symboleja, mutta ydintä ei ole siirretty.
1: Ja siksi samanlaisuuksien alleviivaus on "lillukanvarsiin kompastelua" jota ei pitäisi tehdä silloin kun on kulkemassa metsässä toisen kengillä ja housuissa koska siinä sotkee vain vaatteensa. Tämä vertauskuva on niin tärkeä ja hyvä että se olisi täydellinen jos tankotanssijoilla olisi enemmän vaatteita joihin ripustautua.
Se, että otetaan vain analogioita katsomatta kontekstia on oikeasti vain "tietojen puutetta". Kontekstin mukaan ottaminen on tärkeää, koska sitä kautta voidaan rakentaa aivan erilainen tulkintatapa, joka taas voi selittää sen eron miksi joku tekee sitä asiaa - vaikka toinen "pukeutumiskokemuksensa kautta" joko imitaation tai samastumismielikuvan kautta saakin siitä mielikuvan että se on hirveää jota hän ei voisi ikinä missään oloissa tehdä. - Minkä pitäisi kertoa jotain simulaation epäonnistumisesta, koska if you look the facts, on oltava jotain joka saa ihmiset tekemään näitä ratkaisuja siitä samastumissimulaatiosta huolimatta.
1: Tiedon kontekstoinnilla on merkittäviä implikaatioita Nagelin argumenttiin ; Se voidaan tosiaan muuttaa "transsendentista ongelmasta" "propositionaaliseksi tiedon määrää koskevaksi". Eli "lepakko -ongelmaa" voidaan kiertää. Näin voimme tietää millaista on olla lepakko. Tai "lepakko".
Näin voidaan esimerkiksi ottaa huomioon se, että harrastustankotanssi ei ole hirvittävää ihmiskauppaa koska siinä ei ole mukana mitään tämänlaista mitä esimerkiksi "the guradian" esittää. ~ Haitallisessa tankotanssissa mukana kuvioissa on yllättävän usein huumeita. Alalla on kilpailua ja tanssitytöt joutuvat maksamaan lisenssimaksun - heillä on siis mahdollisuus paitsi tienata rahaa, myös koota persnettoa. (pun not intendet but still there.) Kilpailutilanne taas ajaa naisia rikkomaan "käytänteitä", jotka koskevat esimerkiksi sitä että tanssityttöä saa katsoa mutta ei koskea. Näin voidaan saada hieman kilpailuetua. Ja niin kaikki jotka saavat riittävästi rahaa touhuistaan voidakseen jatkaa sitä, todennäköisesti rikkovat näitä rajoja. (vrt. Dopingaavat urheilijat jotka eivät jää kiinni pakottavat muitakin kohti dopingia koska ilman ei enää pärjää.)
Jos ei ymmärrä tätä eroa harrastustankotanssin ja prostituutiotankotanssin välillä katsomalla jotain googlekuvia, on selvää että ihminen on arvokeskustelullisesti "aivan oinosina", joka esitti lausunnon siitä jossa koiran kanssa naimisiinmeno on rinnastettavissa homoseksuaalien naimisiinmenoon. Eli jotain joka todellakin asettaa jonnekin toiveen että kyseinen ihminen ei koskaan hanki lemmikkieläintä. - Jos ei näe asioita jotka merkitsevät ja jää märehtimään "tanko on fallossymboli" ja "ei saada riisuttua pornahtavista mielikuvista" -tyylisistä asioista ja jättää siksi huomaamatta konkreettiset ihmisoikeuksien loukkaamiset ja loukkaamatta jättämiset tekee saman. Saa ihmettelemään että onko fallos samaa kuin iljetys ja feminismi samaa kuin miesviha tai vähintään mieskastraatiolinja. Ja onko naisen luoma eroottinen ilmapiiri vaikkapa kotona automaattisesti paha ja naista alistava, ja jos on niin onko dominanainen sitten kaikista kovin uhri.
Nämä kysymykset voisivat nimittäin johtaa miettimään sitä että ehkä seksuaalisuus ja eroottisuus eivät ole ollenkaan pahoja asioita, vaan se että sitä käytetään prostituutiona. Voidaan jopa esittää että erotiikka ja seksuaalisuus ovat hyviä ja kauniita asioita, joita käytetään väärin. Näin päästään siihen että jos näkee erotiikan ja seksuaalisuuden häivähdyksiä ei voi vielä päätellä että asia olisi pornografista. Kenties siinä on se kauneus joka tankotanssissa on prostituution sisällä vääristetty "kauniiksi houkuttimeksi rumaan".
1: Nämä kysymykset voivat myös herättää sarkastisia kysymyksiä fallosvastustajille. Ja ainakin kahden sanan kehoituksen näiden tarinoiden kertojille, esimerkiksi sellaisen kuin "think again!" Tämä kehoitus on niin hyvä että se olisi täydellinen jos siinä ei olisi sitä "think" -sanaa, sillä sanapari vihjaa että se mitä olisi tehty kun on esitetty jotain tälläistä olisi "think". Ja keskustelun keskiö on vieraantunut aiheestaan sen verran runsaasti että sen kutsuminen ajatteluksi loukkaa ajattelun käsitettä. Ja tämän jälkeen vikana on tietysti se "again" sana koska voit tehdä uudestaan vain jotain jota olet jo tehnyt. Eli kahden sanan kehotuksessa on vain kaksi sanaa väärin. Tätä voisi kutsua minun normitasoon verrattuna vaikkapa "onnistumiseksi".
"Aivan Oinosena oleminen" ja vihjeettömyys kertoo siitä että "Nagel" pätee selvästi lujemmin toisiin kuin toisiin. Syy on sidottavissa ainakin kontekstitajuun, hiljaiseen tietoon, elämänkokemukseen, ja joustavaan tunteistoskaalaan joka mahdollistaa itsestä irtautumisen edes jossain määrin. Samastumisen ongelmana on "samastumiseen kahlitseminen", jonka seurauksena rakentuu ymmärryshorisontti ; Toista ei ymmärretä vaan lokeroidaan omiin ennakkoluuloihin - mutta saadaan kuitenkin omalle itselle luulo ja tunne siitä että toista ymmärretään.
Toisien ymmärtäminen vaatii joskus toiseuttamista, tai ainakin eriyttämistä samasta, samastumisesta. Tänä psykologisoinnin aikana on tietysti helppoa ja jopa palkitsevaa vain hypätä toisen mieleen ja päähän. Ajatuksenlukukyvyt ovat ihmisillä kuitenkin yleensä varsin rajallisia - ja silloin kun tätä ei myönnetä, kysymys on parapsykologiasta joka on pseudotiede. (Ihan vaan tarkennukseksi. Sillä näyttää siltä että monelta, myös itseltäni, tämä tuppaa välistä unohtumaan.)
Tätä vastaan voidaan jonkin verran taistella. Siinä on vain oltava huolellinen. Se vaatii valitettavasti taustatyötä ja tilanteiden analysointia sen sijaan että heittäytyisi tunteidensa vietäväksi ja jäisi mielikuviin ja symboleihin sen sijaan että katsoisi miten käytänteet toimivat.
Kirjoittaja pahoittelee kaikkia siitä, että hänellä sattuu olemaan perverssin mielikuvituksen päivä. Joku voisi jopa luulla että tässäkin jutussa olevat kaksimieliset vitsit olisivat mukana tuomassa jotain mielikuvia ja asenteita. Ja siksi tämäkään juttu ei voisi olla naisten tasa -arvoa puolustava ja heitä vastaan kohdistettuihin ihmisoikeusrikoksiin viittaava teksti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti