Rakkauden kohdalla korostetaan usein ideaalia jossa rakkaus on ehdotonta. Tästä esimerkiksi voidaan antaa äidinrakkaus joka kestää sen että hänen lapsensa on sarjamurhaaja. Romanttisessa rakkaudessa "rakastetaan sellaisena kuin on". Ja tätä vilpittömyyttä jossain määrin jopa myydään kouluissa. Tosielämässä tätä ihannetta tulee vastaan harvemmin oikeasti. Mutta tämä on kuitenkin se miten asioita lähestytään ihanteissa.
Ystävien kanssa tilanne on selvästi oleellisesti erilaista ; Se on ehdollista. Sitä lauletaan miten ystävän tunnistaa tietyistä piirteistä. Ja muutenkin ystävyydelle annetaan kriteereitä. Esimerkiksi Aristoteles määritteli että ystävyys vaati jonkinlaista samankaltaisuutta (kuten yhteisiä kiinnostuksen aueita, arvoja tai huolenaiheita), aitoutta (autenttisuutta, itsen rehellistä ilmaisua) ja samantasoisuutta.
Rakastetuille tämänlaisten ehtojen antamista ei jostain syystä pidetä asiallisena. Vaikka tosiasiassa me kaikki teemme jossain määrin tätäkin rakastettujemme kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti