torstai 17. elokuuta 2017

Rasistien denialismia

Monesti on syytä olla varovainen kun käyttää "rasisti" -sanaa. Tällä kertaa varovaisuuteen ei ole tarvetta. Sillä aiheena on valkoista ylivaltaa kannattavien puuhastelut. He ovat avoimesti rotuopillisia. He uskovat että eri alueilla on erilaisia geenejä ja että nämä populaatiot ovat sellaisia että osa on tyhmempiä kuin toiset.

Tässä he usein pitävät keskiarvoista, älykkyysosamäärätutkimuksista ja geeniasioista. Koska näiden avulla rasismi ei ole vain ideologia vaan tieteellinen fakta. Tämä on tietenkin tärkeää jos on rasisti. Ja näiden erojen kannattaminen ei tätä kautta ole todiste siitä että nämä ihmiset eivät ole rasisteja. Kuten se ei ole kenenkään kohdalla.

Koska tämä tietynlaatuinen tieteestä pitäminen on kuitenkin suosiossa, ei ole ihme että he itse ovat menneet geenitestailun alueelle. Scientific American onkin huomauttanut että tähän liittyy jännittäviä ilmiöitä. "...many are disappointed to find out that their ancestry is not as “white” as they’d hoped. In a new study, sociologists Aaron Panofsky and Joan Donovan examined years’ worth of posts on Stormfront to see how members dealt with the news. It’s striking, they say, that white nationalists would post these results online at all. After all, as Panofsky put it, “they will basically say if you want to be a member of Stormfront you have to be 100 percent white European, not Jewish.” But instead of rejecting members who get contrary results, Donovan said, the conversations are “overwhelmingly” focused on helping the person to rethink the validity of the genetic test."

Aatetovereita ei haluta hylätä. Vielä vähemmän omaa ideologiaa jos itse on saatu epämiellyttävä tulos. Siksi jos tulos osuu oikeaan, se on geenitestien tuomaa tiedettä. Mutta jos se ei ole, ei testaamien ole pätevää. Puolustautumisissa kiinnostavaa on se, että tässä puolustukseksi kelpaa mikä tahansa joka tukee omaa maailmankuvaa ; Osa kritiikeistä on tieteellisesti kolhoja - selitetään että tulokset ovat tilastollista kohinaa koska he eivät ymmärrä mitä mittaustarkkuus tarkoittaa. (Se, että jossain on prosentteja ei tarkoita että tulos heittäisi hirveästi.) Osa niistä on itse asiassa ihan valideja, sellaisia joita tiedemiehetkin käyttävät kun he kritisoivat tämänlaisia geenitestejä. ; Tärkeää on se, mitä argumentti ajaa eikä se miten hyvä se on. Kiinnostavaa onkin se, että jos nämä asialliset geenitestikritiikit olisivat riittävän tehokkaita, ne kyseenalaistaisivat koko rotuopin. Mihin valkoisen rodun ylivertaisuuteen uskovat tietenkään eivät halua mennä.

Tämä on itse asiassa mielestäni malliesimerkki siitä miten erilaiset denialistiset ilmiöt syntyvät. Ei denialistit vihaa tiedettä. Siksi he muotoilevat näkemyksensä tiedettä hipoviksi. Ihmiset haluavat kuitenkin enemmän olla oikeassa kuin olla tieteellisiä. Ja se onnistuu sillä että korostetaan oikeassa olemisen tunnetta itselle enemmän kuin sitä että oltaisiin oikeassa ja tieteellisiä. ; Kaikki itseä uhkaava data rationalisoidaan pois erilaisin argumentein. Eikä tässä mietitä onko argumentti pätevä. Koska rationaalisuuden tunne tulee sillä että sanotaan jotain joka on muotoiltu argumentiksi.

Denialismin takana ei ole tiedeviha vaan identiteettikriisi. Kognitiivinen dissonanssi jonkin tieteellisen tai teknisen asian kanssa. Siksi ei ole sattumaa että hurskaat kristityt ryhtyvät kreationisteiksi. Tai autoilua rakatavat oikeistolaiset liberaalivihaajat alkavat vastustamaan ilmastonmuutosta. Tai rasistit alkavat painimaan väärien geenitestiensä kanssa.

Ei kommentteja: