lauantai 14. elokuuta 2010

Mitä isot edellä...

Tämän päivän "Metron" tekstiviestipalsta huvitti minua pitkälle päivää. Syynä oli se, että kesän uskonnolliset juhlat olivat tuttuun tapaan innostaneet fundamentalisteja kertomaan meille kreationismista. Tämä trendihän on ikuinen, julistusinto ilmenee myös aina joulun ja pääsiäisen aikaan : Selvästi kreationismin kannattaminen liittyy tietynlaiseen uskonnolliseen asenteeseen.

Tämä juttu ei käsittelekään ateismia tai evoluutiota, vaan tätä asennetta. Se kohdistaa itsensä tiettyyn vihollisryhmään. Ja tässä ei mikään huono tapa yllätä ainakaan minua. Minua, joka aikanani lähdin keskustelemaan uskovaisten kanssa koska elin luulossa että he ovat lupsakkata sakkia jolla riittää huumori kestämään erimielisiä. Että siellä ei oltaisi aggressiivisia koska vakaumus. Syy: Olin tyhmä.

Tänään massahyökkäyksen kohteena oli palstalle kirjoittanut erimielinen. Hyökkäykset olivat ihmistä vastaan käyviä. Esimerkiksi
1: Erimielisyys liitettiin ylpeyteen ja ylivalta -aseman ottamiseen. Eli jos esittää kriittisen mielipiteen on "neuvomassa tiedeyhteisöä. "Liity vain [nimimerkkien] kanssa ohjeistamaan maailman tiedeyhteisöä. Kerrotte mikä on vain tyhmää uskoa, mikä tietoa jne." ... "[nimimerkit] saisi julkaista kaikesta uskosta vapaan kirjan, niin tiedemaailma välttyisi tutkimusrahan tuhlailulta". Strategia on siitä mielenkiintoinen, että juuri kreationistit ovat aina neuvomassa tiedeyhteisöä : Syytös siitä että kreationisteja yksisilmäisesti vainotaan ja kannatetaan evoluutiota totena vaikka se on epäluotettavaa ja epätieteellistä satua on juuri tämänlaista neuvomista. Evoluutikot taas usein luottavat tiedemaailman tuloksiin. Eli tiedonsiirto on evoluution puolustajilla tiedemaailmasta kaduntallaajiin, ja kreationistien kanssa toisin päin.
2: Kerrottiin että evoluution puolustaminen tai ateismi olisi automaattisesti skientismiä nousi myös esiin "[Nimimerkistä] Outo epeli, mutta niin on tiedeuskosikin." Kuitenkin juuri kreationistit ovat tiedeuskoisia, koska heille Jumala ja etiikkakin on oltava tieteen kysymyksiä. Hehän esimerkiksi toistuvasti moittivat evoluution moraalin rappeuttavasta vaikutuksesta. Tämä vaatii sitä että is - ought -ongelma unohdetaan ja moraalikin muutetaan tieteellä selvitettäväksi. Samoin he uskovat että Jumalaa voi tutkia tieteellä ja vaativat että erimielisyydessä heidän kanssaan on järkeä jos ja vain jos tätä voi todistaa aukottimasti tieteellä. Tästä "haastamisesta" löytyi itse asiassa esimerkki myös tekstiviesteisssä "[Nimimerkki] Todista miten kaktus kehittyi merilevästä? Kyseessä on evoluutiosatu. Raamattu kertoo totuuden." Tekstiviesipalstalla vaatimus on tietysti juuri parhaassa kontekstissa : Haaste pitäisi tehdä ja vieläpä alle 160 merkissä.
3: Kommentoinnin into ihmetytti "[Nimimerkit] On ollut vedenpaisumus tai ei, tai joku sen tapainen, niin mitä sitten? Aivan sama! Pitääkö heittäytyä noin kiihkeämieliseksi" ... "Aika outoa loppujen lopuksi, että vänkäätte vastaan asiassa, johon ette itse usko."

Tuossa ei sinällään ole mitään uutta. Vastaava on tavallista. Selville tulee kriitikkona olemisen mutkikkuus. Jos et perustele uskot satuun. Jos perustelet olet skientisti - ja sitäpaitsi reagointi on tosi kummallistakin ja oikeuttamatonta. Eli vaikka olisit kuinka oikeassa, sinulla ei olisi lupaa sanoa tätä ääneen.
1: Esimerkiksi itse olen kohdannut jopa kiihkeitä vetoamisia siitä miten minun pitäisi olla kertomatta evoluutioasioita missään koska joku voi menettää uskonsa. Minussa ehkä olevan hyvyyden nimeen pitäisi vaieta. Että mitään hyvyyttä ei mielipiteen lausumisessa voisi olla. Ideana kun ei oikeasti ole keskustella yhtään mistään.

Esimerkiksi evoluution kannattamisen yhdistäminen natsismiin on vakiokauraa. 1 Tietysti omasta elämästä näitä kertomuksia löytyy, muun muassa mukavansävyisellä utelulla selvitetyt henkilökohtaiset asiat ovatkin äkkiä vuotaneita ja vihaisesti käytettyjä ad hominem -hyökkäysaseita.
1: Tässä ei ole toimivaa strategiaa. Kun sinulta udellaan henkilökohtaisuuksia, ja jätät kertomatta olet joko nuiva tai sitten "emotionaalisesti lukossa". Jos kerrot että takana ei ole erityistä intoa sinulla ei ole "elämänkokemusta asiasta", ja olet haukkumassa jotain jota et ole edes itse kokenut. Ja jos takana on jotain, olet "yksittäisiin uskovaisiin pettynyt ja kaunainen." Muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Utelut eivät ole mitään kaveeraamista, vaan keinoja löytää heikkouksia ja arkoja paikkoja. Ja näitä haetaan jotta niitä voitaisiin käyttää "tarpeen tullen".

Ja kun asia saamastani tappouhkauksestani sattui livahtamaan esiin - peräti pitkän viiveen jälkeen - minulta vaadittiin ensi töikseen anteeksipyyntöä herjaamisesta ja loukkauksesta. Näin tiedän miten "piirit" reagoivat sen inhimillisen hädän hetkellä, joka tuossakin tapauksessa ilmituli.
1: Tämänlainen henkilökohtainen kokemus tietysti vääristää näkemykseni enkä voi sanoa sen vuoksi mitään aiheesta, olen siis väärässä. Eli oikeasti tässäkäsitetyt toimijat ovat kaikki ystävällisiä ja epäaggressiivisia eivätkä koskaan tekisi mitään tuollaista. Tai siis.

Onkin mielenkiintoista huomata miten herkkähipiäisiä uskovaiset ovat : Mikään loukkaus tai Raamatun satuun rinnastus ei jää kostamatta - tarpeen vaatiessa lähetetään uhkaus kotiin asti. Kuitenkin evoluutikoiden natseihin rinnastamista pidetään hyvin asiallisena toimintana, sitä pidetään jopa tieteellisenä, perusteltuna toimintana. Ja sen esilletuominen on ilmeisesti sitä korkeinta etiikkaa.

Tavallinen ihminen tieytsti voi tehdä huonoa argumentointia eikä tämä kerro mitään itse asiasta. Kuitenkin tässä tapauksessa argumentit on haettu. Vastaus. He kopioivat ne huipulta.

Suomesta löytyy esimerkiksi tilaisuus "Luomisen Lauantai", jossa ensimmäinen kuulemani asia oli natsikortti. Tilaisuus ei ollut mikään pieni. Sitä vetivät suomen ID -huiput. Toki moni luennoija oli sanoissaan asiallinen, mutta kun tajuaa että "ideologinen sitoumus" on samaa kuin arkikielen sana "pakkomielteinen" ei sävy ollut kovinkaan asiallisempi : Yleinen strategia näyttääkin olevan se, että ylenkatse joka arki -ihmisellä esiintyy karulla kielellä muutetaan lähinnä sivistyssanaksi ja sitten tätä pidetään kohteliaana ja hyväksyttävänä.

Mutta asiaa löytyy kirjallisuudestakin.

Skientistihyökkäys on Alister McGrathin vakiotemppu. Stephen Law onkin huomauttanut että (1) Dawkins ei missään väitä että tiede voisi vastata kaikkiin kysymyksiin (2) Dawkins ei väitä falsifioineensa Jumalaa. Tämän vuoksi skientismikysymys ei ole aito. Dawkins edustaa sen sijaan kantaa jossa Jumala voidaan osoittaa epätodennäköiseksi. Ideana tässä taas on se, että maailma jonka Jumala tekisi olisi erilainen kuin maailma jota Jumala ei ole tehnyt ja että kysymystä voi siksi lähestyä tiede huomioon ottaen. - Dawkinsin epäskientistisyyden pitäisi itse asiassa olla yleisesti tunnettua, koska hän on selittänyt että hän ei haluaisi yhteiskuntaa joka toimisi luonnonvalinnan periaatteella ; Hänestä lääketiede ja muutoin elinkelvottomien ihmisten elossapitäminen on eettisesti oikein. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että luonnonvalinta olisi väärässä..
1: Law on muistuttanut jopa siitä että McGrath on Dawkinsin "God Delusion" -kirjan vasta -argumentiksi tarkoitetussa "The Dawkins Delusion - Atheist Fundamentalism and The Denial of The Divine" sivulla 14 vain väittänyt että tiede ei voi vastata tähän kysymykseen tai mihinkään suureen kysymykseen: McGrath sanoo suoraan, että joko näihin täytyy jättää vastaamatta tai niihin löytyy vastaus muulla tavalla kuin tieteellä.
___1.1: Tässä keskiössä on se, että tieteellä on kenties rajat, mutta historiallisesti väitteet "tiede ei voi ratkaista kysymystä X" ovat yllättävän usein olleet menestykseltään melko huonoja. Se, että tieteellä on rajat ja että tieteellä ei voi vastata kaikkeen on eri asia kuin väittää että tiede ei voisi vastata yhteen tiettyyn kysymykseen. Siinä missä etiikassa is-ought on ehdoton, ei McGrath kykene samaan: Jumalan olemassaolo voidaan todistaa tieteellä koska Jumala on jo Raamatussa varsin kyvykäs ja maailmassa vaikuttava olento. Kun tämä on tuotu McGrathin kuuluviin on hän vain toistanut väitettään. Toisto on toki retorinen tehokeino, mutta toisto ei tee kritiikistä vastattua.
2: McGrath käyttää myös melko arveluttavia keinoja. Hän toki muistuttaa Dawkinsin kärkkäästä kielestä - ja syystä. Mutta hän kuitenkin itse kylvää mielenkiintoisia sanoja : Dawkins on yllä mainitussa kirjassa löytyvien adjektiivien mukaan muun muassa "fanatical", "brash", "embittered" ... ja muita sanoja joissa on loukkaava sävy.

Vastaava löytyy ovelammin Alvin Plantingan tuotannosta. Hänen taekäsityksensähän nojaa muutamaan kohtaan : (N) naturalismi joka tässä tarkoittaa uskoa siihen että eio le yliluonnollisia olentoja vaatii ollakseen uskottava sen että (R) meidän kognitiiviset ominaisuutemme ovat luonnollisia ja tuottavat tosia uskomuksia. Tässä hän on jopa tehnyt laskelmia, joista näkee selvästi että meillä on tae, jos ja vain jos luotettavuus on joka ikisessä havainnossa ja päätelmässä : "If I have 1,000 independent beliefs, for example, and the probability of any particular belief's being true is 1/2, then the probability that 3/4 or more of these beliefs are true (certainly a modest enough requirement for reliability) will be less than 10(to the power -58). And even if I am running a modest epistemic establishment of only 100 beliefs, the probability that 3/4 of them are true, given that the probability of any one's being true is 1/2, is very low, something like .000001.[7] So the chances that these creatures' true beliefs substantially outnumber their false beliefs (even in a particular area) are small. The conclusion to be drawn is that it is exceedingly unlikely that their cognitive faculties are reliable."

Plantingasta evoluutio tuottaa epätodennäköisesti (R) -kohdan, ja hänestä tämä tarkoittaa sitä että et voi olla naturalisti ja evolutionisti järkevästi samanaikaisesti. Tämä yhteys kuitenkin toimii jos ja vain jos naturalisti on skientisti. Minun on vaikeaa uskoa että loogisen positivismin kaatumisen jälkeen tälläisiä skientistejä on ollut maailmassa kovin laajaksi asti. Minun silmiini Plantingan näkemyksessä on tätä kautta järkeä vain siinä mielessä että se tuo uuden keinon "kumota jotain joka on kumottu jo aikaa sitten". Loogisen positivismin kumoutumisen jälkeen kukaan tuskin ihmettelee jos joku selittää että jonkinlaista että metafyysistä taakkaa löytyy: Sen jälkeen on ollut ilmiselvää että minkä tahansa näkemyksen takaa löytyy epätodennäköisyyttä ja perustelemattomia oletuksia.
1: Itse asissa olen itse törmännyt muutamaan tutkijaan jotka ovat minulle kommentoineet että he tekevät tutkimusta tietyn normiston toimiessa, ja että heistä on aivan sama onko se pohjimmiltaan vain jokin inhimillinen konstruktio. He pitävät sen tekemisestä ja juttua kiinostavana.
2: Skientismi ja se että tieteentekoon luottaa ovat asteen verran eri asioita. Siksi se, että jokin asia on sellainen että tieteen teoria sopii siihen hyvin voi olla syy esittää näitä todisteita ilman että samalla väittää luottavansa tieteen tuloksiin täysinä varmuuksina.
3: Skientismisyytös alkaa näyttämään kummalliselta myös toisen asian vuoksi : Jos Plantingan Jumala todella antaa takeen, niin siinä vaiheessa ihmisen pitää olla skientisti. Hän voi täysin varmasti luottaa. Tätä ja tämänkaltaista itse asiassa käytetäänkin taustaselityksenä perustelemaan sitä miten kristillinen historia kantaa sisällään monta tiedemiestä. Perustelut ovat tässä kohden pohjimmiltaan muotoa "Kristinusko ajaa skientismiin joten ei ihme että syntyy tiedettä kristittyjen toimiessa".

Myös Plantingan argumentaatiosta löytyy ad hominem. Se on hyvin hienostunut sellainen, koska sen huomaaminen vaatii sen että ad hominem ei tarkoita pelkkää "rumaa sanaa jolla mollataan toista". Siinä on takana rakenne jossa jonkun esittämä näkemys nollataan vain siksi että hän edustaa jotain mielipidettä. Tämä ad hominem -rakenne löytyy hänen sensus divinitatiksessaan, Jumala -aistissaan. Hänhän ensin kritiikki -immunisoi jumala -aistin selittämällä viininmaistajista. Siksi sitä ei voi moittia vain siksi että sen objektiivisen laadun arviointi ei muulla keinoin onnistu. Ateisti on tämän johdosta implisiittsiesti mutta pakotusti sitten tietysti ilman aistia, joten hänen kokemuksensa ei ole samanlainen aito suora aistikokemus kuin Jumala -aistin. Ateistin kokemus on kuin sokean kommentti pimeästä. Näin ollen uskovaisen sisin kokemus on "aito havainto" ja tätä ei voi edes kritisoida. Kun taas ateistin kokemus on arvoton. Ateisti on "vammainen". Näin ratkaisuksi tulee mielipide, ei kokemusmaailma itsessään.

Näin ollen ei ole ihme että nurkat pursuavat pilkkakirveitä heiluttavia kreationisteja. Sillä he ottavat mallia ylemmiltään. Kaikki puheet avoimesta keskustelusta ovat silmissäni "varsin outoja". Yksikään kokemani tai sivusta seuraamani debatti ei ole parantanut yhteisymmärrystä vaan kaivanut lokeroa.
1: Jopa asiallisinta linjaa vetävä Tapio Puolimatka on epämukavaa juttuseuraa. Skepsis kuvaa "Skeptikko 1/2009" -lehdessä debatoimiskokemusta on suorastaan epäsosiaaliseksi: Keskusteluun jaettu aika on tehty niin että ensin kunnellaan Puolimatkaa ja kahvitauko vie tilan hänen kanssaan erimielisen ajan leinojanosaisesti - Tosin uskova yleisökin lähtee paikalta ovet paukkuen siksi että ensin udeltuaan ovat saaneet vastauksen : Muutoin eräs keskusteluun osallistunut on minulle ns. "muutoin" kommentoinut keskustelukokemusta yksisuuntaiseksi "On kun kaivoon huutaisi. Vastaan ei kuulu kuin kaiku." : Annettua kritiikkiä ei oteta huomioon seuraavilla kierroksilla - tässä toki auki jää se, että ovatko kritiikit vain huonoja niihin ei vastata vai ovatko ne hyviä ja ne siksi "unohdetaan". Mutta "sosiaalisesti ja kommunikaation kannalta" tilanne on kummassakin tapauksessa ns "nolo". Ja tilaisuudessakin tilaa vastakommentoinnille ei tahdota antaa. Ja jos tämän vuoksi tulee turhauma ja jää pois tulevista keskusteluista, nostetaan vainometeli, tuttuun tapaan.

Toki moni kieltää tälläisen toiminnan. Ongelmaksi tässä on se, että se jää aina ja poikkeuksetta tyhjäksi puheeksi. Asiasta on tehty jopa haaste. "Ystävällisyysmittarit" näyttävät nollaa. Itseni kohdalla tämä tarkoittaa tietysti vain yhtä asiaa. Minä olen aina se metsä joka vastaa kuten sinne huudetaan. Tämä aihepiiri antaisi minulle luvan toimia ikiaikaisena revengerinä.
1 Esimerkiksi : Dumping Darwin, Creationist quotemining, Was Darwin a racist?

Ei kommentteja: